Laitan tähän kun on tullut testailtua vaikka historiaahan nämä jo ovat. Aries Chromacor kehitettiin Ukrainassa 2000 luvun alussa vähentämään kuuden tuuman Kiina achromaattien kuten; SW, Celestron tai Bresser värivirhettä. Se on linssijärjestelmä joka ruuvataan 2" kulmapeilin eteen. Laite tehtiin 6 f/8 achromaatille mutta soveltuu vielä neljä tuumaiselle ja vähintään f/6, mieluummin pitemmälle. APM on myynyt aikanaan chromacoria suoraan kaukoputkeen asennettuna. Toistakymmentä vuotta sitten alkoivat Kiinalaisten valmistamat "halvat" ED linssiputket rynniä markkinoille ja syrjäyttivät chromacorin. Käytettyjä löytää kun sattuu. Pari olen nähnyt ulkomailla olleen myynnissä viimeisen kolmen vuoden aikana...Yksi sattui silmään Belgiasta viime kesänä ja ostin. Hinnat on kolmen neljän sadan euron välillä.
Visuaalikatselijalle tarkoitetun laitteen vaikutuksista saa vähän osviittaa weppi kameran kuvilla. Chromacorin kehittäjä Valeri Deryuzhin sanoo f/8:aan laitettuna korjaavan yli f/30 tasolle. 90 prosenttia pitäisi sinivioletin kaventua...Laite vaatii olla tarkasti optisessa linjassa. Etäisyys okulaariin muutaman sentin tarkkuudella. On myös olemassa parempi Chromacor II jossa etäisyys saa heittää vain pari milliä. Mitä olen oppinut vähitellen katselemaan niin aika saman tason kuva ED linsseihin verrattuna. Huomattava värikorjaus. Kuva tulee luonnolliseksi, hieman kontrastikkaammaksi. Parempi olisi ollut toki saada se kakkos versio.
Jonkun käytetyn Kiina achromaatin kanssa chromacorilla viiden kuudensadan hinnalla pääsee hyvin lähelle näkemisessä seuraavaa saman kokoluokan ED putkea, APM 152 f/7,9 joka maksaa kolme ja puolituhatta. Olen koettanut kuvata planeettojakin, ehkei se aivan onnistu. Chromacor tehtiin alunpitäen visuaali tarkoitukseen ja on siinä hyvä. Se on yritetty saada toimimaan kuten APO, korjaamaan sinivioletti väri samaan pisteeseen muiden värien kanssa. Vain 30 milliä halkaisijaltaan olevat lasit on halvempia kuin jos tehtäisiin iso objektiivi.
Ja vielä jatkoksi kuu kuvat.
Vakuuttava ero violetin värin määrässä, noita taitaa vaan olla aika harvoin tarjolla ja ei ilmeisesti koskaan suurta määrää ole myytykään.
Kyllä tuolla näköjään asiallisen värikorjauksen nopeaan linssiputkeen saa. Huomasitko tuliko tuolla mitään aberraatioita kuvaan?
Minulla oli parikin achromaattia(Bresser) ja toisen linssi vaikuttaisi aika hyvältä. Chromacorini on N malli joka toimii neutraalisti pallopoikkeaman suhteen korjaten vain väriä. On olemassa kaksi muuta O1 ja U1 mallit jotka korjaa palloaberraatiota. Yleensä kai Kiinalaiset achrot on tai olivat tuolloin 2000-luvun alussa alikorjattuja(ehkä tuo nyt on parantunut?). Se tässä onkin että pitäisi osata valita oikea chromacor linssin ominaisuuksiin. APM laittoi joskus valmiiksi tarvittavanlaisen putken mukana.
Nykyisin jonkun N mallin saattaa enää löytää.
Joku on kai yhdistänyt tällaisen neutraalin chromacorin Istarin testattuun linssiin, toimii varmimmin mutta hintaa alkaa jo tulla. Mietin tuotakin ja nyt Bresserin läpi katsoessa uskon ettei parannus ole sen arvoinen...Jos parannusta linssipuolelle kaipaa niin harppaa taas ED osastoon.
