GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

itmo

tota. saisko siihe putkeen asennettua vielä linuxin? meinaan vaikutat tykkäävän tosta säätämisestä niin paljon että jos siihen sais jotenkin pistettyä vaikka gentoon.. =)

Timpe

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 15.08.2014, 18:18:51
Ps. omaa putkeakin kollimoi aivan uudella tarmolla tuon luettua...

Kiitos Jyrki!  :smiley:
Milläköhän tavalla se sun ODK saataisiiin takaisin priimakuntoon, kun se on sentään Orion Opticsin laatupeli eikä tällainen ODK:n rinnalla halvalta tuntuva kiinalaisviritys mihin tarvitaan rakenteisiin "paikka paikan päälle", jos halutaan heittäytyä vaativaksi käyttäjäksi?

Lainaus käyttäjältä: itmo - 15.08.2014, 19:15:00
...meinaan vaikutat tykkäävän tosta säätämisestä niin paljon...

Itse asiassa en edes tykkää siitä, mutta kovin usein tämän putkimallin kanssa yksi asia johtaa toiseen, joka johtaa kolmanteen ja sieltä neljänteen fiksaukseen, niin että päätä alkaa jo pyörryttämään! :grin: Tuo viimeisin tukevoitus tuli tehtyä sen takia, kun ne tarkalla kollimoinnilla saavutettavat FWHM < 2,5:n tähdet muuttuivat putken kuljettelun aikana esim. laadultaan FWHM 3.0 tähdiksi. Todennäköinen selitys tälle liikehdinnälle/taipuiluille on se tekemäni Losmandy-platan uudelleenkiinnitys. (Tai sitten muut GSO RCT kuvaajat eivät edes yritä ottaa putkestaan liki 100% kollimointia, vaan tyytyvät johonkin vähäisempään ja tämä ilmiö jää heiltä piiloon. Eikä heillä taida edes olla tarvetta putken siirtelyyn, kun putket sijaitsevat kiinteissä observatorioissa.)
- Timo Inkinen

Jussi Koponen

12" versio ei sisällä baffle -renkaita ollenkaan, vaan tuossa hiilikuidun päällä sisäpuolella on paksuhko kerros jonkinlaista massaa. Tämä pitää rungon jäykempänä.

Mitenkäs minä voisin mitata oman putkeni FWHM arvon? Kiinnostaisi tietää mitenkä tämä 12" "tehdasversio" on pysynyt/on säädöissään.

itmo

mä ymmärsin että kuvaussofta mittaa sen kuvasta  sen jälkeen kuns e on kalibroitu niin että se tietää montaako pikseliä per kaarisekunti?

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Jussi Koponen - 16.08.2014, 23:20:23
12" versio ei sisällä baffle -renkaita ollenkaan, vaan tuossa hiilikuidun päällä sisäpuolella on paksuhko kerros jonkinlaista massaa. Tämä pitää rungon jäykempänä.
Mitenkäs minä voisin mitata oman putkeni FWHM arvon? Kiinnostaisi tietää mitenkä tämä 12" "tehdasversio" on pysynyt/on säädöissään.

Mielenkiintoinen rakenne-ero ja olisi toivonut että tuo massa olisi myös tässä pienemmässä mallissa.

Olen itse katsonut noita FWHM-lukemia Maxim DL:n Info-ikkunan kautta. Ks. tästä kuvasta mallia: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504_measured.jpg/_full.jpg
Tämä lukema vaihtelee astronomisen seeingin mukaan ilta illan mukaan, mutta se antaa samalla myös hyödyllisesti numeerisia arvoja putken kollimoinnin tasosta, koska ainakin RCT-putken kollimoinnin tarkkuus näyttää muuttavan FWHM-lukemia lyhyenkin ajan sisällä (ja mikä tärkeämpää myös kuva-alan sisällä nurkasta nurkkaan. Tuossa esimerkkikuvassani kuvan oikea reuna on selvästi huonommassa kollimoinnissa kuin vasen reuna ja tämä näkyy FWHM-lukemissa + tähtien muodoissa hyvin. Toiveissa olisi päästä (ja pysyä) tämän kuvan kaltaisissa lukemissa, kun tällä putkella kerran tuohon tasoon pääsee.

