Planeettaputkea 6" f/10

[AnttiL]

Tuossa mietin putken, tarkennuslaitteen ja apupeilin mitoitusta.

Planeettaputken ollessa kyseessä luulisin, että kannattaisi pidättäytyä 1,25" okulaarikoossa, jolloin esim. matalaprofiilinen KineOptics:n HC-1 saattaisi olla käypäinen tarkennuslaite. Minimikorkeuden mainostetaan olevan 20 mm hujakoilla. Henkilökohtaista kokemusta kierretyyppisestä fokuserista ei tosin ole.

Okulaaripuolella Baaderin ortoskooppinen sarja lienee hinta-laatusuhteeltaan pistämätön ja okulaarit ovat parfokaalisia. Voisi justeerata tarkennuksen melko matalalle polttovälistä riippumatta. Minulla onkin jo vanhempi 12,5 mm Genuine Ortho ja 10 mm Eudiascopic. Ortoskooppisten näkökenttä lienee moderneja rakenteita kapeampi, mutta täysin valaistun kuvakentän ollessa pienehkö siitä ei taida olla kovin suurta haittaa? Turusen kirjassa 13 cm f/7-esimerkkiputken 100 % valaistun kentän halkaisijaksi mainitaan 1 cm, jolloin kirjassa olevalla kaavalla se vastaisi 150 cm polttovälillä 0,38 asteen kulmaa.

Jos putken ulkohalkaisija olisi 20 cm ja tarkennuslaite vaikka 25 mm korkea, pikkuakseliltaan 22 mm apupeili tuottaisi jo noin 10,4 mm valaistun kentän...

[Lauri Kangas]

Luulisin että f/10 putkella ei ole ihan älyttömän tarpeellista sniiduilla apupeilin koon kanssa, kun mitoittamalla täysin valaistun näkökentän planeetan kokoiseksi saanee ihan normaalikorkuisellakin fokuserilla apupeilistä ihan riittävän pienen. Tai näin arvelisin ihan näppituntumalta, laskemalla tietysti näkee täyttyvätkö juuri omat kriteerit.

Omassa tulevassa 114mm syliputkessa tilanne on päinvastainen, kun tarkoitus on valaista 30mm Houdinin näkökenttä melkein kokonaan, ja kaksituumaisten okulaarien valaisu vaatii apupeilin joka 114mm pääpeilillä lähentelee jo järjettömyyden rajoja. Tilailin taannoin tuohon tarkoitukseen tällaisen fokuserin, joka vaikuttaa hyvin miellyttävästi toimivalta: https://www.teleskop-express.de/en/telescope-accessories-5/focusers-adapters-motorfocus-296/focusers-and-micro-transmission-92/antares-low-profile-2-helical-focuser-height-only-20-mm-779

Nuo Kineopticsit ovat kaiketi ihan syystä hyvin suosittuja. Allarin 300-millisessä oli tuollainen ja kyllä sen käyttö tuntui hyvin mukavalta.

Okulaareista sanoisin että enää ei ole elämää ilman Houdineja. f/10:llä ei tietenkään pääse koma häiritsemään, mutta Houdinit toimivat hienosti siinäkin, ja jos on ikinä käyttöä nopeammissa Newtoneissa, niin ostos on vieläkin perustellumpi.

[AnttiL]

Aika mutupohjalta minäkin kirjoittelen, kun ei ole kokemusta Newton-putken optimoinnista. Tavoitteena olisi tietenkin se kuuluisa APO:n haastaminen. Keskeisin vaikeus tässä toki on pääpeilin lopullinen muoto. Muuten ei apupeilin pienentäminen tai muu hifistely auta.

Putken käyttö olisi lähinnä klassista visuaalihavainnointia ilman seurantaa, eli kynä kourassa samalla kun kohde lipuu halki kuvakentän. Tärkeintä lieneekin, että kaikki pääpeilin valo lankeaa okulaarille sillä näkökentällä, joka on käytössä suurennuksilla noin 100-300x.

