Meteorin räjähdys Uralilla (Venäjä)

[Jarmo Moilanen]

Tietääkseni yhtään varmistettu meteoriittilöytöä tulipalloon liittyen ei vielä ole tehty. Mutta tiedä vaikka olisi jo löytynyt, sillä tutkijat tai rahanahneet löytäjät kenties haluavat pitävät löydön salassa liian uteliailta kunnes riittävästi materiaalia on saatu talteen.

Tuossa oli tietoa että kaikkien kolmen väitetyn putoamispaikan tutkinnat ovat lopetettu tuloksettomina. Joten pitänee odotella että meteoriitti löytyy.

Tuosta on varmasti tullut merkittävä määrä kappaleita alas. Mutta ne eivät ehkä ole niin suuria kuin odotetaan. Oma veikkaukseni päämassasta on muutama sata kiloa, maksimissaan tonni. Sitten on pienempiä kappaleita useampia. Voi olla ainakin yksi muutaman kymmenen kilon kappale. Eräässä videossa näkyy ainakin 8 palasta pääkappaleen lisäksi hajoamisen jälkeen. Niistä yksi on ehkä hiukan isompi kuin loput. Rajussa hajoamisessa, siitä tulipallon kirkkaimmassa vaiheessa mistä jää paksuin pilvi, on myös luultavasti tullut alas kappaleita, mutta pieniä. Valtaosa hajoamisessa irronneista kappaleista luultavasti tuhoutui saman tien. Myös huomattava osa kappaleen massasta tuhoutui siinä yhteydessä. Myös valtaosa energiasta vapautui siinä. Tulipallo säteilee valona vain prosentin luokkaa vapautuvasta energiasta.

Taivaalle jäävän pilven punaisella värillä tuskin on mitään tekemistä koostumuksen kanssa. Eri värisävyjä näkyy noissa jättövanoissa yleisesti. Ne on kai yleensä tulkittu johtuvat valon siroamisesta pilven muodostamista partikkeleista, eli väri riippuu partikkelien koosta.

[Timi]

Aika paljon joutuu arvelemaan ja veikkailemaan kaikenlaista kun tuommoiset tapaukset ovat harvinaisia, ihme on jos ei lähipäivinä ala löytyä edes jotain kappaleita meteoriitista.

[Esko Lyytinen]

..
Hei, en ole uutisoinnissa huomannut kommentteja koskien sitä, että olisiko tutkijoiden pitänyt havaita se jo ennakkoon, ja osata varoittaa siitä?
..

Tähän jo Jarmo laittoi oman kommenttinsa. Totean vielä että tämä lähestyi maapalloa melko lailla auringon suunnasta suuntaa-antavasti noin 15 astetta "ylävasemmalta" aurinkoon nähden jos kansanomiaseti sanotaan täältä pohjolasta katsoen.

Ei noin läheltä auringin suuntaa voisi ainakaan noin pientä havaita eikä voida "päivystää".
On yleisesti tunnettu että mudostavat pulman tuollaiset.

Esko

[pepa]

Mites nuo tutka systeemit. Eikös niillä voi seurata jopa pienen mutterin kokoisia kappaleita ja varoittaa esim. ISSää uhkaavasta törmäyksestä. Miten kauas nuo voivat avaruutta valvoa?

[Latimeria]

...Kysymyksesi sanamuoto on vähän outo. Yritätkö miettiä että voisiko tapahtumalle löytyä syyllinen, vai että median pitäisi aktiivisesti etsiä syyllistä, vai pohditko vain että olisiko parhaassa tapauksessa kappale voitu huomata etukäteen?

Vastaus kysymykseesi on mielestäni ei: tutkijoiden ei olisi pitänyt (= ei ollut vaadittavaa) havaita sitä ennakkoon. Ja vastaus on myös kyllä: tutkijoiden olisi pitänyt (= olisi ollut toivottavaa) havaita kappale ennakkoon. Tutkijat olisivat kyllä ehkä voineet havaita sen ennakkoon. Jos vain olisi satuttu katsomaan oikealla laitteella oikeaan suuntaan oikeaan aikaan. Mutta kun ei katsottu.

Jarmo

Jarmo, viimeinen oletuksesi osui nappiin. En ole sensaatiohakuinen ja syyllistä etsivä. Eihän sellaista tietenkään olekaan tässä tapauksessa.

Kysymykseni voisin nyt muotoilla jälkiviisaasti, ja väärinkäsitysten välttämiseksi:

"Olisiko tuo möhkäle voinut löytyä avaruudesta mitenkään jo ennen iskeytymistään maan ilmakehään?"

