Mihin visuaalihavainnot kadonneet?

Aloittaja Pekka Lehtelä, 17.01.2014, 16:02:15

« edellinen - seuraava »

Pekka Lehtelä

Moron!

Otsikon mukaan, onko visuaalihavainnot ja saman aihepiirin keskustelut siirtyneet jonnekin muualle, Facebookiin, Twitteriin, mitä niitä onkaan? Vai ovatko visuaalihavaitsijat laittaneet pillit pussiin ja/tai siirtyneet tähtikuvaukseen. Ainoastaan "Tähtityttö" laittanut havaintoja, hyvä niin, että edes joku.

Itsekin olen syyllinen kun en havaintojani ole laittanut, tosin havainnot jääneet pienten sairastelujen vuoksi aika vähiin. Ennen tätä nyt pakkasjaksoon loppunutta sadekautta pääsin muutaman kerran katselemaan välillä oikein hyvällä kelilläkin. Aloitin viime vuoden alussa myös uuden harrastuksen joka sekin vienyt aikaa.

Pekka

Jorma Koski

Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

JKyytinen

Vaikka olen syntynyt digien aikakaudelle, silti on muutamia tullut tehtyä:

Komeetta Lovejoy: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/20531 ja http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12071.45

Ja auringosta http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/16931

Ja on niitä varmaan muitakin
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2

naavis

Suuri osa Suomen visuaalihavainnoista mennee Deep Sky Archiveen: http://www.deepsky-archive.com/

Saloja

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 17.01.2014, 16:02:15Otsikon mukaan, onko visuaalihavainnot ja saman aihepiirin keskustelut siirtyneet jonnekin muualle, Facebookiin, Twitteriin, mitä niitä onkaan? Vai ovatko visuaalihavaitsijat laittaneet pillit pussiin ja/tai siirtyneet tähtikuvaukseen. Ainoastaan "Tähtityttö" laittanut havaintoja, hyvä niin, että edes joku.

Havaintoja on tullut vähän, koska:

1.) On pilvistä
2.) Kuu on taivaalla
3.) Ainakin Ursan DS-jaoston aktiivihavaitsijat lienevät 30 ikävuoden hujakoilla ja työelämä ja perhe hengittää niskaan. Vaihtoehtona 8 tunnin yöunet tai tähtien katselu -10 asteen pakkasessa ja 4 tunnin yöunet... ensimmäinen voittaa lähes joka kerta :sad:
4.) Teet 2 tunnin työn ja kirjoitat pitkän ja yksityskohtaisen havaintoraportin. Sen lukee kaksi ihmistä, joista toinen on äitisi :azn:
5.) Valokuvaus on pop. Todellisia visuaalihavaitsijoita on jäljellä enää kourallinen. Visuaalihavaitseminen vetelee viimeisiään?
6.) Piirrokset ja havainnot pidetään omana tietona.

LainaaViimeksi tänä aamuna näin Jaakko Salorannan visuaalihavainnon FB:ssä

Quote oli tämän aamun "tuotos", piirros vuodelta... 2012 :azn:

LainaaSuuri osa Suomen visuaalihavainnoista mennee Deep Sky Archiveen: http://www.deepsky-archive.com/

Niin, tai siis ainakin suurin osa DS-havainnoista. Taivaanvahtiin visuaalihavainnot katoavat kuin pieru Saharaan.

Juhanitee

Ei ole kadonnut. Ajoittain tulee tehtyä havaintoja ihan okulaarista. Lähinnä rouvan kanssa joka pitää siitä kovasti. Koska en osaa piirtää, tai en ole koskaan viitsinyt opetella, kynällä oikeastaan mitään en viitsi nytkään piirrellä. Miten näitä havaintoja kerrotaan tai jaetaan, on minulle epäselvää. Enemmän se on sellaista omaa kivaa ja epäsosiaalista.

Iiro Sairanen

Lainaa
5.) Valokuvaus on pop. Todellisia visuaalihavaitsijoita on jäljellä enää kourallinen. Visuaalihavaitseminen vetelee viimeisiään?

