GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Timpe

- Timo Inkinen

mistral

Hieno testikuva, nyt peilin tarkkuus pääsee vasta "vääntämään", aiemmin hukkui kollimaatio ongelmiin.   :cheesy:

Murtsi

No niin, nyt alkaa näyttämään jo todella hyvältä, ei tuosta enää tarvitse juurikaan parantaa sehän on jo melkein täydellinen :cool: tosin jos tietää että on vielä aavistuksen pielessä niin miksi sitä ei sitten parantaisi  :tongue:

Timpe

Jatkoin leikkimistä putken kollimoinnilla ja otin tuon taas osiksi + kasasin uudelleen + säädin peilien asennot kuntoon. Tuolla kerralla taisi jäädä väärä etäisyys pääpeilin ja apupeilin välille (?), mikä näkyy nyt sitten fokuksessa ja sen molemmin puolin koulukirjaesimerkin mukaisena astigmatismina. Kaikkeen sitä törmää asioita ihmetellessään... :rolleyes:

http://starizona.com/acb/basics/equip_optics101_astigmatism.aspx
Very few telescope designs have significant astigmatism.  The most popular telescope with this aberration is the Ritchey-Chrétien (RC).  RCs trade coma for astigmatism for the purpose of positional measurements.
Ja tällä sivulla on hyvä animaatio aiheesta: http://www.oldham-optical.co.uk/Testing3.htm

Kuvalinkissä originaaliruutu (3326px × 2504px, 350kB) 100% fokuksessa ja tyydyttävässä >80% kollimaatiossa:


Ja saman tähtinäkymän keskiosat hiukan fokuksen sisä- ja ulkopuolelta nähtynä (kuva jaettu kahteen):


Kasvatin tänään apupeilin etäisyyttä pääpeilistä (puolen kollimointiruuvin kierroksen verran) ja kollimoin putken huolellisesti uudelleen. Jos tulos parani aiemmasta, niin laitan vertailukuvat tämän ketjun jatkoksi. Mutta tässä välissä voisi kysyä hyviä vinkkejä oikean apu/pääpeili-etäisyyden hakuun. Entä onko joku muu törmännyt vastaavaan ilmiöön oman (RCT) putkensa kanssa? Seeing ja kuvien pinoaminen suttaavat tuota varmaan jonkin verran, mutta pitänee yrittää säätää tuokin aberraatio pois...

Ai niin, putken pantojen modaus on osoittautunut toimivaksi keinoksi estää fokuksen ryömiminen lämpötilamuutosten mukaan. Putki tuntuu pitävän nyt fokuksen todella hyvin usean tunnin ajan iltayöstä, eikä uudelleenfokusoinnille ole ollut mitään tarvetta :smiley:

- Timo Inkinen

Timpe

Verkosta löytyi mielenkiintoinen sivu, jossa vastaava GSO on myöskin purettu optisia testejä varten:
http://interferometer-tests.blogspot.fi/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html

Tuolta löytyi tietoa apupeilinpitimen pohjan ja apupeilin ristikon keskinäisestä etäisyydestä:
"Ritchey-Chrétien ist the spherical aberration is dependent on the distance primary to secondary, there is only one optimal distance. At the same time the backfocus (distance focal plane to tube) also changes with that distance. If the secondary is brought nearer to the primary, for each 1mm the backfocus increases 10mm. "

Huomasin tuon backfokuksen muuttumisen edellisellä kuvauskerrallani ja yhdistin sen apupeilin etäisyyden muuttumiseen, mutta tuo 1:10 suhde yllätti allekirjoittaneen!

"Here are the resulting Strehl values, distances given are from secondary holder to spider (means I changed the secondary only, inverse to mirror distances):
6mm - 99%
8mm - 99%
9,5mm - 98%
12mm - 93%
14mm - 79%"


Omassa putkessani tuo spiderin ja ristikon etäisyys on nyt 7,5mm tienoilla pikaisesti mitattuna. Turvallisella alueella siis "spherical aberration" suhteen.  Sitten luin myös tämän:
" I also remember that I rotated the secondary to get rid af some astigmatism when collimation was otherwise perfect."