Laitan tuon Jupiter vertailun mono kameralla(DMK 21 ja 3xbarlow). Viime joulukuussa tein kymmeniä videoita chromacorilla ja ilman. Putkena Bresser 152L achromaatti. Chromacorin tarkoitus on saada värivirheettömämpi ja terävämpi kuva joka viimemainittu voi mustavalkokamerallakin havainnoitua. Myös näkyy ilman chromacoria planeetan ympärillä väristä johtuva utukerros.
Mitään ED tai Apo tason kuvia ei tavan achromaatilla saa. Ja se on enemmän objektiivin laadusta kuin chromacorista johtuvaa. Kuvat on katalia paljastamaan tuollaisia asioita. Minun silmä ei saa eroa ED linssin ja chromacorilla terästetyn kiina-achromaatin välillä. Samat yksityiskohdat näkee. Sen sinivioletin vähentämiseksi vain haluaa pitää chromacorin kiini kulmapeilissä kun kerran oppii...
Kokemukseni sanoo miten selvästi enemmän väriä on 6" f/8 kuin tuuman pienemmällä linssillä katsoessa. Esimerkiksi Bresserin 127 F/9,4 achromaatissa se on siedettävämpi. Toisaalta tuuma lisää tuo planeettojen yksityiskohtia jo helpommin esiin. Ja siinä että värivirheestä pääsisi eroon auttaa taas sitä.
En todellakaan ole päässyt vielä katsomaan Baaderin Semi-Apo suotimen kautta achromaatilla. Se on seuraava tavoite...Noiden kuten Fringe killer ja Kontrastbuuster sanotaan vähentävän kirkkaan kohteen värireunusta noin kolmasosaan. Chromacor tekee sen lähemmäs kymmenesosaan, chromacor II vieläkin paremmin. Mutta tuon buustereiden, suotimien vaikutuksen tietää kun itse kokeilee...Ehkä siitä asiasta lisää sen jälkeen.
Vielä oleellinen niputettuna; Alunperin chromacorit tehtiin 6" f/8 achromaateille. Nyt niitä saa kun sattuu enää harvemmin vain käytettyinä. Hinnat kolmestasadasta tuhanteen riippuen onko ykkös vai kakkosmalli. Tonnilla yhdistettynä kiina-achromaatin hintaan saa jo vähän pienemmän, ainakin viiden tuuman ED putken. Niin chromacorin käyttötarkoitukseksi enää nykyään jää jos haluaa vaikka rakentaa murto-osalla hinnasta ison ainakin kahdeksan tuuman laatuachromaatista(Istar, APM, DG-Optical) lähelle Apo tasoa vastaavan refractorin. On todettu chromacorin toimivan tehokkaasti vielä kymmenen tuuman objektiiveillä.
Noiden akromaatti ja chromacor kokeilujen jatkeeksi esimerkki samoin kameroin(Logitech Quikcam) otettuna APM ED doublet 152f/7,9 linssin läpi.
Jos ottaa kuusta kuvan sekä 127 Bresser akromaatilla että 152 Apm:llä, näkisi vertailun. Jos molemmissa on 1200mm polttoväli, olisi kuun reuna yhtä monta astetta offaxis ja näin kuvat olisi vertailukelpoisia. Kuvat siis ilman korjainta ja jos sen kanssa niin näkisi samalla paljonko korjain syö valoa. Tämä vain heittona :smiley:
Bresser Messier 127L on paras akromaatti mitä minulla on ollut. Polttoväli on pitempi suhteessa f/9,4 ja linssi pienempi, ne sen tekee. Värivirhettä on aikalailla vähemmän kuin tuuman laajemmalla isoveljellään. Jos värivirheen ei anna häiritä, hieman fringekilleriä avuksi niin isommalla on kuitenkin parempi erotuskyky planeetoille, joka näiden putkien parhainta aluetta on.
Olen tuolla yllä sanonut että chromacorin liittämällä kuuden tuuman akromaattiin pääsee lähelle APM 152 ED:tä. Mutta se oli entinen kiinalasista(CDGM FK64) tehty ED. Nyt tähän uudempaan FPL-51 suorituskykyyn jää chromacor selvästi. Minulla oli chromacorista perusversio. Kakkosversio on parempi, mutta senkin asennus on kriittinen, on oltava tarkasti optisessa linjassa ja silloinkin paras värinkorjaus on vain aivan keskellä. Mutta mikään chromacorkaan ei muuta akromaattilinssin laatua, että mistä lasista se on valmistettu. Sen sain havaita planeettakuvauksesta.
