Ongelma kollimoinnissa

[jaava]

mikä tuo yksikkö um on?

u on kreikkalainen my, jota käytetään kirjainsymbolina mikrolle. Elikäs tuossa on kyse 100 mikrometristä l. 100/1000 millimetristä.

JV

[orion]

Okei, kiitti, aika tarkka putki muuten toi, vai onko?

[rade]

Eilen sain Skywatcher Skyliner 150p Dobsonin ja ostin mukaan laserkollimaattorin.
Laserkollimaattorin ohjeessa käsketään laittamaan putki silleen että okulääriholkki osoittaa suoraan ylöspäin. Sitten laitetaan "lepäämään" tuo laserkollimattori tuohon okuläärin paikalle ja suoritetaan kollimointi.
Näin tämä onnistuikin hyvin.
Ongelmat alkaa kun putki on katselukunnossa jalustalla. Nyt kun laitetaan laserkollimaattori paikalleen niin eipä ole täppä rinkulan keskellä. Tuossa focuserissa on sen verran klapia että kollimaattorin paino vääntää sitä hieman alaspäin. Samoin focuseri heiluu hieman kun tarkennuspyörästä pyörittää. (laserpiste liikkuu pääpeilissä)
No ainakin Arcturus näykyi eilen terävänä ja tähtitesti näkyi niin kuin pitääkin.
Ehkä kollimointi ei ole niin kriittinen tämmöisellä 150/1200 f8 putkella..?

[einari]

En ole mikään kollimoinnin asiantuntija mutta kuulostaa että sait kollimoinnin tehtyä ohjeen mukaan ok.
Jos fokuserissa on klappia niin ei kai se kollimaattori voikaan näyttää oikein (muuten kuin silloin kun kollimaattori osoittaa ylöspäin).
Sanoisin että voit olla tyytyväinen kollimointiin, varsinkin kun olet oikeassa siinä että hitaassa putkessa se ei ole niin kriittistä.

[jussi_k_kojootti]

No ainakin Arcturus näykyi eilen terävänä ja tähtitesti näkyi niin kuin pitääkin.

Jos tähtitesti on OK niin muusta ei tarvi välittää.

[Meade-mad]

Ennen kollimoitiin kohdistamalla silmä okulaariholkkiin keskelle ja sitten katsomalla taivaalle, tyytyväisyys oli taattu.
LASER kollimaattorit tulivat kymmenen vuotta sitten ja nyt kukaan ei ole tyytyväinen putkensa kollimointiin...

Olisikohan niin että joihinkin käyttötarkoituksiin ja joillakin yhdistelmillä LASER kollimaattori on turhan tarkka kapistus?

Esimerkin tapauksessa, jotta systeemin kollimointi voitaisiin osoittaa myös käyttöasennossa, täytyisi hommata sellainen fokoseri, joka ei taivu eikä hölsky kollimaattorin painosta. Parantaako se näkymiä? Ei välttämättä, jos tarkennuslaitteen ominaisuudet riittävät käytössä oleville okulaareille.

jk

[Kaizu]

Laserkollimaattorilla kaukoputken optiikka kollimoidaan okulaaripitimen suhteen. Tämä ei ole ongelma jos okulaaripidin ei "lonksu" tai muuten muuta suuntaansa kaukoputken asennon muuttuessa. Useimmissa harrastaja kaukoputkissa tämä ei toteudu ja tarkistettaessa koillimointi hieman eri asennossa, löytyy taas korjaustarvetta, kollimointi ei tulle koskaan valmiiksi. Newtonissa kollimointiin on tähän mennessä riittänyt vanha filmipurkki jossa on keskellä pohjaa n.6mm:n reikä.
RC ja SC putkien kollimointi valokuvaustarkoituksiin on sitten oma lukunsa.

Kaizu

[Timpe]

Eilen sain Skywatcher Skyliner 150p Dobsonin ja ostin mukaan laserkollimaattorin.
Laserkollimaattorin ohjeessa käsketään laittamaan putki silleen että okulääriholkki osoittaa suoraan ylöspäin. Sitten laitetaan "lepäämään" tuo laserkollimattori tuohon okuläärin paikalle ja suoritetaan kollimointi.

