Kirjoittaja Aihe: Celestron RASA  (Luettu 15455 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jyrki

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 709
    • Astrokuvia
Celestron RASA
« : 04-09-2014, 13:35:28 »
Valovoimaa etsivälle mielenkiintoinen "Faststar" uutuus Celestronilta...

http://www.celestron.com/browse-shop/astronomy/telescopes/rowe-ackermann-schmidt-astrograph-with-cgem-dx
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Poissa Jyrki

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 709
    • Astrokuvia
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #1 : 04-09-2014, 13:52:09 »
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Paikalla einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5569
    • Einarin astrosivut
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #2 : 04-09-2014, 15:33:42 »
Tuota tullut katsottua jo aikaisemmin.
Etuna tossa laaja käyttökelpoinen kuvakenttä ja haittana että on pelkästään nopea putki (ei mahdpllisuutta perinteiseen f/10-moodiin).
___
Tapio

Poissa vehnae

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 422
    • AstroBin-galleria
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #3 : 30-08-2015, 20:46:55 »
Tais tää kirjoittelu lähteä vähän käsistä..

{alt}

Tosiaan otsikon mukainen putki saapui allekirjoittaneelle tässä kesän aikana. Jos vähän lainaan itseäni tuolta kalustokuvasäikeestä ja kertaan speksit, niin putken strategiset mitathan ovat 11-tuumainen pääpeili, lyhyt 620mm polttoväli josta seuraa huikea f/2,2 valovoima ja massiivinen 70mm piirtoympyrä. Optinen konfiguraatio vastaa käytännössä Hyperstaria, eli kyse on SCT-putkesta jossa apupeili on korvattu korjauslinssistöllä. Koska kamera tulee putken eteen, niin siitä seuraa muutamia rajoituksia kuten rajallinen kameran koko (mielellään pyöreä), apertuurin yli vedettävät johdot sekä tarkennus pääpeiliä liikuttamalla.

Suositut Sonyn pikkukennot (ICX694/814/834) kattavat näillä spekseillä n. 69 x 55 kaariminuuttia taivaalta, ja täyden kennon vehkeillä päästään yli 3x2 asteen näkökenttään. Vehje on siis parhaimmillaan laaja-alaisten kohteiden kuten pimeiden sumujen ja komeettojen kuvaamisessa. Lyhyestä polttovälistä johtuen tällä tuskin tahkotaan resoluutioennätyksiä, mutta pienillä pikseleillä pitäisi päästä Suomen oloissa kuitenkin ihan mukaviin lopputuloksiin.


Mekaniikka

Hieman mekaniikasta, putken perustana on EdgeHD-kaukoputkien design johon on lisätty vakiona yleisesti SCT-putkiin hankittavat kilkkeet, eli putken päälle toinen Losmandy-kisko lisävarusteiden kiinnittämistä varten ja perään FeatherTouch-mikrofokuseri sekä pieni 12v tuuletin. Pääpeilin tarkennusmekanismi on uusittu siten, että pääpeili liikkuu peilin läpi kulkevaa tankoa pitkin, jonka pitäisi vähentää peilin keikkumista putken kääntyessä. Keikkumisen saa toki eliminoitua käyttämällä pääpeilin lukitusvipuja, mutta tällöin automaattitarkennus jää tietysti haaveeksi. Fyysiseltä kooltaan putki on myös pidempi (84cm) ja painavampi (~20kg) kuin vastaava 11" EdgeHD. Parempi vertailukohta on C14, sillä se on vain reilun kilon painavampi ja fyysisiltä mitoiltaan hieman lyhyempi ja paksumpi. Putken perässä oleva kahva tulee tarpeeseen.

Ensimmäinen ajatus putken massiivisen pahvilootan jysähtäessä eteiseen tosiaan oli että "what have I done", sillä kooltaan putki on juuri ja juuri yhden nörttimiehen käsiteltävissä, ja laatikko pehmusteineen reilusti isompi. Jalustalle yksin nostaminen vaatii vähän urheilua ja/tai kekseliäisyyttä, mutta onnistuu kyllä. Valitettavasti kolmijalkani kanssa putki ei mahdu osoittamaan suoraan alaspäin jotta sen saisi laitettua esim. tuolin päälle pystyyn ja nostettua siitä vaivattomasti kyytiin, joten olen tyytynyt kääntämään napasuuntausruuveista jalustan hieman loivempaan kulmaan jotta putkea voi paremmin nojata siihen kiinnityksen aikana.