Tuo että syökö chromacor valoa on hyvä kysymys ja en ole tajunnut aiemmin puuttua. Ehkä siksi ettei se ole oleellista, en huomannut valohävikkiä. Nyttemmin olen kokeillut suotimia. Ne; semiapo, kontrasbuuster ja fringekiller heikentää valon läpäisyä(fringe killer vähiten). Chromacor ei ainakaan lähellekkään sitä kuin nuo edellämainitut, sillä se ei ole suodin vaan optinen linssijärjestelmä. Esim. Jupiterilla se muuttaa akromaatilla muuten näkyvän kellertävän pinnan luonnolliseksi ja auttaa erottamaan yksityiskohtia.
Olen tehnyt testit samankokoisilla linsseillä, chromacor on akromaatteja varten, se huonontaa ED lasin suorituskykyä. Voi siis vain verrata akromaattia ilman ja kanssa chromacorin ja sinällään ED linssiä. Minulla ei ole käytettävissä, enkä koskaan enää ota viiden tuuman linssejä tai putkia(Bresser 127L). Cloudy Nightistä luin että korjaus oli parempi kuin kuusituumaisella(onhan siinä muutenkin pienempi värivirhe pienemmällä linssillä).
Ostin chromacorin I version viime kesänä Belgiasta, on harvoin myynnissä, maksoin 350 euroa(chromacor II hinta on 900 euron nurkilla). Möin sen viime talvena uuteen Meksikoon 400 dollarilla kaverille joka oli pettynyt saatuaan viallisen APM 152 ED:n(kirjoitellut asiasta Cloudy Nightissä). Sai sen palautettua. Hän ihmetteli miksi minä haen APM:n linssiä kun hänen Celestron 152/1200 akromaatin suorituskyky chromacorin kanssa on samanlainen. Oli todella tyytyväinen. Kokemuksen kautta viisastunut...Minä vaan kameroiden kanssa puuhastelevana tiedän ettei ole samanlainen. Mutta visuaalikatsojaa varten chromacor on tehty.
Kuu oli alhaalla, Saturnuksen korkeudella ja piti tehdä värivirhe testiä APM ED 152 f/7,9 linssillä. Vähän oli sinisiä tai violetteja verrattuna noihin ylempänä oleviin samankokoisella akromaatilla tehtyihin kuviin(ja kuu oli silloin alkutalvesta paljon ylempänä). Samoin akromaatti chromacorilla lisättynä jää selvästi vertailussa. Tarkoitus on nähdä reuna-alueiden värinkorjausta. Yläpuolella on hiukan punaista ja alhaalla ohut sininen. Kaikki kokeet ja katselut tällä uusimmalla linssillä on yllättäneet hyvässä mielessä.
Nyt chromacor on kuudella pikkupultilla keskitetty 2,5" tarkennuslaitteen sisälle. Otin testikuvia weppi kameralla Bresser Messier 152L:n kanssa niin fringekillerillä, ilman sitä ja chromacorilla. Viime mainittu alkaa olla sinne päin...Tuolla Bresser Messier 127/635 säikeessä alempana oli kuva samasta kohteesta otettuna minun silloisella APM 152ED linssillä ja enemmän oli siinä sinistä.
Tuossa vielä edellisten jatkoksi tuo toissa kesänä(2016)APM Ed apolla (152/1200) otettu. Valaistus ei säätiloista johtuen ole aina sama mutta jotain kuvaa värivirheistä toivottavasti näinkin saa.
Olen huomannut näiden kanssa säätäessä että APM Ed on hyvä visuaalisesti, vähemmän sinistä väriä kuin tuossa kuvassa. Bresser taas chromacorin kanssa on parempi kuvattaessa ja hieman enemmän väriä visuaalisesti.
Aika hyvältä näyttää chromacorrin kanssa.
Mutta ihme jos on eri visuaalisesti kuin kuvatessa.