Tuolla on vanhaa juupas-eipäs-keskustelua hitaiden Newtonien apupeileistä. Aiheena 10" f/10. Siinäpä vasta olisi lääkettä polttovälikuumeeseen. Valokartion ollessa yhdenmuotoinen 6" f/10:een nähden kymppituumaiseen planeettaputkeen riittäisi noin 26 mm apupeili 1 cm valaistulle kuvakentälle!

https://groups.google.com/g/sci.astro.amateur/c/HMgOGO4ZHF8

Olen tässä hiljalleen keräillyt romppeita pikialustan valamiseksi. Lähipäivinä olisi uskallettava. Päivät ovat jo sen verran lämpimiä, että pesuhuoneen lämpötila pyörii ilman lisälämmitystä noin 20 asteen tuntumassa. Tämä riittänee kiillotustyöhön.

Ostin myös kokeeksi pari rullaa tumman siniharmaata monofiiliä (Trabucco S-Force Match Sinking), joka vaikuttaa lupaavalta Ronchin raaka-aineelta. Kiinalainen valmishila olisi toki tullut halvemmaksi, mutta eihän kaukoputken rakentelussa ylipäätään ole taloudellista järkeä... Valmistaja kehuu ko. siiman olevan "silikonilla pinnoitettu", mutta pikaliimakokeessa se näytti pysyvän hyvin paikallaan. Taidanpa kokeilla pyöräyttää vielä yhden hilan. Ohuimman langan nimellishalkaisija on 0,12 mm, mutta luotettava mikrometri antoi keskimäärin tulokseksi 0,15 mm.

Slitless Foucault näyttäisi toimivan myös, mutta en ole vielä kokeillut mikrometripöydän päällä. Kiinnitys on tosin valmis. Käsissä pitelemällä testailu on hyvin vaikeaa. Kun sekä terä että valonlähde liikkuvat, liikematkat putoavat puoleen palikka-Foucaultista. Sama pätee valokimpun leikkaamiseen.
 

[hm]

Vasta nyt huomasin AnttiLn aktivoituneen myös tällä foorumilla hieman pitkäksi venähtäneen tuumaustauon jälkeen. Sinänsä ei mitenkään erikoista, sillä eräskin nuorukaisena peilitarvikkeet hankkinut harrastaja aktivoitui vast´ikään pojanpoikansa kanssa projektiaan jatkamaan.

Kaukoputken rakentaminen on kovastikin lisääntynyt. Ursan laitepäivillä oli viime vuonna valmistunut ja lähes kokonaan itse rakennettu peiliputki metallijalustan ja seurantakoneiston kera. Oli hienoin näkemäni. Viime vuonna myin yhden peiliaihion, tänä vuonna kaksi, joista viime viikolla asiakkaalle lähtenyt oli sitten viimeinen myymäni aihio.

Peilin saaminen täyteen kiillotuskelpoisuuteen on toisinaan haastavaa. Itse tein niin, että hioin kunkin karkeuden peili alapuolella kunnes reuna valmis, jonka jälkeen laitoin työkalun alle ja hioin tussilla ristikuvioidun peilin hyvään kontaktiin. Kokemus ja kirjanpito auttoivat ennakoimaan työvaiheiden muutokset polttoväliin.

Omatekoiseen lankaronckhiin riittää hyvin kymmenkunta lankaa. Lanka ja valonlähde samalla pystylinjalla mahdollisimman lähellä toisiaan.

Näin pitkäpolttovälisen pienehkön peilin mittaukseen riittää foukaultin testi, jossa mittavyöhyke reunalla ja toinen jossain 45 %:n säteellä. Aluminoimattomalla peilillä, jos putki muutoin valmis, voi mukavasti koekatsella kesätaivaalta Kuuta ja planeettoja.