Kun putki on nostettu jalustalle, niin huurresuojan liittäminen putken nokkaan tekee yhdistelmästä vielä hurjemman kokoisen. Kuriositeettina AstroZapin RASA-huurresuoja ei yllättäen vastannut putken väriä – Celestron tuotti tämän putken eri värityksellä kuin EdgeHD:t. Huomautin tästä AstroZapille ja lopputuloksena he alkoivat tarjota tälle putkelle mustaa huurresuojaa. No, tämä on vain kosmeettinen seikka.


Kamerakiinnitys

Kameran kiinnitys putkeen on aika mielenkiintoinen järjestely. Putken mukana toimitetaan T2- ja M48-kierteillä varustetut hassunmuotoiset adapterit, jotka kiinnitetään korjauslinssistöön adapterin päälle kierrettävällä kiristysrenkaalla. Rengas mahdollistaa myös kameran kääntämisen, eli sitä löysäämällä adapteri pyörii vapaasti ympäri. Käytännössä tosin yhtään isommalla kameralla on sen verran vipuvartta, että kameraa voi pyörittää myötäpäivään renkaan ollessa kiristettynä ilman suurta voimankäyttöä. Tästä huolimatta kitka tuntuu kuitenkin olevan riittävä, jotta kamera ei lähde seikkailemaan kesken kuvauksen.

{alt}

Backfocus näistä adaptereista on 55mm, mutta teettämällä oman adapterin tilaa voi saada käyttöönsä n. 70mm. Nyt puuttuu enää 114mm halkaisijaltaan olevan korjauslinssistön sisäpuolelle mahtuva kompakti fokuseri/rotaattori joka veisi alle 20mm optiselta polulta :rolleyes:.


Pääpeilin varjostus

Suurin haaste etupuolen kameran kanssa on peittyvä apertuuri ja siitä tähtiin syntyvät hassut diffraktiopiikit (esimerkkiä voi katsoa vaikka täältä). Mitään suodatinpyörää ei saa täysin mahtumaan keskipeiton alueelle, joten näiden minimoimiseksi vaihtoehtona on joko käyttää värikameraa tai erillistä suodatintaskua. Itselleni nämä ei olleet vaihtoehtoja sillä tavoitteena on saada laitteisto hyrräämään itsenäisesti koko yö kerrallaan, ja koska kapeakaistakuvaus kiinnostaa sen verran paljon niin värikamera ei ollut mielekäs valinta.

Tämän seurauksena päädyin kompromissina vaihtamaan kameran kompaktiin QSI:n kameraan, jossa on sisäänrakennettu 5-paikkainen suodatinpyörä. Tämä tarkoittaa, että joudun vaihtamaan kamerasta suodatinpyörän sen mukaan kuvaanko LRGB:tä vai kapeakaistaa. Kameran runko on hieman korjauslinssistöä isompi joten osa siitä tulee hieman apertuurin ulkopuolelle. Tämäkin tosin aiheuttaa jo hieman jänniä diffraktiopiikkejä tähtiin.

{alt} {alt}

Ratkaisuna aion tehtailla apertuurimaskin kameran yhteyteen, eli vapaaehtoisesti peittää hieman enemmän peilistä sopivan kokoisella maskilla siten että tuloksena on paremman muotoiset tähdet. Testailin tätä kertaalleen neliskanttisella pahvinpalalla ja lopputulos oli paljon siistimpi. Tämäkin on tosin vähän tuhnu, koska leikkailin pahvin vapaalla kädellä. Mutta lopullinen versio tehdään sitten koneellisesti joko 3D-tulostimella tai laserleikkauksella.

{alt}

Toinen ongelma mihin välttämättä törmää on usb- ja sähköjohtojen vetäminen kameralle. Jos johdot vetää suoraan apertuurin yli, niin lopputuloksena on iso ja rujo diffraktiopiikki kun kaapelit tuskin ovat ihan suoria, minkä välttämiseksi suunnittelin puoliympyrän muotoisen johtokourun joka estää ylimääräisten piikkien syntymisen. Pnuu ystävällisesti tulosti mallin 3D-tulostimellaan, ja se ajaa asiansa diffraktiopiikkien suhteen. Mallia pitää tosin vielä hioa, nykyisellään kouru pitää teipata kiinni etteivät johdot pomppaa sieltä ulos. Ja väri pitää ehkä vielä vaihtaa :tongue:. Kiinnitys putkeen on tehty magneeteilla, laitoin pari isompaa tarramagneettia putken sisäpintaan ja työnsin tilauksen kylkiäisinä tulleita 5x5x5mm kuutioita kourun sisälle vastakappaleiksi.