Saksalaiselta Wellenformilta, jolta chromacorin ostin ja jossa se oli testattu sanottiin että on parempi kuvattaessa. Siellä juuri testataan kaikki APM Ed 152 linssit ja testaaja sanoi että se chromacor oli Bresser Messierin kanssa kaikilta osiltaa, eri testeiltään parempi. En oikein uskonut mutta näyttää puhuneen totta. Tuo on chromacor II ja siis se parempi versio. Hinta on nykyisin noin tuhannen euron luokkaa, mutta sain selvästi halvemmalla koska siinä on pari säröä jotka ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen kun Wellenform sääti niiden kolmen linssin kollimaation.
Tuolla ylempänä aluksi minulla oli se chromacorin ykkösversio ja se hävisi vertailussa APM linssille. Toisaalta laite oli silloin ruuvattu kulmapeiliin ja nyt on focuserin sisällä kuudesta kohtaa keskitettynä joten on paremmin linjassa. Laitteen kehittänyt Deryuzhin sanoo että kun se on oikein kohdistettu ja etäisyys okulaarista 161mm +-pari milliä niin kuvan keskellä ei kuulu näkyä lainkaan ylimääräistä väriä. Reunoissa sitä jää.
Laitanpa vielä vertailut käyttämistäni linssi putkista, sovelluksista ja niiden värien hallinnasta. Altair tähti on kokeessa. Kolme ensimmäistä on kuvattu Bresser Messier 152L:n kanssa, ensin ilman chromacoria, sitten In versiolla ja nyt viimeiseksi IIn versiolla. Alin on vanha kuva APM ed 152 f/8 , mutta kertoo jotain.
Minulla oli vanha bresserin linssi(152L), reunastaan lohjennut ja jonka värivirheen olin jo aiemmin todennut pienemmäksi kuin näiden uusimpien bressereiden. Nyt kun sain chromacorin ja sen mukana testaajien(Wellenform) suosittaman bresserin linssin, joka on uutta versiota, niin ongelmaksi tuli kumpaa voisin käyttää. Wellenform painotti että chromacor on nimenomaan heidän antamansa linssin kanssa lähellä apo tasoa värinkorjaukseltaan.
Kun sain linssin piti heti katsoa silmämääräisesti 300x suurennuksella ja hieman ylimääräistä sinistä ja punaista toisella puolen oli. Vaihdoin vanhan linssin ja ero sen eduksi heti ensikatsomalla oli selvä, ei väärää väriä juuri lainkaan. Mutta kuvan tarkkuus tuntui kärsivän ja arvelin ettei linssin pallomainen korjaus sopinut cromacorin kanssa. Kiina akromaateissa kun se voi olla mitä sattuu.
Kollimoin tarkennuslaitteen näyttämään laser säteen juuri objektiivin keskelle. Vähän parantui taas värivirheet...Ja vanhan linssinkin piirto oli aivan uuden veroinen. Nyt kun sekä linsissä että chromacorissa on reunalla pieni lohkeama niin avasin solua ja pyöräytin lohjenneen lasin että ovat kummassakin nuo vikakohdat päälletysten.
Eli vanhassa oli taas vara parempi.
Huikea ero värivirheessä tuon chromacorin kanssa, erittäin hyvä vaihtoehto apolle!
On se ja paljon halvempi kuin kunnollinen apo tässä kokoluokassa. Olen lukenut että chromacor II versiota valmistettiin Ukrainassa 2000 luvun parina alkuvuonna 600 kappaletta. Kolmostakin suunniteltiin mutta silloin tuli Kiinan ed linssiputket ja hieman pienempi, vaikkapa SW 120/900 oli melkein edullisempi kuin ostaa kuusituumainen akromaatti chromacorilla ja noilla tuuman pienemmillä oli vähemmät jalustavaatimuksetkin. Siihen loppui. Toissa vuona taisi olla pari käytettyä tarjolla. Nyt sattui olemaan valmiiksi asiantuntijan asentaman putken mukana.
Kolmatta viikkoa olen hakenut chromacorin parasta säätöä. Kuten sitä aiemmin käyttäneet ovat todenneet se on saatava optiseen linjaan että siitä olisi täysi hyöty. Laitteen kehittäjä Velery Deryuzhin sanoi sen olevan värinkorjaukseltaan 6" f/8 akromaatin kanssa vähintään TMB 100/800 triplet apon ja yleisesti LZOS apo luokkaa joka silloin oli paras kaupallisesti saatava. Thomas Back taisi hieman epäillä...mitä noita viestien vaihtoja olen netistä 2000 luvun alkupuolelta oikein tulkinnut. Deryutzin painotti aina että värinkorjaus on hyvä vain aivan kentän keskellä, sen tuo häviää oikeille apoille jotka korjaa laajemman alueen.
