GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 02.05.2013, 17:44:01
Hyvin mietitty ratkaisu kollimointiongelmaan ja tästä oivalluksesta hyötyy moni muukin vastaavanlaisen putken omistaja.

Pääpeilistä irti olevassa (kiinteässä) tarkentimessa on se etu, että sen voi kollimoida erikseen osoittamaan tarkasti keskelle apupeiliä. Tuon jälkeen pääpeilin voi kollimoida esim. tuon DSI RCT:n ohjeen mukaan katsomalla epäterävän tähden kiekkoa ja selvittämällä koma-virheen suunnan (ilman, että tämä pääpeilin säätö siirtäisi tarkentimen suuntausta pois apupeilin keskustasta, kuten GSO:ssa aina tapahtuu). Sitten, kun tarkennin ja pääpeili ovat suunnattuina, löytyy apupeilille monta eri tapaa säätää sen suuntausta. Ehkä paras olisi tehdä tämäkin tähden avulla, koska GSO:n valmistustoleranssit tietäen se apupeilin keskusmerkki on kumminkin jossain muualla kuin apupeilin keskellä. Tämä jättää sitten virhemahdollisuuden vielä tuohon tarkentimen asentoon, sillä jos sen asentoa ei voi tarkistaa apupeilin keskimerkin sijainnilla, päädytään vieläkin väärään lopputulokseen. Uskon kumminkin, että tarkentimen kallistus on sitten se pienin virhe kollimoinnissa, kun nuo muut kohdat on saatu kuntoon.

Oma näkemykseni on, että tässä GSO RC:ssä on pääpeili ollut koko ajan vinossa tai kallellaan peilin pitimessä. GSO valmistaa RC-putket massatuotteena ja tehtaan hihnalla joku kiinnittää pääpeilin paikalleen pitimen "kuppiin" ja lisää reunoille kiinalaista silikonia eli sitä mustaa tököttiä (näkyy tässä kuvassa). Mikään ei takaa sitä, että pääpeili asettuisi peilinpitimen pohjalle korkeussuunnassa tasaisesti. Tästä menettelytavasta syntyy helposti kollimointiongelma, missä optiikan (pääpeili/apupeili) ollessa linjassa keskenään, putken tarkennin ei enää ole samalla linjalla. (Omassa tapauksessani paras kollimointi on aina löytynyt kuva-alan nurkasta, kun olen säätänyt optiikan kohdalleen välittämättä tarkentimen suuntauksesta.) Nyt tämä yhteys on katkaistu ja kollimointi on mahdollista tehdä oikealla tavalla loppuun saakka. Tai ainakin näin luulen nykytiedon mukaan...  :azn:
- Timo Inkinen

Ransu

Tämä on oivallinen ratkaisu tuohon tilanteeseen, pioneerityötä Kiinalaisen insinööritaidonnäytteen parissa, tuosta on varmasti hyötyä vielä muillekin. Toivottavasti nyt jo nuo kollimointihommat helpottaa ja saat tähdet oikean muotoisiksi :azn:
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

mistral

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 23.04.2013, 14:32:22
Exelilla on luettelossaan 84x14 sekä 100x15 lattaa. Viimeksi kun olen yrittänyt ostaa pientä pätkää neliöprofiilia, eivät halunneet tehdä yhtä 10m:n pätkää. 50m olisi saanut mutta kun hinta oli yli 200 Eur/m

Onpa kallista, 1m maksaa enemmän kuin Helioksen 10x50 kiikari.

Mitä jos laminoisi hiilikuidusta itse 1,5x leveän ja 3x paksun raakakappaleen ja oikosahaisi sen tarkalla sirkkelillä. Ja viimeiseksi sahaisi sen halki niin tulisi 2 lattaa. Ehkä jossain puusepänverstaassa on päteviä koneita jotta tulee suoraa jälkeä.