{alt}


Apulaitteet

Koska halusin tehdä johdotuksen kerrankin siististi, päädyin ratkaisuun jossa putkelle vedetään vain yhdet USB/12v-kaapelit ja tarvittavat jaot eri laitteille tehdään kyydissä olevilla laitteilla. USB-jakajana toimii Startechin USB3-hubi joka osaa toimia 12v käyttöjännitteellä. Sähköliitännät olin muutenkin tekemässä powerpole-liittimiä käyttäen, jolloin luonnollinen valinta oli hankkia valmis sulakkeilla varustettu RigRunner-jakorasia. Lisäksi mukaan oli tulossa tarkentimen ohjausrasia sekä PWM-ohjain lämmityksen säätöä varten. Näiden kiinnittämiseen hankin TS:ltä muutaman Farpointin satulan (hankintaprosessi oli sitten oma farssinsa..) joilla sain kaiken mukavasti putken kyytiin.

{alt}

{alt}

Tarkennus

Tarkentimeksi hankin putkeen Starizonan MicroTouchin, joka kiinnittyy suoraan mikrofokuserin nuppiin. Tarkoitus oli selvitä halvemmalla Lakesiden vaihtoehdolla, ja putki kävikin jo kääntymässä heillä sopivan kiinnityksen valmistamista varten, mutta homma kaatui siihen ettei heidän kiinnitysmekanisminsa jostain syystä taipunut tähän putkeen. Jotain eroa tarkentimen nupissa siis on EdgeHD-putkiin nähden. MicroTouch taas kiinnittyy puristusrenkaalla nupin ympärille, joten sillä ei adaptaatio-ongelmia ollut. Tarkennusmoottori on kiinni nupin vaihteen edessä, joten säätötarkkuus riittää enemmän kuin hyvin. Tarkentimen elektroniikkaboksi on tosin aivan hävyttömän kokoinen suhteessa tarpeeseen – mitään lcd-näyttöjä ja ohjausnappeja en todellakaan tarvitsisi – mutta kiskon päällä on onneksi tilaa.

SGP:n automaattitarkennus toimii myös tämän kanssa moitteettomasti. Tovi meni ensin arpoessa rutiinille sopivaa askelmittaa (100) jotta tarkennuksen V-käyrästä saadaan järkevän muotoinen, mutta tämän jälkeen se on pelittänyt loistavasti. Jonkun verran klappia tässäkin tarkentimessa on, joten backlash compensationin määrittäminen on oleellista. Tarkka määrä pitäisi vielä selvittää, nyt se on mulla reilusti yläkanttiin (1000) joten moottori sahailee tarkentaessa vähän turhan pitkiä matkoja.

{alt}


Kollimointi

Ainoa käyttäjän kollimoitavissa oleva elementti on korjauslinssistön asento. Tämä tekee kollimoinnista kohtuullisen helppoa kun liikkuvia osia on vain yksi. Itse tein alustavan kollimaation tarkastelemalla kirkkaan epäfokusoidun tähden donitsia ja siinä keskipeiton varjon symmetrisyyttä. Välineenä käytin guidekameraa sen pyöreän muodon vuoksi, jotta kameran varjo ei sotkisi tarkastelua. Otin kuvan tähdestä fotariin ja piirsin päälle ympyrät sekä ulko- että sisäkehälle, jonka jälkeen laittamalla ohjausviivoista ristikon ulkokehän mukaan näki hyvin mihin suuntaan varjo oli kallellaan.

Säätöinä on kolme push/pull-ruuvia, joilla linssistön asentoa muutetaan. Samalla kun väänsin ruuvia katsoin näyttöä, ja kun säädön seurauksena tähden sijainti ruudulla liikkuu kohti donitsin ohutta reunaa, on korjaussuunta oikea. PixInsightin FWHM-työkalun mukaan aivan täydellisiä ei vielä olla, mutta luulisin että tilanne on nyt 1/4 kierroksen sisällä ideaalista. Pitää ottaa vielä joskus toinen iteraatio koko tähtikenttää tarkastelemalla. Nyt kuitenkin PI kertoo tähtikentän mediaani-fwhm:ksi 2,75 pikseliä eli 3,4 kaarisekuntia. Ei ihan huono tälle polttovälille.