Hmm... tämä on jo mielenkiintoista GSO:ssa eli tutkitaan tilaisuuden tullen! :shocked:
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.09.2013, 19:55:01
Kasvatin tänään apupeilin etäisyyttä pääpeilistä (puolen kollimointiruuvin kierroksen verran) ja kollimoin putken huolellisesti uudelleen. Jos tulos parani aiemmasta, niin laitan vertailukuvat tämän ketjun jatkoksi.

Aiempi astigmaattisuus katosi taivaan tuuliin ts. tässä 100% crop testikuva fokuksessa..



Ja sama fokuksen molemmin puolin...


Otin tällä setupilla parisen tuntia valotuksia NGC6781:sta ja kun nämä olivat valmistuneet, tutkin lisää putken valojakautumaa.
Tässä putkessa flat-kuvien valojakautuman eli ns. "hotspotin" keskitys kuva-alalla on aina "vaeltanut" ympäri kuvaa, eikä tällä asialla ole itse asiassa ollut vaikutusta tähtikollimoinnin tarkkuuteen. Toisin sanoen putken piirtämät tähtien kuvat voivat olla suhteellisen hyviä (ks. kollimointihistoriaa), mutta tästä huolimatta flat-kuvissa näkyvä valontasaisuus on ollut "kaukana" kuvan keskustasta. Outoa putkikäytöstä, johon en ole toistaiseksi löytänyt hyvää selitystä... :huh:
Tässä alla on malliksi eilisillan venytelty flat-kuva, missä näkyy tämä valon epäkeskeisyys selvästi.



Tein sitten putken pääpeilille uuden kollimointikierroksen, jossa tuo flat-kuvan valokautuman hotspot säädettiin keskelle kuva-alaa pääpeilin säädöillä + otin tästä tähtikentästä epäterävää kuvaa. Nyt tähtien epäterävät munkkirinkilät olivat soikeita ja kaikki vinossa samaan suuntaan! Kuva tästä vaiheesta löytyy alta (ts. silloin kun pääpeili on keskitetty valojakautuman mukaan ja tähdet tarkennettu epäteräviksi). Venytin vielä kuvaa PhotoShopissa, jotta keskellä kuva-alaa sijaitseva hotspot tulisi näkyviin (ei silti taida näkyä kunnolla).



Sitten pyörittelin vielä apupeilin säätöjä löytääkseni säädön, jossa nuo tähtien epäterävät munkkirinkilät olisivat pyöreitä. Lopputuloksena tästä kaikesta fokukseen tuli nyt tähtiä, joiden muoto oli lähinnä soikea viivan pätkä. Tässä matkan varrella tästä RC-putkesta löytyi myös http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1075.msg112347#msg112347 viestin mukaiset "euron tähdet" eli arvaukseni Meaden kehnosta kollimoinnista taisi pitää paikkaansa.

Opettavainen sessio kaiken kaikkiaan, koska tuon perusteella tarkentimen ja baffle-putken välinen sivuttaiskeskitys on ilmeisen merkitsevä asia tässä valonjakautumisasiassa. Ei taida auttaa, jos tarkentimen näkymän linjaa keskelle putken pituusakselia (osoittamaan apupeilin keskusmerkkiä), vaan samalla sen tulisi olla fyysisesti hyvin tarkasti keskellä pääpeiliä (=lähtökohtaisesti putken pituusakselilla). Tähän saakka olen vain mitannut tarkentimen sijaintia työntömitalla suhteessa putken pääpeilinpitimeen, mutta nyt tuota sijaintia pitäisi varmaan vielä säätää laserilla ensin keskelle baffleputkea ja sitten vasta säätää TS:n kollimointirenkaan kallistussäädöillä tarkennin osoittamaan keskelle apupeiliä.