Tähän sainkin jo vastauksesi, kiitos siitä.

Joku esim Wise -teleskooppi, ja vastaavanlaiset sellaiset etsi/etsivät uupumatta 24H ja 365vrk/v uhkia avaruudesta, mutta silti puskista tullaan, kuten totesitkin. C'est la vie

[Jarmo]

Joku esim Wise -teleskooppi, ja vastaavanlaiset sellaiset etsi/etsivät uupumatta 24H ja 365vrk/v uhkia avaruudesta, mutta silti puskista tullaan, kuten totesitkin. C'est la vie [/color]

Ongelma on moninainen. Yksi laite ei pysty katsomaan kaikkiin suuntiin, koska sillä on aina hyvin rajoitettu tutkimussektori. WISEn katseluala oli ~50 kulmaminuuttia, erotuskyky kymmenyksen siitä taas 6 kulmasekuntia. Vertailun vuoksi: taivaanpalloon mahtuu ~41000 neliöastetta, johin jokaiseen mahtuisi 4-5 täysikuuta. Koita siinä sitten pitää silmällä jokaista pistettä koko ajan... varsinkin nykyisillä resursseilla.

Kiertoradalla laitteilla on lisäksi ongelmana että alla on iso kivipallo estämässä näkyvyyttä siihen suuntaan. Ja törmäävät kappaleet voivat tulla erittäin vaikeasti havaittavasta suunnasta, kuten Esko mainitsi. Lisäksi varsinkin pienet kappaleet voivat muuttaa rataansa helposti lähiohituksissa muiden kanssa. Joten ei välttämättä olisi ollut mitään hyötyä vaikka WISE olisi toiminta-aikanaan skannannut taivaan siltä radalta millä tuo kappale nyt törmätessään oli. Rata on voinut muuttua rankasti.

Jarmo

Edit: Hups, WISE:n erotuskyky olikin hieman parempi kuin ensin muistin. Mitäs pienistä mittakaavavirheistä... Mutta korjasin silti.

[Jarmo Moilanen]

http://en.rian.ru/russia/20130217/179531203.html
Ensimmäinen vakuuttavampi uutinen että olisi meteoriittiainesta löytynyt. Tavan kondriitti. Kappaleita siitä avannon ympäriltä.

Tuossa linkissä on kuva mustasta kivestä, joka tosiaan vaikuttaisi kondriitilta.

[jussi_k_kojootti]

Mites nuo tutka systeemit. Eikös niillä voi seurata jopa pienen mutterin kokoisia kappaleita ja varoittaa esim. ISSää uhkaavasta törmäyksestä. Miten kauas nuo voivat avaruutta valvoa?

Tutka (siis radioheijastukset) toimivat kyllä kauaskin, mutta jotta heijastunut signaali voidaan erottaa kohinasta, on kohteen periaatteessa oltava sitä heijastavampi (yleisesti ottaen = isompi) mitä kauempana sitä havaitaan.   ISS:n rata on lähellä, n. 400km korkeudella, joten pienemmistäkin kappaleista voidaan saada käyttökelpoinen heijastus.  En yhtään tiedä kuinka paljon seuraava arvio pitää vettä, luultavasti vähänlaisesti, mutta kokeillaanpa silti:

Kilometri-kokoluokan asteroidia Toutatista on kuvattu paljon tutkalla.  Edellisellä lähiohituksella, joulukuun 12. 2012, siitä saatiin kuvia Goldstonen tutkajärjestelmällä (joka on planeettamme parhaimmistoa) n. 4m/pikseli resoluutiolla asteroidin ollessa n. 7 000 000 km etäisyydellä.  Tällä resoluutiolla Tseljabinskin asteroidista (tulonopeus n. 18km/s) olisi siis periaatteessa voitu tehdä sekä löytö että kokoarvio n. 7*10⁶km/18km/s = 388888s ~ 108h = 4.5vrk ennen tapahtumaa.  Jos siis olisi satuttu katsomaan oikeaan suuntaan.  Tämä on periaatteessa riittävän varhain kohteen radan ja jopa lopullisen törmäysalueen arvioinnin valmistumiseksi ehkä n. 1-2vrk ennen osumaa (tarkkaa rataa varten tarvitaan useampi havainto, ja näiden välillä täytyy kulua vähän aikaa).  Evakuointia ei ehkä olisi ehditty järjestää, mutta asukkaita olisi voitu neuvoa pysyttelemään sisätiloissa ja pois ikkunoiden äärestä.  Jos nyt sitten eivät olisi aloittaneet ilmoituksen kuultuaan joukkopakoa alueelta, mikä olisi kenties voinut aiheuttaa isompia ongelmia kuin lasinsirpaleet.