Huomaa samalla, että tämä lukema ei ole absoluuttinen vertailuluku muille putkille, koska liian monet asiat vaikuttavat siihen: (lainaukset tuosta Wiki-artikkelista)
"...the real image will never be better than the average seeing disc during the observation. This can easily mean a factor of 100 between the potential and practical resolution..." (kaukoputken koosta ja seeingistä)
"...seeing is always a variable quantity, different from place to place, from night to night, and even variable on a scale of minutes. Astronomers often talk about "good" nights with a low average seeing disc diameter, and "bad" nights where the seeing diameter was so high that all observations were worthless..."
Voit siis verrata noita FWHM-lukemia pahimmillaan vain saman kuvan eri osien kesken ja päätellä näistä kollimoinnin keskipisteen sijaintia. Kaupallinen CCD Inspector tekee tämän saman paljon helpommalla ja se voisi olla tässä vaiheessa hyvä hankinta kun tiedän mitä teen tämän putken säätöruuvien kanssa. Kyseinen softa on vain päässyt unohtumaan tässä väliajalla muita asioita miettiessä, joten CCDI:n koeversion voisi taas ladata koneelle...  :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: itmo - 17.08.2014, 01:10:42
mä ymmärsin että kuvaussofta mittaa sen kuvasta  sen jälkeen kuns e on kalibroitu niin että se tietää montaako pikseliä per kaarisekunti?

CCD Calc auttaa noissa asioissa ilmaiseksi (tökkii tosin allekirjoittaneen nopeassa Win 7 / x64 koneessa, jossa QSI 583 kameran 5,4 um pikselikokoa ei voi tallentaa ohjelman muistiin: "Invalid pixel size, non-numeric. Cannot save."). Täällä tulee 1x1 binnaten nyt noin 0,83"/pikseli lukemat ja 2x2 binnaten 1,66"/pikseliä (mikä natsaa paremmin tyypilliseen 2" suomalais-seeingiin). Toki Maxim DL:kin osaa ne luvut kertoa kalibroinnin jälkeen, mutta kun tuo on enempikin kuvauskokoonpanon antama kiinteä lukuarvo.
- Timo Inkinen

Timpe

Käytin putkea ulkona eilisiltana ennen pilvien tuloa ja tein sille pienen pieniä viimeistelysäätöjä edelliskerran "putkisulkeisten" jälkeen. Tällä kertaa putken säädöt olivat pysyneet kohdallaan putken kuljettelusta huolimatta ts. noiden sivuttaistukien lisääminen putkeen kannatti tehdä :smiley:

Tässä CCD Inspectorin näkymä viimeisimpään kollimointikuvaan eilisillalta:


Ja samasta FITS-kuvasta tehty käyrien venytys putken todellisen valojakautuman selvittämiseksi:


Pitänee asentaa CCDI vielä kuvausläppäriin, kun seuraavan kerran luvataan selkeää keliä pidemmäksi aikaa. Tuollainen lievä kennon kallistuma on nyt selkeästi kameran kiinnitystoleranssien sisällä (ei kollimoinnista kiinni), sillä sain eri suuntiin tulleita kaarevuusmittaustuloksia alkuillan kuvista joita otin ennen kuin käänsin CCD-kameraa täydet 180 astetta tarkentimessa. Valojakautumassa näkyvä vasemman alanurkan pimentymä on OAG:n peilin aiheuttama.
- Timo Inkinen

Murtsi

Tuohan alkaa näyttämään jo oikeasti hyvältä  :cool:, ei muuta kuin kuvaamaan kohteita.

Mietin tässä että pitäisiköhän itsellänikin laittaa omaan GSO:hon (newton) jonkunlaista tukea, kun selkeästi näyttää että putki taipuu hieman kun tekee meridiaaniflipin, ei paljon mutta CATSEYE http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7701.0 kertoo sen kuitenkin selvästi.