Timpe

Testailin eilen taas putken kollimointia ja pääsin mielestäni kohtuullisen hyvään lopputulokseen. Tein päivällä tarkentimen linjauksen laserilla keskelle apupeiliä ja sitten illalla DSI:n kollimointimenetelmällä pääpeilin säädön oikeaan suuntaan (DSI:n tapa tuntuu loogiselta menetelmältä tarkistaa tämä asia kuntoon). Sitten "luotin" apupeilin keskusmerkintään ja tein sen (ja Glatterin TuBlug-lisukkeen) avulla apupeilin säädön. Lopputulos jäi vielä hiukan soikeiksi tähdiksi, kun katsoin epäteräviä tähden munkkirinkilä-kuvia + olen kyllä nähnyt terävämpiäkin tähtiä tuolla putkella. -> Pitää siis tarkentaa tätä lopputulosta jollakin tavalla, mutta ihan lupaavalta tuo nyt näyttäísi. Kuvassa on taas 100% crop kuva-alan nurkista ja keskeltä (5s valotus, 1x1 bin).



Edelliskerran oudot tähti-rypäleet taisivat johtua Astro Physics CCDT67 lyhentimen linssiryhmän löysyydestä eikä liiasta kiristyksestä kuten silloin arvelin. Lyhentimen linssit klonksuivat sitä ravistettaessa, joten otin löysät pois tuolta. En ole ennättänyt testaamaan viimeyön kollimointia muilla laitteilla, koska väsymys painaa päälle (ulkona meni aamuyön tunneille ja kiireinen työpäivä rasittaa). Harrastus harrastuksena eli teen lisää kun tuntuu siltä! :wink:

Hiilikuitu-platan kyselyä joutuisi ilmeisesti soittamaan perään, kun Signaturen info-sähköpostista ei tule mitään vastausta. :huh:
Tuossa ratkaisussa on varmaankin haittana turhan kallis hinta, jos siitä hiilikuituprofiilista saisi maksaa 200 euroa metriltä eli yhteensä nelisen sataa.
- Timo Inkinen

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: mistral - 03.05.2013, 20:41:50
Onpa kallista, 1m maksaa enemmän kuin Helioksen 10x50 kiikari.

Mitä jos laminoisi hiilikuidusta itse 1,5x leveän ja 3x paksun raakakappaleen ja oikosahaisi sen tarkalla sirkkelillä. Ja viimeiseksi sahaisi sen halki niin tulisi 2 lattaa. Ehkä jossain puusepänverstaassa on päteviä koneita jotta tulee suoraa jälkeä.
Kokeilin sahata 6mm:n hiilikuitulevyä rautasahalla. Sain aikaan n.5mm syvän sahausjäljen levyn reunaan ennen kuin rautasahasta olivat hampaat kuluneet pois. Ei mahda puuseppä antaa koneitaan moiseen hommaan. Lisäksi irtoavat hiilikuidun pätkät eivät ole terveellistä hengittää tai saada suoraan ihon läpi elimistöönsä.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.05.2013, 21:52:25
Kokeilin sahata 6mm:n hiilikuitulevyä rautasahalla. Sain aikaan n.5mm syvän sahausjäljen levyn reunaan ennen kuin rautasahasta olivat hampaat kuluneet pois.

Kaizu

Biltemassa myydään hiilikuitumattoa:
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Kemikaalit/Lasi--ja-hiilikuitu/Hiilikuitukangas-30514/

Heräsi kysymys, pystyykö sakset hiilikuitumattoon vai pitääkö sitä leikata laikkakoneella?

fsol77m

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.05.2013, 21:26:06
Hiilikuitu-platan kyselyä joutuisi ilmeisesti soittamaan perään, kun Signaturen info-sähköpostista ei tule mitään vastausta. :huh:
Joskus tuolta signaturesta tulee aika heikosti spostia kun tuo kaveri on todella kiireinen niin aika ei riitä kaikkeen... Soittaminen voisi olla parempi kyllä.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.05.2013, 13:35:23
Biltemassa myydään hiilikuitumattoa:
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Kemikaalit/Lasi--ja-hiilikuitu/Hiilikuitukangas-30514/

Heräsi kysymys, pystyykö sakset hiilikuitumattoon vai pitääkö sitä leikata laikkakoneella?
Pystyy leikkaamaan saksilla (toki ei kannata parhaita fiskarsseja tuohon käyttää).
Vasta kovettumisen jälkeen hartsi ja hiilikuitu muodostavat lujan sidoksen jolloin tarvitaan järeämpiä työkaluja.