{alt}

{alt}


Pääpeilin floppailu

Isoin kysymys hankintaa miettiessä oli pääpeilin käyttäytyminen, kuten SCT-putkissa niin tässäkin liikkuva pääpeili aiheuttaa sen, että peili ei pysy täysin paikallaan. Kun putken suuntaa uuteen kohteeseen niin peili jää hetkeksi "valumaan" ennenkuin se asettuu paikalleen. Rauhoituttuaan se kyllä pysyy paikallaan, guidekameran temppuillessa kaikki tähänastiset testikuvat on otettu guidaamatta, ja niissä ei ole ollut isompia ongelmia. Peilin liike näkyy myös tarkentaessa, kun tarkennusmoottori vaihtaa suuntaa niin kuva siirtyy pari kaariminuuttia. Kokeilematta vielä on, että jos suuntauksen jälkeen ajaa fokkarilla eestaas, niin loksahtaako peili siinä yhteydessä lepoasentoon. Lukitsemalla peilin paikalleen näitä ongelmia ei tietysti ole, mutta silloin voi unohtaa etäkäytön ja säännöllisen automaattitarkennuksen.

Jokatapauksessa suunnitelmissa on käyttää OAG:ta kuvaushommissa, ASI120MM kun on mitoiltaan sen verran lättänä, että sen saa vielä mahdutettua kamerapaketin yhteyteen apertuurimaskin alle. Tämä sen takia etten aio tehdä kompromisseja kuvien saannin suhteen, kaikkien osavalotusten pitää lähtökohtaisesti olla käyttökelpoisia. Tätä putken käyttäytymistä tulee varmasti seurattua jatkossa, siitä varmaan lisää raporttia sitten kun enemmän kokemusta kertyy.


Huhhuh, tulipas romaani, pisteet jos jaksoit lukea tänne asti :cool:.

Poissa Murtsi

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 929
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #4 : 30-08-2015, 21:14:34 »
Näyttääpä hyvältä  :cool: Tuossa on näköjään kaikki mahdollinen jotta automaatio onnistuisi kattavasti, toivottavasti saat kaiken pelittämään ja uskon että näin myös tulee käymään.

Noista difraktiopiikeistä, minä kokeilisin tehdä kiinteän ristikon joka on samassa suunnassa kuin nuo kameran filtteripyörän suorat sivut, ehkäpä jotenkin kiinni filtteripyörässä, tätä siltaa myöten voisi ujuttaa myös kameran tarvitsemat kaapelitkin, difraktiokuvio saattaisi tuolloin olla symmetrinen eikä apertuuria tarvitsisi peittää.

Paikalla einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5569
    • Einarin astrosivut
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #5 : 30-08-2015, 21:29:14 »
Aikamoiset viritykset on, mutta hattua nostan tälle.
Mietin vaan että muistaakseni jossain vaiheessa oli kai ideana käyttää etsinguidausta.
Luultavasti tuolla jalustalla riittäisi mainiosti, tai toimisi jopa ilman guidausta.
Tosin peilin mahdollinen kääntyminen jäisi sillä sitten eliminoitumatta.
___
Tapio

Poissa vehnae

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 422
    • AstroBin-galleria
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #6 : 30-08-2015, 21:53:50 »
Mietin vaan että muistaakseni jossain vaiheessa oli kai ideana käyttää etsinguidausta.
Luultavasti tuolla jalustalla riittäisi mainiosti, tai toimisi jopa ilman guidausta.
Tosin peilin mahdollinen kääntyminen jäisi sillä sitten eliminoitumatta.

Joo, kyllä tuo tuntuu ilman guidausta pelittävän ihan kivasti sen jälkeen kun peili on rauhoittunut, viiden minuutin testivaloissa ei ole ollut isompia ongelmia vaikka jalustan taivasmallit ovat olleet vielä puutteellisia. Mutta lähden mielummin varmasti toimivasta liikkeelle ja sieltä sitten kohti hienompia virityksiä.


Paikalla Ransu

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1511
    • Observatorio
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #7 : 31-08-2015, 06:27:26 »
Aivan loistava esittely putkesta, kiitos paljon Jari. Aika moinen määrä elektroniikkaa on pakattuna putken kyytiin.
Tuo rig runner jakaja alkoi kiinnostaa, mistä hommasit tuon?  Olen suunnitellut oman putken 12V sähköjen uusintaa, nykyiset tupakansytytinjakajat voisi muuttaa paremmiksi.
Onnea vielä uuden kokoonpanon johdosta :cool: Jäädään odottamaan yhtä perusteellista esittelyä myös jalustasta
Rauno Päivinen
Imatra
C14, C8, Tal100RS, Lacerta 72ED, DIY akromaatti 145/2250, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Poissa naavis