Ehkä suuremmassa mittakaavassa, mutta DS-puolella on ne about 5 tyyppiä, joilta tulee havaintoja varmaan hautaan saakka :) Omalla kohdalla trendi on sellainen, että on mielekästä havaita syys-lokakuussa ja jälleen maalis-huhtikuussa. Keskitalvella on ollut viime vuosina sen verran ohjelmaa, että ei yksinkertaisesti ole jaksanut kykkiä 20 asteen pakkasessa peilit huurussa täysikuun loistaessa 24/7. Havainnot menevät ensisijaisesti DS-archiveen ja omaan nettiarkistoon (http://deepsky.arkku.net/, joka on ikuisesti vaiheessa). Tämän lisäksi, jotain tulee kirjoiteltua blogin puolelle. Mielestäni tämä keskustelupalsta on se viimeinen paikka, johon niitä jaksaa latailla. Ehkä silloin kun ei ole parempaa tekemistä tai havainto on sellainen, että siitä on jotain keskustelua.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Celest1al Sphere

Tervehdys,

Trendi lienee kaikkialla samanlainen, valitettavasti. Visuaalihavaitseminen on hiipunut, ja tämä trendi näkyy niin DS -havainnoissa kuin esim. muuttuvien tähtien havaitsemisessakin.

Minusta visuaalihavaitseminen ja valokuvaus ovat ihan kaksi erillistä "taiteenlajia", joita ei voi edes verrata keskenään. Tähtikuvauksessa vasta kaikenlaista säätämistä tarvitaankin, että kuvasta tulee sellainen jota kehtaa esitellä. Visuaalihavainnoissa on tärkeää itse katsomisen taito - ja tietysti taito välittää vaikutelma näkemästään muille piirroksen muodossa. Visuaalihavaitsemisessakin voidaan kuitenkin nähdä aste-eroja: yhtäältä pelkkään dokumentointiin pyrkivä havaitsemistapa ja toisaalta esteettisempää lopputulosta hakeva havaitsemis- ja piirrostapa. Itse kuulun näistä ensimmäiseen ryhmään. Maailmalta esim. Jeremy Perez (http://www.perezmedia.net/beltofvenus/) edustaa jälkimmäistä. Perezin piirroshavainnot ovat dokumentteja siitä mitä hän on havainnut, mutta myös erittäin kauniita ja esteettisiä töitä!

Minullakin on tässä viimeaikoina opiskelu/työkiireet haitanneet harrastusta ja havaitseminen on jäänyt vähemmälle. Toinen vaikuttava osatekijä on ollut sijaintini kaupunkialueella valosaasteisissa olosuhteissa. RJM 5.3, SQM 19.5 ei houkuttele vakavempaan syvän taivaan visuaalihavaitsemiseen...

/Juha

Tane

 Onhan visuaalihavaitsijoita vielä, ei vaan tule eikä ole tapana niitä julkistaa. Olen alkanut parina viime talvena katselemaan planeettoja ja tosi on kuten viisaat (kokeneemmat) tälläkin foorumilla mennä todenneet että se vaatii kärsivällisyyttä sekin...Moni aluksi toki kehaisee kuinka sykähdyttävää oli nähdä vaikka Saturnus ensikerran kaukoputken läpi, mutta kyllästyy jo muutamaan kertaan; "ei mitään uutta, samat renkaat..". Ihan kelpotapaus jos silloin iskee kuvausinnostus, avitetaan silmää. Kuitenkin yleensä havaintovälineet jää nurkkaan tai varastoon pölyä keräämään. Mutta jaksappa siigata planeettaa vuosi pari aina tuon tuosta. Havaitsemaan oppii... Kukaan ei ole heti mestari tässäkään syntyessään. Jo aika nopeasti Jupiterista silmään tarttuu muutakin kuin vain ne kaksi vyötä, tai Saturnuksesta rengas. Tietysti havaintovälineellä on joltisetkin vaatimukset.
Totta syvätaivashavainnot, galaksit kiinnostaa mutta niitä nyt ei vaan tuosta noin pysty järjestämään. Tämä talvi noudattaa syklejä joissa vähät selkeät kaudet, viikko toista kerrallaan osuu Kuun komeimmillaan kumottaessa. Harmaa suodinta vain silmään jos Kuu kuuluu havaintomieltymyksiin...
Summa summarum onko tuossa ihmettelemistä nyky digikuvausaikakautena kun se vetää harrastajia, nämä pilviset pariviikkoa taas seuraavaa kuutamoa odotellessa kuluu ihan hyvin opetellessa, kehitellessä ja muokatessa sattumoisin olleen  pimeänyön kuvaussatoa. Eli optimismia ja pessimismiä, sitähän koko elämä on.
Celestron C14,

pappa

#9
Lainaus käyttäjältä: Saloja - 17.01.2014, 20:51:39
5.) Valokuvaus on pop. Todellisia visuaalihavaitsijoita on jäljellä enää kourallinen. Visuaalihavaitseminen vetelee viimeisiään?