Jouko_Kettunen

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.05.2013, 21:26:06
Testailin eilen taas putken kollimointia ja pääsin mielestäni kohtuullisen hyvään lopputulokseen.
Kuvailin itsekin samana yönä. Seeing ei ollut kovin hyvä täällä Hämeenlinnassa. Ainakin minulla oli suuria vaikeuksia löytää hyvä fokus.
Näyttää siltä, että Timpe on lopultakin saamassa kollimointiprojektinsa valmiiksi. Onneksi olkoon!

Timpe

Lisään ketjuun taas uuden linkin, jossa ropaillaan/manaillaan uusiksi GSO 12" RC:n mekaniikkaa ja hierotaan putken kollimointia kuntoon (ketjussa on juttua myös pinteessä olevasta pääpeilistä). Tutun näköistä touhua tuollakin ja kiitos Ransulle, joka välitti linkin käyttööni :smiley:
http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/
"Maybe they <GSO RCs> should come with a warning label "this scope may require time, intelligence & re-engineering to get working properly". If you have none of these skills be prepared to spend 4x as much...."

Omana ajatuksenani on lisätä vielä Howie Glatterin "Concentric Circle Holographic" kiekko oman HG-laserkollimaattorin jatkoksi ja katsoa kuinka tuon avulla tehty säätö vertautuu aiempiin kokemuksiini.
http://www.firstlightoptics.com/collimation/howie-glatter-holographic-laser-attachments.html (FLO:lla ei ole varastosaldoa vielä kirjoitushetkellä)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5840295/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1 (ketjusta löytyvät Howie Glatterin ohjeet tuon lisukkeen käyttöön RC:ssä)

Parin viikon kuluttua (eli heinäkuun puolivälin jälkeen) voinee sitten hakea kollimointitähtiä jo yötaivaaltakin, jos niitä täysselkeitä öitä uskaltaisi toivoa... :lipsrsealed:
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.03.2013, 20:08:55
Ja tässä on vielä koko kuva-ala PhotoShopissa lievästi venyteltynä (5 minuutin 1x1 bin L-kanavan valotus M97:sta täys-kuutamolla). Tästä näkee venyttämällä (ks. liitekuva), että putken valojakautuma on edelleenkin lyhentimen kanssa liikaa sivussa vaikka tähtien muodot ovatkin jo hyviä lähes koko kuva-alalla. Jatkoin siis tänään kollimointiharjoituksia saadakseni tuota valojakautumaa nykyistä paremmaksi. Saa sitten nähdä kuinka paljon heikommaksi tähtien muoto tuli tällä kertaa... :undecided:

Otan uuden viestin pohjaksi vanha ihmettelyni viime keväältä, sillä paneuduin pitkästä aikaa perusteellisemmin tämän RC-putken valonjakautumisongelmaan. (Tästä mallikuva täällä.) Vaikka putken saisi kollimoitua siedettävään kuntoon, niin sen valojakautumaa ei saa tuota mallikuvaa parempaan kuntoon hukkaamatta samalla putken muuta kollimointia. Oli siis tullut aika purkaa putki taas kerran osiksi, jotta vielä löytämätön virhemahdollisuus tulisi päivänvaloon. Tuloksena syntyi pari kuvaa GSO RC10:n pääpeilin pitimestä (nyt ilman peiliä) ja yksi lisätuunaus pääpeilin asemoinnin parantamiseksi.

Pääpeili oli silikonitipoilla kiinni pitimessä ja raaputtelin silikonit pois, jotta sain peilin irti ja pitimen rakenteen selväksi itselleni.



Ja sama tarkemmin... (tästä kuvasta näkyvät myös ne edellisen tuunauksen ruuvinpäät, joilla tarkennin erotettiin tästä pääpeilin pitimestä omaksi kappaleekseen).