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2181
  • Samuli Vuorinen
    • Samuli Vuorinen - Portfolio
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #8 : 31-08-2015, 10:04:16 »
Käytän kanssa itse Rigrunneria, ja tilasin sen PowerWerxiltä jenkeistä: http://www.powerwerx.com/powerpole-power-distribution/ Muistelen Jarin tilanneen samasta paikasta.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #9 : 31-08-2015, 21:28:35 »
Kiitokset täältäkin RASA:n analyyttisestä esittelystä ja kuten tuolta voi lukea, niin ei se tämäkään putki anna ilmaiseksi juuri mitään, vaan kaikki on otettava irti tietäen mitä tekee  :cool:
Hurjan näköinen kokonaisuus kaiken kaikkiaan ja toivotaan, että saat tuon pelittämään kuten kaavailit. Kirjoittelit tuolla RAS:n tähdistä näin: "PI kertoo tähtikentän mediaani-fwhm:ksi 2,75 pikseliä eli 3,4 kaarisekuntia..." Ja toisesta ketjusta luin, että kuvaussysteemisi erottelu on nyt 1,23"/px.

Haa, tuon perusteella piti ihan uteliaisuudesta mitata eilisillan testivalotus omalla RCT:lläni ja sieltä tuli PixInsightissa mediaani FWHM-lukemaksi 2,844 px. Oman kamera/kaukoputki-systeemin erottelu taivaalta on 0,83"/px, niin tuosta saat itsellesi uudeksi kollimointi-targetiksi 2,4 kaarisekuntia (pitäisi olla "kakunpala" noin pienellä kennolla tuollaisella kuva-alalla, mutta kyllähän tuo epäkesko varjostuma taitaa jotain haitata sekin.) Mutta kuten sanoit niin "Vehje on siis parhaimmillaan laaja-alaisten kohteiden kuten pimeiden sumujen ja komeettojen kuvaamisessa. Lyhyestä polttovälistä johtuen tällä tuskin tahkotaan resoluutioennätyksiä..." Tähtitestikuva RCT:stä on täällä, eikä tuo kollimointikauhuni ole vieläkään ihan kohdallaan ts. olen pikkuisen kade vain yhden säädettävän optisen elementin olemassaolosta putkessasi!  :grin:

Edit: Ai niin, edellinen testikuva oli vaivaisella 15s valotuksella, joten 60s valotuksella mitattuna median FWMH oli täällä 3,281" ja targetiksi tulee siis 2,7".
- Timo Inkinen

Poissa vehnae

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 422
    • AstroBin-galleria
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #10 : 31-08-2015, 23:49:38 »
tuosta saat itsellesi uudeksi kollimointi-targetiksi 2,4 kaarisekuntia

Pienten pikseleiden kanssa putken piirto tullee vaan nopeammin vastaan, nopealla aukkosuhteella se tuskin on diffraktiorajoittunut. Tämän pdf:n lopusta löytyy käppyröitä RASAn laskennallisesta piirrosta. Sitten kun vielä tietäisi miten RMS Spot Size suhtautuu esim. FWHM-lukemiin, ts. jos Spot size on jotain niin mikä samassa tilanteessa olisi laskennallinen FWHM kun ilmakehä yms tylsät jutut jätetään huomiotta.


Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #11 : 02-09-2015, 19:02:48 »
Joo, en tiedä kiinalais-RCT:n laskennallisesta piirrostakaan mitään, mutta sieltä saa välillä ihan oudonlaisia tähdenmuotoja, kun lähestytään kohti "absoluuttisen kollimoinnin" pistettä...  :grin:
Viimeisin mitattu mediaani FWHM lukema on nyt muuten 2,221 px (1,84"), mutta taidan kirjoitella tuosta enemmän RCT-ketjuun. Toistaiseksi on ollut sellainen fiilis, ettei sitä parasta säätöä RCT:lle ole vieläkään löytynyt.
- Timo Inkinen

Poissa vehnae

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 422
    • AstroBin-galleria
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #12 : 28-09-2015, 22:39:20 »
Viikonloppuna laitoin CCD Inspectorin testiversion tulille ja roudasin kamppeet täyden kuun alle säädettäväksi. Kaivoin miljoonalootasta metallisia spacer-renkaita ja testailin backfocuksen vaikutusta puolen millin välein ja lopputulemana parhaimpiin lukemiin tunnuin pääsevän kun kamera oli n. millimetrin nimellistä etäisyyttä kauempana. Kun kennon etäisyys on hyvä ja kollimaatio kohdallaan niin kuvakenttä on erittäin tasainen. 15 sekunnin L-valotus PI:llä analysoituna antaa 2,305px eli 2,83" koko tähtikentän mediaanikooksi. Parannusta lähtötilanteeseen (edellinen kollimaatio + autokyytiä mm. Artjärvelle ja takaisin) oli vajaan kaarisekunnin verran eli tämän erotuksen luulisi näkyvän myös kuvassa.