Heti pieni korjaus vai mikä hox tämä on: Sudanin meteori löydettiin vain 20h ennen osumaa.  Kukahan tietäisi tai googlaisi kuinka putoamiskohdan ennusteen tarkkuus muuttui seuraavien tuntien aikana?
Edit2: en nyt millään kykene matkaväsymykseltäni selvittämään mikä tämä artikkelin julkaisuajankohta (UTC) on, mutta kaikitenkin tarkkuuteen "tippuu Sudaniin" ehdittiin hyvissä ajoin.  Öitä 

[Astronautiskelija]

Käsittääkseni ei ole yhtään uskottavasti dokumentoitua tapausta, jossa ihminen olisi kuollut meteoriitin takia. Siis saldo on pyöreä nolla.  Jonkun kattavan valvontasysteemin kustantaminen näillä perusteilla kuulostaa lievästi ilmaistuna hätävarjelun liioittelulta, ja varsinkin, kun pelkällä valvonnalla ei pitkälle pötkitä  Sitten pitäisi "uhka" joko torjua tai evakuoida väestö kymmenien tuhansien neliökilometrien alueelta muutamassa tunnissa.  Väitän, että nopeasti toteutetusta evakuoninista aiheutuu enemmän uhreja ja kärsimystä.

Voin olla väärässäkin, mutta ei se muuta miksikään loppupäätelmää.  Rajallisille resursseille on parempia ja kustannustehokkaampia  käyttökohteita.

[Jutte]

Samaa mieltä valvonta-asian kanssa. Tärkeintä on löytää PHA-kohteet, jotka aiheuttavat suurta välitöntä tuhoa. Tässä oli kyseessä välillinen tuho, jonka mahdollisti se, että ihmiset ehtivät "hakeutua" vaaraan eli tultiin ikkunoille katselemaan, suurten rakennusten pihoille ikkunoiden alle yms. koska tulevaa vaaraa ei osattu tiedostaa. Jos halutaan kaikki pienetkin kappaleet saada äkkiä tunnetetuksi ja jatkuva valvonta päälle on se aikamoinen vaatimus, samalla kun Suomessakin menehtyy ihmisiä liikenteessä lähes päivittäin ja nykyään jatkuvasti huonomman teiden kunnossapidon vuoksi (auraus)
Tämä vaan esimerkkinä.

Tunguskan tapauksessa taisi oikeasti tulla kuolonuhreja palovammoista johtuen, mutta noin vanha tapahtuma ei välttämättä ole kovin hyvin dokumentoitu?
J-P

[MattiH]

Onneksi oli kiveä. Metallinen olisi tehnyt jo jonkinkokoisen kuopan...

[Jarmo Moilanen]

Iltasanomilla video jossa näkyy noita kappaleita enemmän.
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288541045376.html

Jarmo

[Jarmo]

Noissa lähikuvissahan voi kuvitella jo näkevänsä kondruleitakin! Jeejee.

Venäjää osaamattomana kyselen että oliko tuossa lehdistötilaisuudessa kyse siitä AD14:stä vai molemmista? Ja siinä missä mitaliukkeli aivan lopussa osoitteli valkokangasta niin asteroidi lieni se oikealta vasemmalle mennyt eikä ylhäältä alas tulleet muodostelmalentäjät?

Jarmo

[Jarmo Moilanen]

Noissa lähikuvissahan voi kuvitella jo näkevänsä kondruleitakin! Jeejee.

Jarmo

Saattaa tosiaan olla että siinä näkyisi muutama kondri. Siinä tapauksessa voisi olla L4. Tai Bjurbölen tavoin L/LL4? Näyttää ainakin yhtä murenevalta kuin Bjurböle.  Mutta odotellaan rauhassa kunnollisia laboratoriotuloksia. Ne vievät oman aikansa.

[SeppoS]

Emily Lakdawalla twiittasi yhdestä simppelistä ratalaskusta:
https://twitter.com/elakdawalla/status/302848588524957696
eli sivusta
http://ogleearth.com/2013/02/reconstructing-the-chelyabinsk-meteors-path-with-google-earth-youtube-and-high-school-math/