Tutkin tuota pitimen rakennetta tarkkaan ja totesin, että se mahdollistaa peilinpitimen sivuttaisliikkeen noin 1...1,5 mm matkalla. Putken pääpeili voi siis olla sivussa putken keskilinjalta tuon mitan verran, koska pidin tukeutuu vain sitä altapäin puskeviin/vetäviin kollimointiruuveihin. Ei hyvä ollenkaan, koska RC-putken täysi kollimointi on samalla riippuvainen myös putken mekaanisesta tarkkuudesta. Lisäsin nyt putken päätyrunkoon kolme M6 kiristysruuvia , jotka puristavat peilinpidintä kolmelta sivulta teflon-palojen avustuksella. Näillä ruuveilla saan lukittua sivuttaissuunnassa pääpeilin pitimen juuri oikeaan kohtaan putken pituusakselia. 20x20x5mm kokoinen teflon-pala ruuvin alla antanee sopivasti liikevaraa, jotta pystysuunnassa tapahtuva kollimointiliike on vielä toivottavasti mahdollista.

Tässä on kuva pääpeilistä kuivumassa pitimessään (tein peilille samat silikonikiinnitykset kuin aiemminkin). Jollei muuta, niin tuon jälkeen tiedän että pääpeili on sivuttaissuunnassa keskellä putkea, eikä aiheuta yllä kuvattua ongelmaa putken valonjakautumaan. :rolleyes:



Ai niin, Glatterin pyöreän hejastuksen antavaa holograafi-lisuketta ei ole vieläkään tullut FLO:n varastoihin, mutta odotellaan rauhassa, kun tällaista pikkusälää ei kannata tilata rapakon takaa tulli/lähetyskulujen takia.
- Timo Inkinen

mistral

Noin maalaisjärjellä uskoisi että teflonpalat tekee putkestasi melkein kollimointivapaan. Ei ainakaan luulisi peilin siirtyvän eri asennoissa painovoiman takia.

Ransu

Tuo viimeinen peilinpitimen sivutuenta saattaa olla se ratkaiseva pala tässä palapelissä. Tämän ketjun sisältö on arvokasta tietoa kaikille RC:tä harkitseville, toivottavasti kaikki napsahtaakin nyt kohdalleen ja saat keskittyä kuvaamiseen.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Jep, sitä toivon itsekin... :azn:
Pääpeilinpitimen sivuttaistuennasta on varmaankin suurin hyöty siinä, mistä tuo nimikin kertoo (=sivuttaistuennassa). Mittailin näet aikani tuota peilin sijaintia omassa pitimessä + pidinrungon suhteen ja totesin että mittaaminen on tehty tavattoman hankalaksi GSO:n suunnitteluosastolla. Pitimen rungon sisäpinta on tehty epätasaiseksi hyvin monesta kohtaa sen ulkoseinää. Tällöin peilin ulkoreunan ja pitimen sisäreunan välinen etäisyysmitta vaihtelee koko ajan noin millin suuntaan tai toiseen. Lisäksi tuon tarkenninputken ulostuloreiän ympärillä olevat korkkilevyt tiivistävät ulostuloreiän siten ettei pidintä voi juurikaan siirtää sivuttaissuunnassa ennen kuin nuo ottavat vastaan. Pitimen suunnittelu estää siis sivuttaissiirtymän, mutta luulen saaneeni peilin keskityksen nyt millin sisään oikeasta.

Sitten kun pidintä kiinnittää kokonaisena GSO:n ohueen hiilikuituputkeen, niin tuollakin on noin puolen millin/millin sivuttaisklappi, jonka takia pidin pitää kiristää tavallaan "väljään" putkeen kiinni. Teippailin nyt tuotakin klappia hiukan pienemmäksi ja kiristin ruuveja tasaisesti joka puolelta. Kolmas sivuttaissiirtymän mahdollisuus tulee TS:n tarkentimen kollimointirengasparista, jossa on myöskin vajaan millin sivuttaissiirtymämahdollisuus kappaleiden välissä. Tämä viimeisin sallii nyt tarkentimen siirtämisen sivuttaissuunnassa tuon verran, joten tutkin lähiaikoina tarkentimen sivuttaissiirtoa lisää (flat-boksia/CCD-kameraa apuna käyttäen ja flat kuvia ottaen). Selvitän ainakin sen kuinka paljon tarkentimen sivuttaissijainnilla on tekoa valonjakautuman kanssa ennen  kuin ryhdyn varsinaiseen kollimointiin ja tyydyn siihen lopputulokseen mitä sieltä sitten tuleekin.
- Timo Inkinen