Chromacorissa on kierteet jolla sen saa kulmapeiliin kiinni, mutta minulla se on tarkennuslaitteen sisällä alumiiniholkissa ja sen suuntaa optiseen linjaan nähden saa kuudella pikku kuusiokolo pultilla säätää. Tuo keskittäminen on herkkää touhua mutta ihan päivänvalossa väriweppi kameralla sen tein ja vääntelin ruuveista sitä mukaa että sinivioletit kohteen ympärillä katosivat tai tulivat ainakin keskimäärin yhtä ohuiksi joka suuntaan.
Illalla sattui olemaan pari tuntia selkeää ja sain testata taas Altairiin. Chromacorilla, ilman ja fringe killerillä Bresser Messier 152L . Kaikki noin varttitunnin sisällä että olosuhteet olivat ainakin samat.
Niin, peiliputkissa on vain ilmakehän aiheuttamia väriongelmia mutta katson tämän linssihommankin loppuun jääräpäisesti kun kerran sen kymmenisen vuotta sitten aloitin...Alkusysäys taisi tulla jo kuusseitkyt luvun vaihteessa ullakkoa penkoessa löytyneistä oikein vanhoista silmälaseista :huh:
Ja vielä kuvat sisäänpäin tarkennettaessa. Linssin reunan lohkeaman ne ainakin paljastaa.
Lopulta pääsi jo kuuhun koettamaan. Flipmirror jonka läpi katson ja kuvaan on sen verran kiero että vaatii hieman eri säädön chromacorille optiseen linjaan kameralle tai silmälle. Yleensä säädin aina silmälle ja kameralla kuvattaessa näkyi hiukan siniviolettia reunoille... Nyt oli säädöt ainoastaan kameraa ajatellen.
Ja vielä kuukuvat siitä miten ne on muuttuneet parissa viikossa. Wellenform lähetti chromacorin kolme viikkoa sitten, sanoi keskittäneensä ja testanneensa sen. Kun kysyin että oliko parempi kuin APM ed 152 apo, niin sanoivat että joka suhteesssaan on parempi. Kun sain ja aloin katsella bresserin läpi niin en ihan vakuuttunut. Väriä oli ja muistini mukaan enemmän kuin APM 152 ed:ssä joita minulla on ollut parikin kappaletta. Asiaa hieman auttoi kun vaihdoin Wellenformin antamaan bresseriin minulla ennestään olleen vanhemman mallin linssin. Mutta flipmirror vaati näköjään uuden kohdistuksen koko systeemiin, samalla lähensin chromacoria tarkennuslaitteessa vajaa kaksi senttiä okulaaria kohti ja kollimoin uudelleen niillä kuudella ruuvilla jotka säätää linjaa.
Tuossa kuu kuvat ennen ja jälkeen säädön.
En ole unohtanut chromacoria. Täällä edellä yllä olevat parinvuoden takaiset on kuvattu rikkinäisellä, jossa yhdessä lasissa oli reunassa lohkeama. Sillä vaikka värit tarkensikin samaan pisteeseen ei saanut tarpeeksi terävää kuvaa planeettatarkoitukseen. Nyt pääsin koettamaan ehyttä chromacoria ja vaikuttaa paremmalta. Chromacorin ja okulaarin välimatka on parhaimmillaan 161mm visuaalikatselussa. Mutta kamerankennon ja chromacorin taas ei ole. Sen selvittelyyn tarvitsen sopivia jatkopaloja että oikea etäisyys löytyy, ehkä vielä joskus? Kokeeksi otin pari kuvaa SW 152/1200 akromaatilla ja Trus väriveppikameralla.
Ainoatakaan planeettakuvaa en vielä ole koskaan kuvannut akromaatilla chromacorin läpi.
Pari 4,5 minuutin valotusta 6" f8 akrolla chromacorilla ja ilman. Hieman jäi sinistä isomman tähden reunaan kun optinen linja ei vielä onnistu suoraan. Kamera ASI 120 väri.