Tuo kuulostaa hiukan epämääräiseltä ohjeelta kollimaattorivalmistajan puolelta, sillä useimmissa lukemissani kollimointiohjeissa laserkollimaattori pyydetään lukitsemaan okulaaripitimeen siten, ettei se pääse liikkumaan kollimoinnin aikana. Toisin sanoen asetat ensin laserkollimaattorin pohjaan okulaaripidikkeeseen ja sitten kiristät sen paikalleen samoin kuin kiristäisit okulaaria paikalleen. Jos okulaaripitimesi on laadukas, kollimaattori liikkuu tällöin vain noin 0,5mm sivusuunnassa ja lukittuu okulaaripitimen seinää vasten liikkumattomaksi. Tavallisesti tähän vaaditaan rakenteeltaan sellainen okulaaripidin, jossa on holkissa sellainen metallipanta, mikä hoitaa tuon kiristämisen kun kiristysruuvia käytetään.

Jos kaukoputkesi okulaaripidin on halpa "tusinatekele" Kiinasta, se kiristää laserkollimaattorin (ja okulaarit) paikalleen suoraan sivusta yhdellä ruuvilla ilman tuota metallista kiristyspantaa. Tällöin on vaarana, että asetat laserkollimaattorin hiukan vinoon suhteessa okulaaripitimen pitkittäisakseliin (ts. siihen akseliin, jonka suhteen loppukollimointi tehdään). Tuossa kertomassasi ohjeessa mainitulla tavalla saadaan laserkollimaattori asettumaan vapaasti "keskelle" okulaariholkkia tuon okulaaripitimen mekaanisten toleranssien mukaan (=et voi olla varma asettuuko laserkollimaattori 100% samaan asentoon kuin käyttämäsi okulaarit tuossa okulaaripitimessä), mutta se asettuu silti vapaasti tuon okulaaripitimen keskusakselin suuntaiseksi (tämä olettaen, että okulaaripitimen pääty on leikattu valmistuksessa kohtisuoraan). Jos kollimaattorin asentoa ei ole lukittu oikeaan asentoon kollimoinnin aikana, saattaa tästä aiheutua kuvaamasi kaltaisia ongelmia kaukoputken muissa asennoissa ja kollimointia tähtitaivaan alla tarkasteltaessa. Olennaista tässä on, että lukitset kollimaattorin paikalleen okulaaripitimen sivuttaisseinämää vasten ja samansuuntaiseksi okulaaripitimen "optisen keskusakselin" suhteen (eli et aseta sitä vinoon puolta milliäkään).

Laserkollimaattorisi saattaa olla myös itsessään huonosti kollimoitu. Voit tarkistaa tämän asettamalla laserkollimaattorin okulaaripitimeen ja pyörittämällä kollimaattoria ympäri okulaaripitimessä. Tällöin lasersäteen tulee pysyä koko ajan samassa kohtaa pääpeilin pintaa, eikä laserpiste saa piirtää peilin pinnalla minkäänlaista ympyrää pyörittämisen aikana. Jos näin tapahtuu, joudut kollimoimaan ensin laserkollimaattorisi ennen kuin voit käyttää sitä putkesi kollimointiin luotettavasti. Laserkollimaattorin oikeasta käytöstä löydät lisäasiaa vaikka Howie Glatterin www-sivulta täältä: http://www.collimator.com/coltext.htm#newton Omistan itse tuollaisen Howien tekemän laserkollimaattorin ja saan kollimoitua putkeni ongelmitta noiden pilkuntarkkojen ohjeiden mukaan.

Hyvin tehty laadukas laserkollimaattori on uskomattoman tarkka työkalu putken kollimointiin ja se kertoo pienetkin kollimointivirheet ärsyttävän tarkasti omassa putkessani. Mutta ennen kuin tähän päästään, on putken mekaniikka (okulaarinpitimet yms.) oltava laadullisesti samalla tasolla laserkollimaattorin kanssa, kuten Kaizu tuossa yllä jo totesikin.

[Tane]

 Lopulta laserkollimaattori tuli tarpeeseen kun olen asennellut 10" newtonin peilejä.Tietysti tarkistettiin että itse työkalu on linjassaan ja okulaariholkissa on kiristyspanta.Aiemmin en saanut apupeiliä sopivaan etäisyyteen pääpeiliin nähden.Nyt se oli muutaman millin liian kaukana.Vaikka okulaariholkista katsoen peili näyttää keskikohtaa,niin lasersäde osuu keskeltä 7-8 senttiä sivuun.Apupeiliä pääpeiliin kohti siirtämällä löysi laserkin keskikohdan ja silmä sanoo myös okulaarin paikalta katsoessaan samaa.Uskoisin olevani oikeilla jäljillä koska nyt ensimmäisen kerran Orion Opticsin 1/10 PV peilillä näkee tähtiä pistemäisinä ainakin kolmensadan suurennuksella.Näinhän edistyneemmät kollegat ovat väittäneet että pitäisi tapahtua.Alkuperäisellä kiinalaispeilillä tahtoi näkyä 150:n suurennuksella epämääräistä suttua.Se on monesta tekijästä tietenkin kiini,seeingistä ym,mutta vaikka nytkin on välillä utuinen näkymä,niin sieltä keskeltä löytyy kuitenkin se terävä piste.