En tiedä onko näistä jorinoista hyötyä muille, mutta tuleepa dokumentoitua tätäkin projektia homman edistyessä. Putkella pääsee nykyään kuvaamaan ongelmitta melko hyvälaatuisia tähtikuvia, mutta sen valojakautuman kanssa on näemmä vielä "pientä säätämistä"... :grin:

- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 08.09.2013, 13:44:37
En tiedä onko näistä jorinoista hyötyä muille, mutta tuleepa dokumentoitua tätäkin projektia homman edistyessä. Putkella pääsee nykyään kuvaamaan ongelmitta melko hyvälaatuisia tähtikuvia, mutta sen valojakautuman kanssa on näemmä vielä "pientä säätämistä"... :grin:

On niistä! Näin kattava analyysi GSO:n kollimoinnista on kertakaikkiaan korvaamatonta tietoa siitä huolimatta, ettei kellään juuri tällä hetkellä sattuisikaan olemaan juuri tuollaista GSO RC:tä ja pakonomaista tarvetta parhaalle mahdolliselle kollimoinnille.

Jussi Koponen

Kyllä tätä aihetta on tullut seurattua tiiviistä, monesti harmistuneena kun ei ole tullut uutta tietoa jatkuvalla syötöllä.

Olen haaveillut tästä putkesta jo jonkun aikaa, mutta alkaa tuntua siltä että näinköhän tuollaista uskaltaa ostaa.

Timpe

Purin eilen putken vielä kerran atomeiksi tarkistaakseni kaiken pääpeilinpitimen suunnalta. Tuolta löytyi sellainen 0,5...1,0mm heitto tarkentimen sivuittais-asennuksesta, kun tein kevättalvella sitä tarkentimen  modausta (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg109272#msg109272). Voin siis katsoa peiliin, jos haluan tietää viimeaikaisten flat-ongelmien osasyyn :undecided: Kiinnitin nyt huomiota kaikkiin mahdollisiin mekaanisiin mitoituksiin, kun kasasin putkea uudelleen. Keskitin pääpeiliä/pidintä, keskitin TS:n kollimointirengasta, keskitin apupeilin asentoa jne. ja tein putkelle täyden päiväkollimoinnin. Huomasin nyt sen erona aiempaan, että fokkarin alla olevia TS:n säätörenkaita ei tarvinnut kallistaa juuri lainkaan, jotta tarkennin osoittaisi putken keskilinjalle. Apupeilin asettelu vaati vielä hieromista, jotta se asettui myös tälle samalle keskilinjalle (ilman tarkentimen kallistussäätöihin koskemista), mutta sain viimein laser-säteen osumaan apupeilin keskimerkin sisälle  :smiley:

Kollimointi asettui myös melko helposti samaan linjaan eli Takahashin näkymä (putken takaa) oli lähes yhtenevä putken peilien heijastusnäkymiin (putken edestä). GSO:ssa näitä kahta ei ole koskaan saanut yhteneviksi, mutta jossakin laatuputkessa tämäkin onnistunee hyvin. Uskon näet että peilien heijastukset olisivat täysin linjassa Takahashin tarkenninnäkymän kanssa, kun kaikki mekaaniset linjaukset ja peilien kollimointi ovat kohdallaan. GSO:ssa tähän ei ilmeisesti koskaan päästä, mutta nyt olen siinä tarkkuudessa että peilien heijastuskollimoinnin lopputulos mahtuu Takahashin pääpeilin kollimointinäkymän toleranssin sisään. (Takahashin apupeilin kollimointinäkymän saan aina täysin kohdalleen eli siinä ei ole ongelmaa, mutta pääpeilin asento ei tuota kautta enää ole ihan 100% kohdallaan.) Tämä menetelmä jättää yötaivaalle käyttööni pääpeilin säätömahdollisuuden ts. en koske yöaikaan apupeilin/tarkentimen hyvään linjaukseen lainkaan, jos säätötarvetta tulee tähtikuvien perusteella.

Tässä vielä pääpeilin pitimen purkukuvat, joita ei vielä ole tässä ketjussa näkynyt. Käänsin nuo tuulettimet imemään ilmaa pois putkesta, niin ne eivät käydessään aiheuttaisi peilin eteen tarpeetonta turbulenssia. Pääpeili on sopivan kireästi silikoneilla kiinni ja itse pidin on kiilattu paikalleen (keskelle putkea) niillä pitimen sivuttaistukeen  lisäämilläni teflonpaloilla.