Timpe

Palasin vielä putken hiilikuituongelmaan eli siihen, että putken päät yhdistävät alumiiniset Losmandy-kiskot mitätöivät tehokkaasti hiilikuidun lämpötermiset hyödyt. Puolen vuoden mietintätauon jälkeen päätin modata putkea siten, että muutan Losmandy-kiskojen kiinnitystä kuten tässä ketjussa viime keväänä porukalla mietittiin. Mittasin ensin putken baffle-renkaiden välisen etäisyyden ja totesin, että sinne väliin mahtuisi noin 25mm leveä alumiinilatta. Taivutin riittävän pitkän 25x2 mm alumiini-latan putken sisäpuolelle, jotta se kiertäisi kokonaan putken sisäreunan ympäri ja kiinnitin sen ruuveilla paikalleen. Tämä toimii nyt riittävän tukevana vastakappaleena Losmandy-kiskojen kiinnitykseen, mihin tuli nyt yhteensä kahdeksan ruuvia ja latan kiinnitykseen putken sivuille vielä kaksi lisäruuvia. Rakenne hyödynsi vanhat kiskon kiinnityspalat uuteen rakenteeseen, mutta muokkasin samalla niitä siten, ettei paloja voi enää asentaa alkuperäisille paikoilleen. Nämä kuvat selventavät tämän modauksen periaatteen varmaan ilman lisäselityksiä.





Syntynyt rakenne vaikuttaa nyt yhtä tukevalta kuin alkuperäisten Losmandy-kiskojen kiinnitys putken apupeilin- ja pääpeilinpitimeen ts. olen tyytyväinen tähän kiskomuutokseen, mikä tekee lopultakin GSO:sta täyden hiilikuituputken myös lämpötermisiltä ominaisuuksiltaan!

Nyt kun apupeilin pidin oli kerran irti, niin sen kiinnitys piti myös tarkastaa aiempaa tarkemmin. Linjasin tätä varten apupeilin pitimen siten, että apupeili on nyt tasan keskellä putkea (ts. apupeili on keskitetty myös sivuttaissuunnassa keskelle putkea). Poistin ensin apupeilinpitimen putkesta ja teippasin sen tilalle paperiarkin, jossa on putken tarkka keskipiste merkittynä. Sitten säädin Howie Glatterin laseria apuna käyttäen tarkentimen linjauksen osoittamaan tarkasti tuohon putken keskipisteeseen paperilla. Tämän jälkeen otin paperin pois ja kiinnitin apupeilinpitimen takaisin putkeen, mutta pidin laserin koko ajan paikallaan tarkentimessa osoittamassa putken keskipisteen sijantia. Nyt laser osoitti, että apupeili ei ole ollut täysin keskellä putkea ja virheen suuruus on ollut noin 2 mm (putken keskipisteen osoittava laser osoitti nyt keskusmerkin reunalle).