Tästä voisi haastaa "yllytyksestä harrastajaryhmää vastaan"!

Valokuvaus on ihan pop, mutta tähtikuvauksesta voidaan olla montaa mieltä. Happamia sano kettu kun pihlajanmarjoja katseli, toisaalta netti antaa kyllä harrastajalle materiaalia vaikka ei olisi minkäänlaista kaukoputkea (Tämän tunnustaa jopa itse Esko Valtaoja). Itse semi pro kuvaavana toimittajana olen kyllä kuvajournalismin kiivaimpia kannattajia tänä SOME ja youtube videoklippi pandemian aikana.

Ne muutamat päivät joina voi tehdä jotain havaintoja, laittaa niitä ylös, ne päätyvät havaintovihkoihin ja täyttävät niiden mielet jotka ovat alttiita tyytymään perus ihmettelyyn kosmisessa universumissa, maapallo nimisellä alueella.

Toisaalta ilmaston lämmetessä ja pilvien sekä epävakaiden sääolojen lisääntyessä kannattaa investoida näkyvän valon vehkeisiin. Eläintieteelliselle museolle on neljä erillaista havaintojen keräämiskohdetta. Kaksi talvilintulaskenta reittiä, erään lintutornin kevät vesilintulaskenta ja talviruokinta seuranta. Ne eivät ole pilvistä kiinni.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

JuhaK71

Kuinkahan paljon lie sellaisia visuaalihavaitsijoita, jotka eivät raportoi?

Kaukoputki tai kiikari on eräänlainen maiseman/näköalan laajentaja.

Havaintopiirroksia ei tule tehtyä ja kirjallisia raporttejakin harvakseltaan.

Moni ihmettelee, miksi ostaa kaukoputki tai kiikari, koska kaikista taivaan kohteista saa paremmat kuvat
netistä ilmaiseksi.

Aika moni haluaa kuitenkin maksaa ekstraa hotellihuoneen merinäköalasta tai hyvästä näkymästä olohuoneen ikkunasta.


Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: JuhaK71 - 31.01.2014, 08:34:47
Kuinkahan paljon lie sellaisia visuaalihavaitsijoita, jotka eivät raportoi?

Kaukoputki tai kiikari on eräänlainen maiseman/näköalan laajentaja.

Havaintopiirroksia ei tule tehtyä ja kirjallisia raporttejakin harvakseltaan.

Moni ihmettelee, miksi ostaa kaukoputki tai kiikari, koska kaikista taivaan kohteista saa paremmat kuvat
netistä ilmaiseksi.

Aika moni haluaa kuitenkin maksaa ekstraa hotellihuoneen merinäköalasta tai hyvästä näkymästä olohuoneen ikkunasta.

Visuaalihavaitsijoita, jotka katselevat vain omaksi ilokseen, on varmasti paljon. Ei siinäkään tietenkään mitään vikaa ole, mutta ainakin minulle ja monille muillekin omien havaintojen ja tulosten jakaminen on osa harrastuksen viehätystä!

Esimerkiksi syvän taivaan visuaalihavainnoissa homman pointti ei ehkä olekaan nähdä hienoja, sydäntä ja sielua ravisuttavia näkymiä, vaan ottaa selvää siitä, mitä itse omin silmin pystyy näkemään! Syvän taivaan visuaalihavainnoissa korostuu kohteiden etsiminen itse ja niiden näkeminen omin silmin. Jonkin himmeän ja haastavan kohteen näkeminen voi olla elämys jo itsessään, vaikka se ei visuaalisesti erityisen näyttävä olisikaan! Lisäksi havaittaviin kohteisiin liittyvät taustatiedot tuovat syvyyttä havaitsemiseen, esimerkiksi 1,3 miljarin valovuoden päässä olevan tähtimäisen kvasaarin havaitseminen on huomattavasti jännittävämpää, kun tietää millaisesta kohteesta on kyse!