Liitteenä tulee vielä flat-kuva tältä päivältä eli tuokin parantui aiemmasta...

Lainaus käyttäjältä: Jussi Koponen - 09.09.2013, 13:18:49
Olen haaveillut tästä putkesta jo jonkun aikaa, mutta alkaa tuntua siltä että näinköhän tuollaista uskaltaa ostaa.

Kai sen uskaltaa ostaa, jollei mene purkamaan liikaa!  Purkaminen vaatii näet melko työlään RCT-kollimoinnin opettelun, koska uskoakseni GSO:ta ei saa ihan 100% kollimaatioon tuolla Takahashin kollimointiskoopilla tai muilla kollimointivärkeillä (johtuen putken mekaniikan puutteista), mutta Jouko Kettunen voi olla tästä hyvinkin eri mieltä :rolleyes: Omasta mielestäni olen nyt parantanut tätä GSO RCT:tä muutamalla merkittävällä tavalla tehdaskuntoisesta putkesta, mutta tämän kaiken hinnaksi on tullut edellä kerrottu "kollimointipiina pitkän kaavan" mukaan.
- Timo Inkinen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.09.2013, 21:00:34

"Here are the resulting Strehl values, distances given are from secondary holder to spider (means I changed the secondary only, inverse to mirror distances):
6mm - 99%
8mm - 99%
9,5mm - 98%
12mm - 93%
14mm - 79%"


Omassa putkessani tuo spiderin ja ristikon etäisyys on nyt 7,5mm tienoilla pikaisesti mitattuna. Turvallisella alueella siis "spherical aberration" suhteen.

Tämä on vissiin sitten se viimenen tekijä joka voi olla pielessä ja hyvä että löysit tämän linkin, siitä saa käsityksen kuinka paljon 1 milli voi syödä strehliä. Eli 1 milli voi syödä 10000 putkesta helposti 5000 euroa pois!

Timpe

Joo, oma näppituntuma tästä putkesta on sellainen, että aika moni pikkuseikka pystyy syömään sen suorituskyvystä leijonanosan pois.
Lisään tähän linkin, jonka olen aiemminkin jo linkittänyt ketjuun: http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/page__st__60 (linkistä mukaan tuon ketjun heinäkuuhun 2013).
Nyt aussifoorumillakin RCT:n tuunaukset ovat edistyneet siihen malliin, että sieltä on alkanut tulla kelvollista jälkeä (mutta monessa tapauksessa vähintään yhtä työläästi kuin itselläni). Tuosta ketjusta löytyy monia hyviä syitä RCT-tähtien muotovirheisiin, viimeisimpänä kolmion muotoiset tähdet ja pääpeilin tuennan ongelmat 12" mallissa. Sieltä löytyy myös samantapainen  fokkarin tuunaus, kuin mitä olen tehnyt omaan putkeeni (tehty tosin ammattilaistyökaluilla). Kannattaa siis tutkia tuonkin keskustelun viimeiset käänteet...  :wink:

Tässä nyt ensiksi oman putkeni tähtien muotoja eilisillan jäljiltä:


Ja tässä koko ruutu, johon olen merkinnyt FWHM lukemia nurkkiin ja keskustaan. Kuvalinkistä aukeaa 3326px × 2504px / 552 kB ruutu.


Tuo eilisillan kuva oli kuvattu CCDT67 lyhentimellä (@1420mm) ja sille vertailuksi tulee putken ensivalokuva tammikuulta 2013 nyt FWHM-lukemineen (sen tiedostokoko on jostain syystä 2275 kB):


Putki on viimein siinä määrin kollimoitu, että saan lyhentimellä yhtä hyvää (tai hiukan parempaa) kuvalaatua kuin tehdassäätöisellä putkella ilman lyhennintä (2000mm polttovälillä)! Jostain syystä tuo seikka pyrkii hymyilyttämään, vaikka putken säätö jäi vieläkin keskeräiseksi... :grin:

Pilvet vyöryivät päälle tuon kuvattuani, mutta nyt oltiin niin lähellä oikeaa kollimointia, että myös niillä tähtien muotoja käsittelevillä kollimointiohjeilla pääsi kartalle. Tein näet eilisillan aikana tähtikollimointia ensin pääpeilille ja sitten myös hiukan apupeilille (kunnes pilvet tulivat). Tässä pari kuvaa tähtikollimoinnin vaiheista. Ensin pääpeilin säätö, jossa tähti keskitetään keskelle kuva-alaa ja säädetään tähden Airy disk kiekosta komavirhe pois. Lopputuloksena pitäisi tulla tasaisesti valaistu tähden Airy kiekko (jota tosin seeing runtelee aika ajoin).



Sitten kun pääpeili on linjassa, siirrytään apupeilin säätöjen kimppuun. Nyt katsotaan epäteräväksi tarkennetun tähtikentän nurkkia, joissa on RCT-putkissa astigmaattisuutta (näkyy tähden kiekon soikeutena, vrt. amerikkalainen jalkapallo). Tavoitteena on, että nurkkakiekkojen soikeus kohdistuu tarkasti kuva-alan keskustaan (tai 90 astetta siitä pois, tarkennettuna toiselle puolen fokusta). Tässä parin kuvan säätöero, kun käänsin apupeilin yhtä säätöruuvia jnd:n (just-noticeable difference) verran. Oikean säätöruuvin saa selville, kuin peittää kolmanneksen putken suusta ja katso mihin kohtaan tähdenkiekkoa pimennyskohta tulee (tässä kuva-alan siirtosuunta oli "alas").



Pilvet tulivat siis tässä vaiheessa ja säätö jäi kesken :sad:  Kyse on kumminkin peilin mikrosäädöistä eli kutakin säätöruuvia tarvitsee kääntää vain hyvin pienin jnd-liikkein ja katsoa testikuvasta minne kuva-alan nurkkien tähdenkiekot kääntyivät osoittamaan. Tätä on vaikea nähdä, jos putken kollimointipoikkeama on liian suuri ja koko kuva-alan tähdet ovat soikioina ts. kohtuullisen hyvään peruskollimaatioon tulee päätyä jotain muuta kautta (esim. http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5804518/Main/5544974 Jaredin ohjeiden mukaan).

Sitten vielä se flat-kuva, joka näyttää menevän enemmän vinoon kuin eilen. Tätä pitänee yrittää oikaista tarkentimen säädöillä koskematta näin hyvään perussäätöön päätyneitä peilejä.

Nyt tuo valotäplä on toisella puolen kuva-alan keskustaa kuin paria päivää aiemmin, pöh...
- Timo Inkinen

Timpe

Pari juttua ja kysymys tulossa... :tongue:
Tuo valojakautuman ongelma taitaa enimmäkseen olla kiinni kameran asennosta tarkentimessa. En tiedä onko muilla samaa ilmiötä, mutta lyhentimellä varustettu CCD-kamera taitaa olla hyvin kranttu omasta asennostaan ja jo pieni kallistuma heittää tuon flat-kuvassa näkyvän hotspotin toiselle laidalle kuva-alaa. Omassa tarkentimessani ei ole mahdollisuutta kameran kierrekiinnitykseen, eikä se ole muutenkaan käytännöllistä siirrettävän/havaintokuntoon kasattavan laitteiston kanssa. On siis tultava toimeen tuon ilmiön kanssa tai teipattava lyhentimen ympärille ohuelti teippiä. Teippikin rispaantuu käytössä, kun lukituspanta/ruuvit kiristyvät sitä vasten, joten hyviä ajatuksia kaivataan kameran asemointiin aina samaan asentoon (=suoraan tarkentimen pituusakselille). Työnnän kameran aina huolellisesti ja niin perille tarkentimeen kuin mahdollista, mutta aina se vain tuntuu tulevan marginaalisesti eri kallistusasentoon kuin edelliskerralla... :huh:

Toinen yleisempi kysymys kollimoinnista. En ymmärrä mistä seuraavan kaltainen ilmiö tulee tai mikä sen selittää... :undecided:
Kollimoin tänään GSO-putkea hienosäätäen sen peilien asentoa eilisillan kuvauksista. Säädin hiukan tarkentimen asentoa, jotta se osoittaisi paremmin keskelle apupeiliä. Säädin aivan hiukan pääpeilin asentoa, kun tiesin ettei se ollut täysin oikeassa asennossa. Ja kompensoin edellisen liikettä apupeilin säädöillä. Lopputuloksena putken piti olla paremmin kollimoinnissa kuin kertaakaan aiemmin, koska kaikki käyttämäni välineet ja silmähavainnot tukivat tätä havaintoa.