{alt}

Ja sitten disclaimeria, vaikka tuossa nyt kollimaatioluvut näyttävät liki nollaa, niin käytännössä perättäisiä testikuvia ottaessa vaihtelua on jonkun verran, tuo nyt sattui napsahtamaan paikalleen :cool:. Pääpeilin liike tuntuu myös vaikuttavan hieman, nappiin kollimoitu tulos saattaa muuttua huonommaksi kun SGP:stä ajaa automaattitarkennuksen joka sahaa pääpeiliä jonkun verran eestaas. CCDI:n yksiköissä tämä tarkoittaa muutosta <1" kollimointivirheestä sinne 4" suuruusluokkaan. Vaikutus kuvaan on pieni, mutta kun tosissaan lähtee nysväämään niin varmaan putken kuin putken mekaniikka-asiat paljastuvat armottomasti. Timpekin tämän on varmasti havainnut :cheesy:.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #13 : 29-09-2015, 17:55:38 »
Juuri näin... :grin:
Pistetäänpä vertailuksi eräs parhaimmista CCDI mittaustuloksista omasta RCT-putkesta, muttei tuostakaan vielä 100% iloa irronnut kun tähtien muodot nurkista olivat mitä olivat ja olen saanut tuosta parempiakin tähtiä samalla lyhennyksellä.

{alt}

GSO:n mukaan tuo RCT on suunniteltu antamaan täyskennoiselle riittävä kenttä ("The Ritchey-Chrétien telescope with 254 mm aperture is designed for full illumination of the "35 mm format" (24 x 36 mm)."), joten KAF-8300:n 22,5mm diagonaali menee lyhentimellä varmaan melko tasan tuon kanssa. Käytännössä tuosta putkesta saadaan parhaimmillaan nippa nappa alle 20% kaarevuuslukemia 0" kollimointivirheellä, mutta kun teet tuon päälle uudelleentarkennuksen onkin kollimointi-mittaustulos jo 1"...1.5" pielessä ja kaarevuus yllättäen esim. +22% vaikka tarkennin on Starlight Instrumentsin FeatherTouch. Sonyn pikkukennolta (mikä lienee sen diagonaali?) pitää siis tulla tuollaisia pienen pieniä kaarevuuslukemia, kun sen upottaa keskelle 70mm kokoista piirtoympyrää. Tuossa mielessä voit kyllä unohtaa CCDI:n absoluutti-mittaustulokset ja keskittyä keskimäärin visuaalisesti parhaimman näköisten tähtien saamiseen koko kuva-alalle. Omassa putkessani tuollainen 0,67x lyhennin onkii kyllä kuva-alan reunoilta kaiken mahdollisen "kuran" näkyviin, joten saatanpa tyytyä visuaalisesti mahdollisimman hyvän näköiseen kuvaan vaikka CCDI:n mittaus kertoisikin vielä pientä <2" poikkeamaa optimista.
- Timo Inkinen

Poissa vehnae

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 422
    • AstroBin-galleria
Vs: Celestron RASA
« Vastaus #14 : 18-10-2015, 12:33:52 »
Luolasumua kuvatessa löytyi putkesta myös uusi ominaisuus. Kohde kulki yöllä lähes zeniitissä ja hieman ennen meridiaania kuvakenttä liikahti valotuksen aikana dec-akselin suuntaisesti kymmenisen kaariminuuttia. Väitän että tämä ei johdu jalustasta :tongue:, joten jäljelle jää oletus että liikkuvassa pääpeilissä on yllättävän paljon klappia. Aikaisemmin olen nähnyt lähinnä n. kaariminuutin samansuuntaista heiluntaa tarkenninta liikuttaessa, mikä ei ole ollut ongelma kun SGP:n automaattitarkennuksella viimeinen tarkentimen siirto on aina samaan suuntaan. En tiedä vaikuttaako peilin lukitusnuppien asema tähän, toistaiseksi ne on tullut pidettyä täysin auki. Jäämme seuraamaan tilannetta..