Timpe

Tukeminen kannattanee, mutta kannattaa testailla onko se Newtonin taipuminen enemmän pääpeilinpitimessä vai tuossa kertomassasi putkirungossa. Kumpikin näkynee samalla tavoin Catseyen silmissä, eikä kummankaan taipuman kasvattamiseen tarvita kuin millin osien mittaista liikettä kun se jo näkyy kollimoinnin tarkkuusvälineillä. Oma putkeni alkaa nyt viimein tuntumaan valmiilta kuvaustyökalulta, kun sen on kolunnut läpikotaisin ja ATM-tuunannut (omasta mielestäni) tehdasputkea parempaan kuntoon. Tulevat loppukuvat kertokoot sitten ajallaan, mihin saakka tällä kiinalaisputkella päästiin laadullisesti. :laugh:
- Timo Inkinen

Timpe

Tutkin taas vaihteeksi GSO RCT:n kollimointia ja aiheesta tuli pari huomiota muillekin jaettavaksi. :wink:

Tässä ensin eilisillan lopputulos kuvana, jossa tähtien FWHM-lukemat ovat mukavasti 1.8 - 2.8 välillä ja tiesin tuohon päästyäni, että nyt oltiin vaihteeksi ihan oikean kollimoinnin lähellä (ts. pääpeili/apupeili olivat täysin linjassa keskenään, kun tarkennus napsahti kohdalleen aivan kuin tähdille olisi tehty lennosta Unsharp Mask -terävöinti):



Olin hieronut tuota säätöä noin klo 22-02 välisen ajan ja jätin ruuvien säädöt nyt tuohon kohtaan ja keräsin laitteet pois aamuyön päätteeksi.
Tänään analysoin testikuvat CCD Inspectorilla ja sieltä löytyi taas mutisemista. :huh: Kuva oli nyt terävintä laatua mitä tuosta putkesta on tullut pitkään aikaan, mutta nyt sieltä löytyi vaihteeksi erilainen kollimointipuute, mikä on aikaisemmin jäänyt ilmakehän seeingin tai heikomman kollimointitarkkuuteni takia piiloon. Vajaa kollimointitarkkuus "suttaa" näet tähtien muodot vähän samaan tapaan kuin tähdille tekisi lennosta Gaussian Blur suodatuksen -> putken piirtämää tähtien muotoa ei oikeastaan pääse näkemään tarkasti. (Ja onhan tuo säätökin aavistuksen pielessä, myönnetään.)



Jos katsot tarkemmin tuon ensimmäisen kuvan tähtiä erityisesti vasemmasta ylänurkasta ja oikeasta alanurkasta, niin huomaat että ne "kollimoinnin puolesta täysin terävät" tähdet ovat nyt muodoltaan vielä soikeita. Olen jahdannut tätä nurkkasoikeutta pois kuvista jo pidemmän aikaa ja olen ajatellut sen johtuvan APCCDT67 lyhentäjästä. Ilmeisesti näin ei kumminkaan ole, vaan tuokin tulee jostain muusta putken mekaanisen linjauksen tai kollimoinnin pikkupuutteesta :undecided: Niin tai näin, CCD Inspectorin Aspect Ratio analyysi kertoo tämän selvästi:



Selite CCDI:n avusteesta:
"Aspect ratio indicates how far out-of-round the star image is. For example, a star that's elongated due to tracking error, or coma, will exhibit much higher aspect ratio. The ratio is expressed in %. A 9% out of round means that the longer axis of the star is 1.09 times longer than the short axis. Usually a value below 30% or so is nearly invisible, but the elongation becomes more obvious as the ratio increases. "

Näyttäisi siltä, että tuo CCD Inspectorin hankinta tulee pakolliseksi helpottamaan tätä kollimoinnin loppuun saakka viilausta, kun tässä pyöritään muutoin loputtomiin liki täyden kollimoinnin ympärillä... pöh!
- Timo Inkinen