GSO:ssa ei ole mitään kunnollisia säätöjä apupeilin sivuittaissäädölle, joten sellainen piti kehittää alkuperäisen rakenteen ympärille. Purin aluksi apupeilinpitimen varret irti ja porasin niiden apupeiliä lähempänä olevia kiinnitysreikiä millin suuremmaksi. Tämän jälkeen apupeilin asentoa saattoi säätää aavistuksen sivuttaissuunnassa noista pidinvarsista. Kokeilin ja totesin, ettei tekemäni säätövara vielä riittänyt. Hetken miettimisen jälkeen väljensin myös apupeilin paikalleen kiristävän keskusruuvin reikää, josta sain sen toisen tarvitsemani millin sivuttaissäätöön (=apupeilin kollimointisäädöt tapahtuvat GSO:ssa perinteisellä 3+1 ruuvin yhdistelmällä, missä apupeili keikkuu kolmen työntöruuvin ja yhden lukitusruuvin varassa). Näiden tuunausten jälkeen saatoin todeta saaneeni apupeilin keskustan (tai ainakin sen keskusmerkin) keskelle putken pituusakselia, kuten sen kuuluisikin olla. Perusteet aiempaa parempaan kollimointitulokseen ovat nyt olemassa ja putkikin alkaa vähitellen tuntumaan omalta, kun sen on purkanut tarpeeksi atomeiksi. :grin:
- Timo Inkinen

Timpe

Apupeilin keskittäminen putken keskelle näyttää ratkaisseen monta aiempaa ongelmaani, joten lienee paikallaan heittää ensin tilannekatsaus putken nykytilasta:
* apupeilin pidin on nyt tuunattu ja se on keskellä putken pituusakselia (apupeilin keskusmerkki osuu tarkentimessa olevan laserin säteeseen, joka osoittaa keskelle putkea, kenties oma virhe aiemman kasauksen aikana ts. tätä tarkkuutta ei aiemmin ole ollut)
* tarkennin on tuunattu ja se on irti pääpeilin pitimestä (pääpeilin kollimointisäädöt eivät liikuta tarkentimen linjausta, korjattu tehtaan suunnitteluvirhe rakenteessa)
* pääpeilin sijainti on keskitetty keskelle omaa pidintään (aiempi vajaan millin heitto on nyt ainakin puoliintunut, tehtaan toleranssiheitto)
* putken mekaniikka toimii pantojen osalta kuten sen tuleekin (hiilikuidun hyvät lämpötermiset ominaisuudet saadaan käyttöön, toisin kuin tehdasputken suunnittelusta)
* putken kollimointi sujuu eli tähän on tullut toimiva logiikka ja putki "tottelee" sille tehtäviä säätöjä (aiemmin mahdoton yhtälö johtuen putken mekaanisista puutteista ja rakenteesta; nykyäänkin kollimointiin jää vielä jotain pientä logiikan puutetta eri kollimointivälineiden toiminnan/lopputulosten välille, mutta sen kanssa voi elää rauhassa kun loppukuvalaatu alkaa riittämään)
* kaiken hintana on putken uutuudenkarhean ulkonäön menetys (putki on kasattu ATM-hengessä toimivaksi kokoonpanoksi, jolle osaan tehdä pura-ja-kasaa operaation mennen tullen => jotain uutta oppiakin on tullut tekijälleen kantapään kautta)

Kollimoin putken viime viikon torstaina apupeilin/tarkentimen/putken osalta kuntoon ja jätin pääpeilin kallistuksen yötaivaalla tehtäväksi. Lopputulos puolen yön jälkeen oli tässä, kun en jaksanut hieroa tuota tuon enempää sinä yönä. (60s, 1x1bin L-kanavan kuva KAF8300 kennolle)



Vielä jäi parantamisen varaa, mutta tuo on jo melko lähellä oikeaa kollimointia ts. enää apu/pääpeilin pikkusäätöjen varassa, jotta oikean laidan pieni soikeus saadaan pois kuvasta. Kannataa huomioida, että tuo on CCDT67 lyhentimellä otettu kuva, jossa putken tehollinen F/8 aukkosuhde on nyt F5.6 tienoilla (2000 mm polttoväli on lyhennetty 1420 mm:ksi 0,7x kertoimella). Tällöin kuva-alan laidoilla oleva heikompi kuvalaatu tulee jo vähitellen näkyviin. Tätä voinee hieroa paremmin kohdalleen pienentämällä lyhentimen kerrointa vaikka 0,5...0,6 tienoille ja katsoa kuinka parhaan kuva-alan saa keskitettyä keskelle kuvaa ja pienentää sitten lyhentimen kerrointa putkeen paremmin soveltuvaksi. :rolleyes:
- Timo Inkinen