Visuaalihavainnoissa piirrokset ja muistiinpanot ovat tärkeitä, koska ne ovat keino havainnon dokumentoinnissa. Joillakin visuaalihavaitsemisessa korostuu piirtäminen ja esteettiset arvot. Taitavan havaitsijan ja piirtäjän havainnot voivat olla myös hyvin esteettisiä ja näyttäviä! Jos joku haluaa nimenomaan katsella hienoja ja näyttäviä kuvia, ei visuaalihavaitseminen sellaisessa tapauksessa ole ehkä se kaikkein soveltuvin harrastustapa.

/Juha

mistral

Tutkin Stellariumista kaksoistähtiä. Otavan kauhan reunimmainen tähti Dubhe oli yksi.

Leijonan hartiasta löytyi Algieba. Viimeisenä Kaksosten Castor.

Onko nämä kohteet liian vaikeita harrastaja putkille? Kannattaako edes yrittää halkaista niitä, Stellariumissa halkesivat vasta kun koko oli tennispallon luokkaa näytöllä. Ja Dubhe vasta jalkapallon kokoisena.

Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.02.2014, 23:21:07
Tutkin Stellariumista kaksoistähtiä. Otavan kauhan reunimmainen tähti Dubhe oli yksi.

Leijonan hartiasta löytyi Algieba. Viimeisenä Kaksosten Castor.

Onko nämä kohteet liian vaikeita harrastaja putkille? Kannattaako edes yrittää halkaista niitä, Stellariumissa halkesivat vasta kun koko oli tennispallon luokkaa näytöllä. Ja Dubhe vasta jalkapallon kokoisena.

Dubhe on spektroskooppinen kaksoistähti, eli sitä ei harrastajavälineillä pysty erottamaan. Algieba on ahdas kaksoistähti, jonka komponenttien erotus on noin 4''. Tämä on kuitenkin mahdollista erottaa isolla harrastajaputkella (>20cm) hyvän seeingin vallitessa.

Castor on itseasiassa mukava moninkertainen tähti, jossa kahden kirkkaimman komponentin erotus on 6''. Näiden kahden kirkkaamman komponentin lisäksi Castorin järjestelmään kuuluu vielä kolmaskin tähti, joka on kuitenkin himmeämpi ja sijaitsee hieman erillään kahdesta kirkkaammasta komponentista. Nämä kaikki kolme Castorin komponenttia pystyy mukavasti havaitsemaan pienemmilläkin harrastajakaukoputkilla. Periaatteessa noin 10cm putki riittää vallan mainiosti. Lisäksi jokainen  Castorin kolmesta visuaalisista komponenteista on itsekin (spektroskooppinen) kaksoistähti, eli kyseessä on siis peräti kuusinkertainen tähtijärjestelmä!

Kaksoistähdistä löytyy mukavasti tietoa netistä pienellä etsimisellä, tässä muutamia linkkejä:
http://bestdoubles.wordpress.com/
http://users.compaqnet.be/doublestars/
http://www.astroleague.org/BinoDS_AppendB

Mukavaa, että olet kiinnostunut kaksoistähdistä, varsinkin kun kyseessä on varsin vähälle huomiolle jäänyt kohderyhmä! Kaksoistähtien maailmasta löytyy jos jonkinlaista mielenkiintoista tutkittavaa!

/Juha

Timpe

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.02.2014, 23:21:07
Tutkin Stellariumista kaksoistähtiä. Otavan kauhan reunimmainen tähti Dubhe oli yksi.
Onko nämä kohteet liian vaikeita harrastaja putkille?

Kannattaa lainata kirjastosta Kari Kailan "Tähtitaivaan opas" tai ostaa omaksi (kysy vaikka tuolta tai täältä). Tuossa oppaassa on kerrottu hyvin kunkin tähdistön kaksin- tai moninkertaiset tähdet ja annettu niiden näkyvyystietoja + ds-kohteista myös putkivaatimuksia. Kirja on muutenkin klassikko innostamaan visuaalihavaintoihin, jos sen vain onnistuu jostain käsiinsä saamaan... :smiley:
(Uskaltauduin kopioimaan mallisivun tähän alle omasta kirjastani; huom. tähdistöviivat ovat lisäämiäni eli niitä ei ole alkuperäisteoksessa)
- Timo Inkinen