Kuvasin SW 152f8 akromaatilla ja chromacorilla Venusta ja Kuuta. Ei ollut dispersio korjainta ja jäi värejä mutta jos säät sallii niin koetan ensikerralla ZWO ADC:n kanssa. Kuussa ei näkynyt ylimääräisiä värejä...ainakaan paljoa. Kamera ASI 120 color. Viimeisenä Venus ilman chromacoria.
Kuvasin Venusta ZWO ADC korrektorilla, ilman korrektoria ja niin että korrektori oli väärinpäin. SW akromaatti, chromacor, 3x barlow ja ASI 120 värikamera. Jotain häiriötä pinnassa, seeingin värinä, liika kirkkaus? Siihen ensikerralla jos vielä sattuu selkeää... Chromacor ei ole ihan suorassa koska sama alareunan sininen näkyy tähtikuvissakin. Niissä tosin yläreunassa koska ADC korrektori näyttää käänteisenä.
Tämän illan Venus kuva. SW akro, ADC:tä en käyttänyt. Lisälasista chromacorin kanssa ei tunnu olevan hyötyä.
Liika sininen väri tähden toiselta reunalta katosi kun sain chromacorin suoraksin tarkennuslaitteen putken sisällä. Putken sisämitta on 52mm ja chromacorin ulkohalkaisija 48mm. Väliin mahtui noin 2mm vahvuinen muovi rullalle kierrettynä ja joka ei aiheuta lämpölaajenemisvaurioita. Tarkentimen kolmen ruuvin keskitykselläkin tähän asti oli ollut 5mm heitto sivusuunnassa objektiivin keskipisteeseen 1200mm polttovälilä. Myös visuaalikatselussa sivusuunnan haamukuva katosi. Sekä ylimääräinen väri kentän keskeltä ja se riittää jo planeetan tarkkailuun. Kohta viisi vuotta sitten saamastani ensimmäisestä chromacorista asti nuo ovat vaivanneet. Se on kuten laitteen kehittäjä sen sanoi: Käyttäjä itse on isoin este jos laite ei toimi.
Kiinalaisen tarkennuslaitteen kolmenkaan ruuvin keskitys ei riitä.
Saako noita enää ostettua muuten kuin käytettynä= kuvan laatu on minun mielestäni todella hyvä tuon kanssa.
Käytettyinä enää. Valmistaja möi viimeisiä jo yli kymmenen vuotta sitten 7" ja isompien akromaattien itse rakentelijoille. Lasi oli neuvostoliiton ajoilta ylimääräiseksi jäänyttä eikä kuulema kannata uutta valmistaa.
Kuvasin Venusta taas ja ADC korjain ehkä auttoi hienoisesti kun tajusin että vivut oltava eri asennossa kuin tavallisella linssiputkella. Mutta toi esiin alkuperäistä violettia jota taas pelkällä barlowilla kuvatessa ei juurikaan näy.
Visuaalisesti katsottuna, nyt kun chromacor oli ensikertaa oikeasti suorassa tarkennuslaitteen putkessa niin 6 mm ortho okulaarilla ja 200x suurennoksella en kentän keskelle asetetussa kohteessa havainnut vääriä värejä tai haamukuvia. Ja kun muistaa sen alkuperäisen tämän kokoisenkin akromaatin sinivioletti halon noin kirkkaalla kohteella tai haloa pienentävien ja kontrastia parantavien suotimien luoman kellertävän sävyn.
M3 kuuden minuutin valotuksella ASI 120 värikameralla 15 sekuntin pätkinä. Jätän nyt odottamaan kesää ja jos Jupiterista tai Saturnuksesta saisi jotain...
Yritin saada chromacorin yhteensopivaksi flipmirrorin kanssa. Tähtitaivaan kohteista Venus on paras testi kun sen värivirhe akromaatille on selvästi havaittavissa. Kuvasin ADC:llä ja ilman. 3x barlow ja ASI 120 värikamera. Planeetan pintakohteisiin vaatisi erikoisen suotimen jota ei nyt ole. Tärkeintä tällä kertaa on ollut optinen säätäminen ja ylimääräisen värin vähentäminen.
Alinna vielä kuva josta aloitin kuukausi sitten eli SW 152 f8 akromaatilla ilman chromacoria tai ADC korrektoria.