Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

[RL]

⠀

[Lauri Kangas]

Onko tämä Astromasterin linssiputki Lauri Kankaan mainitsema Syntan akromaattinen linssiputki?

Kyllä tuo menee siihen kategoriaan. En ole ihan varma onko se Syntan valmistama, luulen että on, mutta se ei nyt ollut tässä mitenkään oleellista.

Jalustan suhteen pysyn edellisessä kannassani eli jos valitset tuon, ota ehdottomasti atsimutaalinen jalusta! Ekvatoriaalinen ei tuo mitään lisäarvoa, mutta hankaluuksia sitäkin enemmän. Ilman seurantamoottoria ekvatoriaaliominaisuus on täysin turha, ja moottoristakaan aloittelija ei käytännössä hyödy. Eikä kokenutkaan havaitsija ihan kauheasti, noin pienellä putkella.

En ole sitten täsmälleen tuollaisen läpi koskaan katsellut, joten en osaa sanoa kuvanlaadusta tai jalustan tukevuudesta mitään. Näyttäisi kuitenkin sen verran asialliselta, että voisin tuollaisen ostaa jos pitäisi joku lapsi lahjoa. Nuo okulaarit ovat varmaan ne samat kaksi halpaa jotka tulevat kaikkien muidenkin mallien mukana. Ne eivät ole ihan huippuluokkaa, mutta alkuun niilläkin pääsee hyvin ja tilalle voi sitten ostaa esim. Ursasta alle satasella parempia, kun haluaa.

Ota huomioon että tuo astromaster ei ole hirveän valovoimainen 

Höps, 90 mm on ihan hulppean valovoimainen peli pikkulapselle ensimmäiseksi putkeksi! Oma harjoittelupelini tuon ikäisenä oli 60 mm lintuputki ja valehtelisin jos sanoisin huomanneeni näkymissä jotain oleellista eroa kaverin 110 mm TAL-1:een (paitsi että olin tietysti vähän kateellinen!).

[Lithos]

50mm halvalla linssiputkella lähti oma kiinnostus tähtitaivaaseen lapsena käyntiin ja kyllä se sai kiinnostumaan koko loppuiäksi joten 90mm:n putkella varmasti pääsee hyvin alkuun. 100mm akromaatti on edelleen putki jolla olen nähnyt eniten kohteita.

[tgp]

Onko tämä valovoimaisempi:http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p684_Newtonian-114-900mm-EQ3-1-complete-telescope-for-Beginners-8-.html

Mistä lukemasta tai arvosta valovoimaisuus ilmenee? Jotta voisi jotenkin paperilla verrata...

[tgp]

Hups, nyt vasta huomasin että ketju jatkuu jo toiselle sivulle.

Teen päätöksen nyt tähänastisen perusteella ja tilaan Astromasterin, 90 mm ja AZ-jalustalla.

Kiitos paljon

Saas nähdä mitä tästä seuraa..

[kimmopaasiala]

Visuaalihavainnoinnissa ei ole oikeastaan muuta "valovoima" lukua kuin objektiivin eli peilin tai linssin läpimitta, mitä isompi sitä enemmän valoa. Kuvauksessa on sitten niinkutsuttu aukkosuhde (polttoväli jaettuna objektiivin läpimitalla), jolla on vaikutusta valotusaikoihin kun kuvataan kameran kenno polttotasossa.

[RL]

⠀

[EJP]

Peiliputken tehollista apertuuria heikentää merkittävästi aina apupeili joten vertailussa linssiputki-peiliputki tuo täytyy ottaa huomioon.

[Celest1al Sphere]

Moi!

Kerrassaan mainiota, että tyttäresi on löytänyt tiensä tämän hienon harrastuksen pariin! Itse suosittelisin aloittelijalle, ja varsinkin noin nuorelle, ensimmäiseksi havaintovälineeksi kiikareita. Tähtiharrastus kannattaa aloittaa tähtitaivaan opettelulla, ja siinä kiikarit ovat kertakaikkisen oiva apuväline! Lisäksi kiikareista on tosiaan iloa vielä vuosiksi (ellei peräti vuosikymmeniksi eteenpäin)! Alkuvaiheessa tulevat tutuiksi tärkeimmät tähdistöt, tähtikuviot, tähdet ja planeetat. Sitten kun nämä ovat hallussa, ja intoa vielä piisaa, on mahdollisesti tullut aika harkita kaukoputken hankintaa! 

Antoisia hetkiä tähtiharrastuksen parissa!

T: Juha

[Jyri Lehtinen]

Visuaalihavainnoinnissa ei ole oikeastaan muuta "valovoima" lukua kuin objektiivin eli peilin tai linssin läpimitta, mitä isompi sitä enemmän valoa.

Vähän on mentävä sivuraiteille tässä, mutta menköön. Modet siirtäkööt järkevämpään arkistoketjuun niin halutessaan.

Jos oikein ruvetaan nipottamaan, on visuaalihavainnoissa eniten valokuvauksesta tutun aukkosuhteen tavoin käyttäytyvä suure okulaarin lähtöpupilli. Lähtöpupilli on se valokimppu, jonka okulaari kokoaa kaukoputken polttotasolta ja välittään havaitsijan silmään. Mitä leveämpi lähtöpupilli on, sitä enemmän valoa tulee silmään määrätyn kokoiselta alueelta taivaalta. Lähtöpupillin kaksinkertaistuminen tarkoittaa siinä olevan valon nelinkertaistumista ja siis kaikkien kentän kohteiden näkymistä neljä kertaa kirkkaampina.