Takahashin kollimointiskooppi kertoo hyvin tarkasti tarkentimen ja apupeilin linjauksen. Samoin osaan tarkistaa putken edestä optiselta akselilta peilien asentoa, jotta peilit olisivat putken pituusakselin suuntaiset (ts. asetun katsomaan putkeen ja suuntaan itseni apupeilin varsien ja niiden pääpeilissä näkyvän varjon mukaan). Tänään mm. kuljin noin 10-15m etäisyydelle putkesta ja tarkistin peilinäkymiä niiden optisella akselilla pysyen -> voin sanoa suurella varmuudella että peilit olivat linjassa keskenään. Sitten kun otan testikuvia tähdistä, joudun taas kollimointitöihin kun kuva on kuralla (tulee lievästi soikeita tms. muotopuolia tähtiä).

Vastaavasti kun säädän putken tähtitestillä kuntoon, niin huomaan että päivällä erilaiset kollimointivärkit ja silmämääräinen kollimoinnin tarkastelu kertovat, että putken kollimointi olisi muka pielessä. En siis voisi luottaa oikein mihinkään kollimointilaitteeseeni. Onko hyviä ideoita, mistä tätä ilmiötä voisi vielä alkaa tutkimaan?
Tätä kirjoitettaessa tuli mieleen, että nuo apupeilin tukivarret voisivat tietysti olla yksi tutkittava seikka lisää, koska silmämääräinen peiliheijastuksien tarkastelu perustuu niihin ja niiden varjojen paikkaan pääpeilin pinnalla. Edellisen perusteella voisi heittää putken kollimointivälineet kaivoon ja tyytyä siihen mitä tähtien avulla säädettäessä asennoksi tulee. Mutta olisihan se mukava saada selitys tällekin "paraoptiselle" ilmiölle, jossa GSO:lla on ihan oma tahtonsa näissä kollimointiasioissa (ts. jokin seikka on vielä jäänyt huomioitta tässä touhussa). Lisäksi talvi on tulossa, eikä kuvausiltaa ole mukava aloittaa aina putken kollimointia tutkien :tongue:

Liitteenä tämän iltainen säätötulos "ei niin täydellisestä" kollimoinnista, kun en jaksanut säätää putkea enää ihan timmiin kuntoon tähtien muotoja tutkaillen. Luultavasti korjaan tuonkin vielä aamuyöstä, kun kuvaussarjani on loppunut mutta haluttaisi tietää mistä tässä on oikein kyse kun tähtitesti tuottaa eri lopputuloksen kuin muut kollimointilaitteet... (kaikkea sitä miettiikin yön pimeinä hetkinä).
- Timo Inkinen

einari

Omassa sarjassaan tyhmiä kommentteja/kysymyksiä mutta kuinka kriittinen on tuo hotspotin keskeinen sijainti ?
Tokihan sitä toivoo että kaikki on täydellistä mutta eikös se kuitenkin flätillä korjaannu ?
___
Tapio

Timpe

Lainaus käyttäjältä: einari - 15.09.2013, 09:51:15
Omassa sarjassaan tyhmiä kommentteja/kysymyksiä mutta kuinka kriittinen on tuo hotspotin keskeinen sijainti ? Tokihan sitä toivoo että kaikki on täydellistä mutta eikös se kuitenkin flätillä korjaannu ?

Ihan järkevä kysymys minusta, joten tutkitaanpa lisää. Otin eilisillan kuvista nurkkatähdet ja keskustan tähän alle...



