Jos mielestäsi TAL-1:llä ei tee mitään, et 150 euron budjetilla pysty tilannetta korjaamaan.
Todennäköisesti odotat liikoja näkymien suhteen.
Minulla ei ole ollut Tal-1:tä, mutta oli pitkään Tal-150P Newton, joka on vain vähän isompi kuin Tal-1. Kokemuksen perusteella uskallan sanoa, että Tal-1/150P:llä saa esiin kaikki Messierin kohteet ja lähes kaikki NGC-katalogin kohteet. Niitä on niin paljon, että ihmisen elinikä ei riitä kaiken havaitsemiseen, saati valokuvaamiseen. Tal-1:n suurin haitta lienee, että se ei sovellu valokuvaamiseen, mutta visuaalihavainnossa se on varsinainen peto.
Nykyiset 100-150 mm kaukoputket ovat parempia kuin yksikään Charles Messierin 1700-luvulla käyttämä putki:
http://messier.seds.org/xtra/history/m-scopes.htmlAjatus "isosta putkesta, jolla näkyy kaikki heti" nousee toistuvasti esiin astrofoorumeilla. Minusta siinä on kyse havaintoestetiikasta, joka ei ole luonnontieteen käsittein hahmotettavissa. Hiukan hirvittää, kun aloitteleva tähtiharrastaja hankkii ensi välineeksi 200-300 millisen putken. Toki sellaisella näkyy, mutta iso putki vaatii todella järeän jalustan, joka maksaakin enemmän kuin itse kaukoputki. Tosiasiassa 75-150 mm linssi/peiliputkella pääsee hämmästyttävän pitkälle, ja taivaalla on tarjolla koheita liikaakin.
Visuaalihavainnoissa putken kokoa huomattavasti tärkeämpi asia on valosaasteeton havaintopaikka. Galaksit ja sumut piirtyvät ihmisen silmään vasta tosi pimeässä ja näön adapotoiduttua himmeiden kohteiden havaitsemiseen. Kaupunkien valosaasteeseen ei tehoa putken koon kasvattaminen.
Toinen ongelma on internet ja tähtivalokuvakirjat/lehdet. Netissä ja tähtialan lehdissä/kirjoissa on toinen toistaan upeampia kuvia galakseista ja sumuista. Ne luovat mielikuvan, että tällainen avautuu eteesi, kun suuntaat kaukoputken kohteeseen. Ei avaudu, vaan kuvat on otettu digijärkkäreillä tai CCD-kameroilla useiden minuuttien tai tuntien valotusajoilla, usein vielä ihmissilmälle näkymättömässä infrapuna- tai ultraviolettivalossa. Ja kuvien ottamisen jälkeen on istuttu tuntikausia tietokoneen ääressä jälkikäsittelemässä kuvia.
Jorma M.
Kangasala