Lähtöpupillin saa laskettua kaukoputken objektiivin halkaisijan ja okulaarin kaukoputkessa antaman suurennuksen suhteena. Tästä siis näkee, että kaukoputken objektiivin halkaisijan tuplaaminen tuplaa myös lähtöpupillin halkaisijan ja nelinkertaistaa kohteiden näennäiset kirkkaudet. Vastaavasti okulaarin polttovälin puolittaminen eli suurennuksen tuplaaminen puolittaa lähtöpupillin halkaisijan eli tiputtaa kohteiden näennäisen kirkkauden neljäsosaan.

Kaukoputken aukkosuhde tulee tässä mukaan objektiivin koon muuttamisesta. Jos haluaa samalla okulaarilla saman suurennuksen mutta suuremman lähtöpupillin (kirkkaamman kuvan) on kaukoputken polttoväli pidettävä samana, mutta objektiivia suurennettava. Toisin sanoen kaukoputken aukkosuhdetta on kasvatettava. Nähdään siis, että samat asiat voi hyvinkin selittää useiden eri suureiden avulla täysin yhtä pätevästi. Ero on vain siinä, kuinka selkeä selityksestä tulee.

Pari mutkaa selityksessä vielä on. Ensinnäkin silmän pupilli laajenee pimeässä vain tietyn kokoiseksi. Lisäksi tämä koko vaihtelee ihmiseltä toiselle mm. iän mukaan. Kovin usein nuorillakaan ei pupilli laajene enempää kuin 7mm halkaisijaan. Jos kaukoputkeen työnnetty okulaari tarjoaa silmälle lähtöpupillia, joka on leveämpi kuin tämä, esim. 10mm, menee osa valosta hukkaan. 10mm lähtöpupillin ja 7mm havaitsijan silmän pupillin tapauksessa noin puolet valosta osuu silmän iirikseen verkkokalvon sijaan. Tässä tapauksessa on valittu liian pieni suurennus laajan näkökentän saamiseksi. Tällaisella okulaarivalinnalla taivasta kyllä näkyy enemmän, mutta kuvan keskiosa ei näy yhtään sen kirkkaammin, kuin suuremmallakin suurennuksella, joka tarjoaisi juuri silmään mahtuvan lähtöpupillin. Jos taas nimen omaan haluaa havaita suuria kohteita laajalla näkökentällä, on kaukoputki yksinkertaisesti liian suuri haluttuun tehtävään. Halvemmallakin olisi päässyt ostamalla pienemmän putken, jolla kyseisen näkökentän olisi saanut niin, että koko lähtöpupilli olisi mahtunut silmään sisään.

Näiden esimerkkien vuoksi pidän itse lähtöpupillia kätevimpänä apuneuvona visuaalihavaintojen "valotehon" arvioimisessa. Sekään ei ole vielä täysi totuus, koska silmä havaitsee keskikokoiset yksityiskohdat pieniä paremmin. Pienten himmeittenkin kohteiden kohdalla on siis lähtöpupillin lisäksi mietittävä myös sopivaa suurennusta.

Se mitä tällä halusin sanoa, on, ettei himmeiden kohteiden näkymiseksi riitä miettiä pelkkää kaukoputken objektiivin halkaisijaa.

[tgp]

Noniin, eipäs ollutkaan niin vaan tilattu. Tuntuu olevan Suomenmaasta tavara loppu. Mistäpä kannattaisi seuraavaksi kattella?
Amerikasta asti ei toimituskulujen takia oikein kannata. Perinteinen joulukiire ei nyt ole kynnyskysymys...

[Timpe]

Telescope-Service Saksassa on useimpien suomalaisharrastajien luottomyyjä (Euroopasta tavaraa ostettaessa): http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3884.0
Se edellä mainittu 90mm Astromaster olisi tässä: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1023_Celestron-Astromaster-90AZ---90-1000mm-refractor-telescope.html

[tuumailija33]

Hei taas.
Olen tututstunut tuohon http://www.teleskop-express.de sivustoon. Onko tämän foorumin käyttäjillä kokemuksia kyseisestä paikasta? Osaatteko suositella tuolta sivustolta edelleen tuohon 200€ budjettiin sopivaa?
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p684_Newtonian-114-900mm-EQ3-1-complete-telescope-for-Beginners-8-.html
Olisiko tuo mistään kotoisin? Ilmeisesti ainakin jalusta on hyvä?

[Meade-mad]

Katso "Kauppapolitiikaa", ulkomailta ostaminen, Telescope Service. Sama kauppa. palautetta on aikapaljon. Pääasiassa erittäin positiivista.

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3884.0

jk

[tgp]

Tuota tuota, hinta näkyy pompsahtavan n. 80 € ylöspäin, joskin tavaraa on.
Ylva myy eioota n.170 € hintaan, toimitus kenties joskus keväämmällä. Butjetti tuntuu nyt repeevän..