[vilukki]

Ostin villen kellosta tuon laserin 65 eurolla ja oli kyllä suuri pettymys. En tiedä onko vika sitten tark.laitteessa vai itse kollimaattorissa kun kollimaattoria pyörittää niin piste tekee pääpeilissä noin 30mm ympyrää.
Vaan sen verran oli tuosta ostoksesta hyötyä, että opin hoitaan tuon homman ihan perus filmipurkilla. Laserin mielestä kollimointi oli päin persettä, mutta tähtitesti näytti toista 

[Kaizu]

Ensin pitää kollimoida kollimaattori, vaikkapa sorvissa. Pisteen pitää pysyä paikoillaan kun kollimaattori pyörähtää pituusakselinsa ympäri.
Vähäjärvellä tuota harjoiteltiin niin että saatiin aikaiseksi hyvin kollimoitu sorvi.

Kaizu

[tähti_ville]

Ensin pitää kollimoida kollimaattori, vaikkapa sorvissa. Pisteen pitää pysyä paikoillaan kun kollimaattori pyörähtää pituusakselinsa ympäri.
Vähäjärvellä tuota harjoiteltiin niin että saatiin aikaiseksi hyvin kollimoitu sorvi.

Kaizu

Ja noin hyvin kollimoitua sorvia en myy elinaikanani.

Teveisin Antti.

[vilukki]

Voisiko vähän valottaa miten tämä kollimaattorin kollimointi hyvin kollimoidussa sorvissa tapahtuu? 
Jos tuosta laserista vaikka joskus sais jotain hyötyä irti...

[Kaizu]

http://www.stark-labs.com/craig/llcc/llcc.html Tuolta löytyy jotain ohjeita. Ideana on että kun kollimaattoria pyöräyttää pituusakselin ympäri, piste ei saa liikkua. Sorvi toimii pituusakselina ja kollimaattori pysyy pakassa tukevasti kiinni. Pyörityksen voi hoitaa muillakin tavoin, kuten yllä mainitusta ohjeesta käy ilmi. Jos piste vaeltaa, pitää kollimaattorin sisällä olevan laserdiodin paikkaa ja suuntaa säätää. Suunta on tärkeämpi koska diodin paikka on kuitenkin lähes keskellä jos säde ylipäätään tulee ulos siitä pienestä reiästä.

Kaizu

[Timpe]

Ensin pitää kollimoida kollimaattori, vaikkapa sorvissa. Pisteen pitää pysyä paikoillaan kun kollimaattori pyörähtää pituusakselinsa ympäri.
Vähäjärvellä tuota harjoiteltiin niin että saatiin aikaiseksi hyvin kollimoitu sorvi.

Taisin lähteä paikalta hiukan liian aikaisin, sillä tuon alkuvaiheen aikana havaittiin että Glatterin laserkollimaattorin säde viipottaisi pientä ympyrää seinälle pyöriessään sorvissa. (En lähtenyt säätämään tuota iltamyöhäisestä ajankohdasta johtuen.) Tarkistin nyt jälkikäteen Howie Glatter kollimaattorini kollimoinnin ja puristin tätä varten hyvälaatuisen 1.25" okulaaripitimen työpöytään kiinni ruuvipuristimella ja pyöritin sitten laseria tuossa okulaaripitimessä työntäen sitä koko ajan pohjaan (=varmistaen että se ei jäänyt vinoon okulaaripitimessä). Testin lopputulos oli, että laserini säde pysyi yhdessä pisteessä noin viiden metrin testietäisyydellä, eikä minkäänlaista epäkeskitystä esiintynyt. Tämän mukaan se laserini oli siellä Vähäjärven sorvitestissä joko vinossa kiinnityskarassaan tai sitten mittaus tehtiin ennen tätä legendaarista "sorvin kollimointia"