Timpe

#204
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 06.09.2014, 13:14:54
Jos katsot tarkemmin tuon ensimmäisen kuvan tähtiä erityisesti vasemmasta ylänurkasta ja oikeasta alanurkasta, niin huomaat että ne "kollimoinnin puolesta täysin terävät" tähdet ovat nyt muodoltaan vielä soikeita. Olen jahdannut tätä nurkkasoikeutta pois kuvista jo pidemmän aikaa ja olen ajatellut sen johtuvan APCCDT67 lyhentäjästä. Ilmeisesti näin ei kumminkaan ole, vaan tuokin tulee jostain muusta putken mekaanisen linjauksen tai kollimoinnin pikkupuutteesta :undecided: Niin tai näin, CCD Inspectorin Aspect Ratio analyysi kertoo tämän selvästi:

Purin tämän takia putken pääpeilinpitimen taas kokonaan ja kasasin sen takaisin paikalleen kun olin selvitellyt peilin sijainnin suhteessa pitimen runkoon. Lukitsin pidintä kasatessa pääpeilin niin tarkasti keskelle pidinrunkoa kuin mahdollista (onneksi pitimessä on nyt lisätuunauksena ne kolme sivuttaissäätöruuvia, joilla tämän tempun saattoi tehdä). Tuon päälle normaalit kollimointirutiinit ja lopputuloksena oli tällaisia mittaustuloksia:

(Flat-kuvan muutos, kas kummaa... aiemmin ihmettelemäni "flat-rengas" on kadonnut ja tilalle on tullut tavanomainen kaukoputken valojakautuma, mitä tässä putkessa ei ole koskaan ollut)


Tähtiä taas kerran ja hitusen soikeita muotoja (8%...24% kuten CCDI kertoo tuossa alla):


CCD Inspectorin mittauksia edellisestä kuvasta (ostin siis sen lisenssin tähän kollimoinnin loppusäätöön):


Ne 8%...24% soikeat tähdet...


Ikään kuin tässä oltaisiin lähestymässä vähitellen sitä ihan oikeaa kollimointia... :shocked:
- Timo Inkinen

Lithos

Max FWHM luokkaa 3" on jo aika kovaa settiä ihan millä vaan putkella suomen oloissa.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Timpe

Joo, ei se FWHM-lukema kai olekaan niin olennainen asia (ennemminkin hyvän kollimoinnin sivutuote), jos tuon Aspect Ration saisi vielä paremmin hallintaan. Pitänee kokeillä tarkentimen kallistuksia ja sivuttaissäätöjä, jos vaikka nämä auttaisivat tuon AR:n eli tähtien pyöreyden kesyttämisessä :wink:
- Timo Inkinen

Timpe

Tässä vielä muutama kuva viime yöltä kun tein fokkarille pieniä kallistussäätöjä noiden kulmien oikomiseksi.

Paras yksittäiskuva FWHM-lukemiltaan: (nurkat paremmin tasapainossa kuin ennen eli tarkentimen kallistuksen säätö vaikuttaa tähän ;)


Pinosin noita 9x15s kuvia MaxIm DL:ssä ja tallensin FITS-muotoon CCDI analyysiä varten, ensin pinotut tähdet:



Ja sitten CCDI-mittaukset tuolle pinolle:

  -   

Pitää katsoa mihin loppukuvat asettuvat tällä säädöllä ts. jätän GSO:n kollimointiruuvien kääntelyn hetkeksi sivummalle. CCDI heilutteli mittaustuloksia sinne tänne seeingin mukaan, joten lienee aiheellista lisätä vielä tuo kokoomakuva mittauksista (liitteenä, näissä on otettu vain 15s valotuksia ilman mitään säätöjä putkeen)   :smiley:
- Timo Inkinen

Ransu

Nyt näyttää jo niin hyvältä että ÄLÄ koske enää ruuveihin , paitsi jos ihan vähän vaan..:azn: Hieno juttu että pitkän puurtamisen jälkeen optiset osat löytää linjansa.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Tarkentimen säätöjä tutkiessani huomasin että se mokoma vaikuttaa kuvaan ihan liian paljon. Nollakallistuksella tehty tarkentimen sivuttaissiirtymä riittää tekemään koko kuva-alan tähtien muodot soikeiksi ja tämä soikeus on samansuuntaista koko kuva-alalla. Ja kuten RCT:n kollimointiin kuuluu, niin säädöissä takaisin tuleminen on liki mahdotonta, koska kuvalaatu on herkkä kaikille  poikkeamille joko optisella tai mekaanisella linjalla. Kiroilin tuota yhden iltayön ja olin valmis antamaan taas kerran GSO:lle lekaa, kun lähdin nukkumaan aamuyöllä. :cry:

