Optinen ongelma

[Magellan]

Löytyykö tähtiharrastajista "gurua", joka pystyisi osoittamaan onko seuraava mahdollista: minulla on 40 cm:n parabolinen peili, jonka polttoväli on 213 mm ja valovoima 0,65 ja haluaisin käyttää sitä laajakulmaisen astrografin optiikkana - onko tämä optisesti mahdollista ?

Itse olen kuvitellut, että se tuottaisi hyvin laajan kuvakentän, josta voisi tarvittaessa rajata pienemmän alueen yksityiskohtien kuvaamiseksi.

Ohessa on aiemmin Ursaan lähettämäni kaavio Odelca röntgenkamerasta, jossa mainittu peili on.

[Mare Nectaris]

En tosiaankaan ole optiikkaguru, mutta löysin netistä tiedon että tuossa röntgenlaitteessa on Bowers-optiikka. Siitä taas löytyy oheinen saitti, josko mitään hyödyttäisi tässä asiassa:

https://www.telescope-optics.net/Mak-camera.htm

[Mare Nectaris]

... tässä vielä artikkeli parabolisista röntgensädepeileistä:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9255577/

[Magellan]

Kiitos kommentista! Olen itsekin selaillut noita sivuja kaukoputkien eri rakenneratkaisuista. Lähettämäsi teksti käsittelee juuri niitä optisia osia, jotka hankin joitakin vuosia sittel Lahden Ursan kautta.  MInulla on sekä alkuperäinen peili että sen korjausosat.  Ongelma on siinä, että laitteen tarkat optiset tiedot puuttuvat ja minulla ei ole alkuperäistä koteloa, johon osat oli asennettu.  Lisäksi mainitsemasi artikkeli on liian monimutkainen minulle - vaatisi syvällistä matematiikan tietoa.  Alkuperäisessä käytössä optiset osat muodostivat kuvan lyhyeltä etäisyydeltä. Nyt pitäisi selvittää miten etäisyyden saisi kasvamaan äärettömään, jotta se soveltuisi tähtitaivaan kuvaamiseen.  Laitan vielä mukaan kuvat peilistä ja korjausosasta.

[mistral]

Meniskus-linssin apertuuri olisi 210mm ja jos sen linssiryhmän haluaa säilyttää, efektiivinen apertuuri jää 210mm:in. Jos sen poistaa, veikkaan ettei noin kaareva peili tuota terävää kuvaa.
Onkohan röntgen optiikassa haettu mahdollisimman suurta negatiivia jotta lääkäri näkee suoraan negasta tilanteen?

[vehnae]

Veikkaan, että on melko tekemätön paikka, valitettavasti. Systeemi on tehty vakioetäisyydellä olevan heijastuspinnan kuvaamiseen, ja saatu optisesti toimimaan sillä että sekä kuvattava pinta että kuvataso ovat kaarevia. Näillä palikoilla jos kohde on äärettömyydessä niin tosiaan meniskuslinssi rajoittaa apertuuria rajusti kuten mistral kirjoittikin, mutta kuvatason sijainti on sitten siirtynyt alkuperäisestä eikä korjauslinssistö varmasti toimi yhtä hyvin jos kohde on jossain muualla kuin suunnitellulla etäisyydellä. Ja sitten se kuvakenttä pitäisi vielä saada suoraksi kameraa varten.

Jos peilin irroittaa kokonaisuudesta, niin parabolinen peili yksinään tuottaa kyllä terävän kuvan kuvakentän keskelle, mutta ongelmaksi tulee aivan jättimäinen koma. Käyttökelpoisen kuvan halkaisija on suhteessa aukkosuhteen kuutioon, eli sitä ei käytännössä ole ollenkaan. Mikään kaupallinen komakorjain ei myöskään pysty ottamaan vastaan tai korjaamaan noin jyrkkää valokartiota.

[Magellan]

Hei! Tätä tietoa melkein odotinkin.  Arvasin, että peilin  kaarevuus on suurin ongelma. Seuraava ongelma on keksiä käyttöä kahdelle jättipeilille (toinen kuvassa oleva ja toinen ilman kiinnitysreikiä).  Yksi peili painaa 15 kg, joten sitä ei minään seinäpeilinä kannata käyttää.

[mistral]

Peili on tosi arvokas sinänsä ja jo taide-esineenä arvokas mutta toki olisi hyvä jos keksisi optista käyttöä.