Slitless-testiä olen jonkin verran käyttänyt, mutta sinä on syytä olla valon kirkkauden säätö potentiometrin avulla. Kirkas valo avonaisella terällä vie tehokkaasti silmän herkkyyden useaksi minuutiksi.

Parhaan pistemäisen valon olen saanut käyttäen "palanutta" punaista laserdiodia, joka ylijännitettä saatuaan on lakannut laseroimasta, mutta toimii vielä ledin tavoin. Valaiseva alue on muutaman mikrometrin levyinen ja alle 10 pitkä. Muutama komponentti saattaa vielä olla hyllyssä.

Peilien aluminointikin saattaa nytkähtää myönteiseen suuntaan. Ursan havaintokeskuksen Astrofox-teleskoopin 91-senttisen peilin uudelleen aluminoinnin suunnittelu on parhaillaan työn alla ja tarkoituksena on päästä suorittamaan aluminointi Tuorlassa, jossa olevaa isoa höyrystyskammiota kunnostetaan aktiiviporukan toimesta. Asiasta kyllä tiedotetaan, jos ja kun valmista tulee.

Mielenkiinnolla jään odottamaan AnttiLn ja VPn sekä Miikan hankkeiden edistymistä.

Hannu Määttänen

[VP]

Tämä ketju on kyllä ollut mielenkiintoista luettavaa, kiitos Antille aktiivisesta kirjoittelusta! Kenties omasta projektistani teen ketjun, kun jotain mainittavaa on. Innostuin peilien hionnasta hiljattain ja Hannulta ostin 25cm peiliaihion hiomatarvikkeineen, juuri tämä viimeinen kappale mikä edelläkin on mainittu. Täytynee lisämainintana sanoa, että harvoin näkee yhtä ammattimaista pakkausta harrastetarvikkeilla kuin Teknofokukselta saamani paketti. Hieman jännitti että tuleeko sirpaleita ja onnea paketista vaiko ehjä peiliaihio mutta paketin avattuani ei tarvinnut epäillä hetkeäkään etteikö peili selviäisi kuljetuksesta.

Tuorlan projektia mielenkiinnolla, selvästikkin Suomessa peilien teko on edelleen aktiivista ja aluminisoinnille olisi tarvetta useilla harrastajilla.

[AnttiL]

Kiitoksia kiitoksista. Olen havainnut itsekin, että muiden kirjoittajien putkentekoraporttien lukemisesta on hyötyä. Kirjoittele VP vain sinäkin. Juuri tuosta Allarin 12" f/6 -jutusta huomasin KineOptics:n tarkentimen ja sitä kautta pääsin 1,25" version jäljille. Samoin huomasin Ronchin suhteen, että ainakin osassa Allarin mittauskuvista Ronchin langat olivat punakkaa monofiiliä ja mittavalo sininen. Osapuilleen vastavärien käyttö lienee omiaan parantamaan viivojen näkymistä mittauksessa.

Kenties voisin testata itsekin vaikkapa punaisella ledillä, mikäli uusimman Ronchi-virityksen siniharmaat (tai ehkä havunvihreät?) langat eivät erotu kunnolla. Tämä uppoava siima oli kyllä huomattavan helppoa kiertää. Tumma väri näkyi alumiinilattaa vasten hyvin ja alhaisen muistin ansiosta siimalla ei ollut suurta hinkua irrota latan pinnasta ja nousta aikaisempien kierrosten päälle. Ymmärsin sentään tällä kertaa viilata ikkunan vain reilun kynnen kokoiseksi, joskin tätäkin pienempi reikä olisi riittänyt, kuten Hannu ylempänä totesikin.

Kotimainen aluminointiprosessi Tuorlassa olisi kyllä kovin tervetullut, mikäli tätä palvelua tarjotaan jossain vaiheessa myös tavan harrastajille!

Nielaus, myöhästyin 25 cm aihioiden suhteen hieman. No, ei ole syytä mennä asioiden edelle.