Lekan sijaan tein parin päivän kuluttua putkelle päivätutkimusta ja keskittelin sen tarkenninta Glatterin laserilla käyttäen joko rengas-holograafi-lisäkettä tai kapean yksittäissäteen laseria. Seuraavana selkeänä iltana iltahämärissä kollimoin putkea taas tähtitaivaan alla ja saatuani sen kohtuulliseen kuntoon kuvailin sen illan kohdetta parisen tuntia kunnes se meni puiden taakse piiloon. Tuon jälkeen aamuyöllä oli aikaa tehdä lisäsäätöjä kollimointiin, kunnes piti mennä nukkumaan. Jos tähtikuvat kiinnostavat, niin tässä oli alkutilanne ennen illan kuvauksia ja tässä lopputilanne, mutta noista kumpikaan ei yltänyt tähän tasoon syyskuun puolivälistä.

Kuten tähtikuvista huomaa, niin pienen pienet muutokset säädöissä muuttavat tähtien muotoja selvästi (ja yleensä heikompaan suuntaan ;). Oma sormituntuma GSO:n kollimoinnista on edelleenkin sellainen, että putkeen tarvitaan enää mitättömän kokoisia säätöjä niin tuo loppukolimointi napsahtaisi ihan kohdalleen peilien säätöjen puolesta. Näiden säätöjen tekeminen on enempi tai vähempi sattuman kauppaa, jollei kollimointitilanne ole täysin hallinnassa (=kuvaan sarjaa stabiilista tähtikentästä, mittaan kuvat CCDI:llä ja teen säätöjä + katson kuvista tähtien muotoja silmällä ja vertaan kuvien CCDI-mittauksista kuinka säädöt vaikuttivat –> korjaan säätöjä mittauksien mukaan). Tähän saa kulumaan helposti vähintään parin-kolmen tunnin yöajan, mutta tämän vaivan kestää hyvin koska nyt ollaan jännän äärellä :laugh:

Tässä yleistietona tuon illan CCDI-mittaustaulukko:


Tässä Curvature-keskiarvo kolmesta viimeisestä kuvasta (näiden välissä en tehnyt säätöjä):
  + 

Tässä Aspect Map (kertomassa tähtien muotopuutteista tuossa tilanteessa):


Tämän illan pääopetus oli kumminkin FocusMaxissa ja siinä kuinka sen V-käyrän avulla voi tutkia tarkentimen kollimointia. Olin näet huomannut että FocusMaxin V-curve ajo menee sitä enemmän sivuun keskilinjaltaan, mitä enemmän tarkennin on sivussa. Tätä tietoa voi sitten käyttää jatkossa apuna tarkentimen linjauksessa optiselle akselille.



Toinen hyöty FocusMaxista on HFD-lukemien tarkkailussa saman illan tarkennuskertojen välillä. Pienempi HFD/FWHM lukema = parempi kollimointi.
Tähän liittyen sellainen kiusa, että FocusMaxille pitää ajaa aina uudet V-curvet kun RCT-putken kollimointia muutetaan. Ilman tätä V-curven uusimista FocusMax ei osaa tarkentaa optimitarkkuudella eli joudun tyhjentämään FM:n profiilit aina kun olen kollimoinut putkeni uusiksi. Aikaa kuluu tähänkin...

Summa summarum: tähän mentiin kun tarkentimen osuus kollimointiin oli epäselvää ja nyt pitää löytää takaisin edelliseen hyvän kollimoinnin tilanteeseen ts. sen tietää kun kollimointi napsahtaa kohdalleen tässä putkessa :cool:
- Timo Inkinen