Ja sitten flat-ruutu samasta setupista...



Lopuksi vielä epäterävät tähdet, mistä näkee helposti kollimointia. Piirtelin tuohon päälle nuolia, jotka kertovat tähtien "astigmaattisuuden suuntaa" ja yritin määrittää kuvaan parhaan kollimoinnin pistettä... (fokuksessa näiden erot ovat pieniä, kuten tuosta tähtikuvasta voi nähdä).



Kuvia vertaamalla voi nähdä, ettei hotspotin sijainnilla taida olla vaikutusta putken kollimointiin, koska hotspot ja paras kollimointipiste ovat eri paikoissa kuvaa. Oma päätelmäni on, että hotspotin paikka on riippuvainen tarkentimen ja siinä olevan kameran asennosta. Kamerassa oleva lyhennin ikään kuin "näkee" putken peilit edessään ja jos peilinäkymä on vinossa, niin siilloin myös valaistuksen hotspot on vinossa. Loogista vai kuinka? Putken kollimointi taasen määrittää sen mihin kohtaan CCD-kennoa piirtyy terävin piste (putken piirtoympyrän keskusta). Nämä kaksi asiaa eivät ole ilmeisesti suoraan riippuvaisia toisistaan, vaikka alkuun sellaisia näkemyksiä esitinkin. (Kenties asia on näin niissä GSO-putkissa, missä fokkari vielä heiluu pääpeilin kolimointisäätöjen mukana.)

Niin tai näin, tuollainen hotspot tuli kun tarkennin osoittaa laserilla suunnaten keskelle apupeiliä ja kiinnitin erityishuomiota kameran kiristämiseen paikalleen. Kiristin mm. ruuveja tasaisesti kahdelta eri sivulta. Kameran asemointi tarkentimeen parani hiukan jälkikäteen, kun lisäsin CCDT67 lyhentimen eteen pidemmän M48 loittorenkaan (=pitkä M48 putki on vaikeampi saada asennettua vinoon kuin lyhyt M48 lyhennintötterö). Sitten vetäisin taas teippikierroksen tuonne lyhentimen ympärille vaikka se onkin muutaman käyttökerran jälkeen rispaantuneessa kunnossa.

Sitten vielä lyhesti kollimoinnista eli yllättävä havainto CCD-kameran vaikutuksesta :shocked: Kaikki tietävät että kaukoputkelle pitää antaa aikaa temperoitumiselle ennen kuin alkaa havaitsemaan/kuvaamaan, mutta sama näyttää patevän myös metallisiin CCD-kamerarunkoihin kuten QSI 583ws. Tuollaiselle alumiinimötikälle pitää antaa aikaa jäähtymiseen jopa (!) noin 0,5...1 tunnin aika, koska ympäristöään lämpimämpi kamera tuottaa kuvaan (tähtiin) muotohäiriöitä. Esim. eilisiltana putken kollimointi tuntui parantuvan sitä mukaa, kun kamerani jäähtyi huoneenlämmöstä tuonne +10C ulkolämpötilaan ilman että tein sille mitään säätöä (kaukoputki oli ollut koko illan jäähtymässä tolpan nokassa ja yltäpäältä kasteessa, joten nyt ei ollut kyse putken lämpöongelmista).
- Timo Inkinen

JariP

Oli ihan pakko kopsasta tuolta esiin nostetun Saturn-sumun ketjusta herra kollimointimestarin ajatuksia muutaman vuoden takaa, toivottavasti huumorin taju riittää  :grin:


"Itselläni tuo kuvauspuoli on tullut lähinnä turhautumien ja liialliseksi kokemani ajanhukan aiheuttaja, joten olen aidosti hämmästynyt jos jotakin kelvollista syntyy tätä kautta (omalta kohdaltani todeten: on se vaan niin helkkarin hankalaa, että hetkeksi virinnyt motivaatio sammuu melkein samoin tein ... :-[)."

-jari
C8 / Hs f2, Cgem, Atik 428exm, Kwiq / Lodestar
Astronomik 12nm nb filters

Blokkeri  http://jarinkuvat.blogspot.fi/