M31 Andromeda

[vehnae]

Moi,

Jostain pitää aloittaa, olkoon se "virallisesti" vaikka tästä.

Viime talvena kiinnostuin astrokuvauksesta ja siitä tulikin ahmittua kaikki irtilähtevä tieto, napsittua muutamat kuvat kolmijalalta ja testailtua hieman pinoamisia yms. Tämän talven pimeitä kelejä odotellessa tuli hankittua Astrotrac, joka nyt vihdoin pääsi ensi kertaa ulkona tositoimiin. Lopputuloksena tällaista:



29 x 25s = ~12min ISO3200 valotukset, kuvausvälineinä Canon 5Dmk3, 200L + Kenko 1.4x (280mm @ f/4) ja jalustana Astrotrac kolmijalan päällä. Käsitelty IRIS + Photoshop. Siperia opettaa tässä hommassa näköjään aika tehokkaasti, kolmannes kuvatuista ruuduista kun meni roskiin ihan omaa töhöilyä..

Kuvauspaikka Leppävaaran lähistöllä Espoossa, yllätyin ihan kuinka hyvin nuo haituvat pomppasivat esiin lopullisesta pinosta valosaasteen takaa. Valoa olisi näköjään saanut kerätä paljon pidempäänkin, lopputulos kun jäi vielä rakeiseksi. Samasta syystä väreissä ei oikein ollut venytysvaraa. IRIS:n dynamiikkavenytys tuntuu taas olevan varsin pätevä työkalu, kun en fotarin curveseilla yms tuntunut pääsevän läheskään yhtä mukavaan lopputulokseen. Galaksin keskusta paloi myös kuvaa käsitellessä vähän puhki ihan omaa laiskuutta, dynamiikka on tallessa originaalipinossa :). Mutta, tästä se lähtee!

[Juhanitee]

Hieno kuva. Harmi että taivas on aina pilvessä kun olisi aikaa vähän kokeilla.

Minulla on myös tuollainen Kenkon 1.4x jatke, mutta ainakin lintukuvissa se tuottaa aika pahaa suttukuvaa Sigman 120-400:n kanssa. Oiskohan se jotenkin paremmin toimiva Canonin laseilla tai toisella kameralla?

[naavis]

Olen itse kuvannut yhdistelmällä 200/2.8L ja Canonin 1.4x-telejatke. Telejatkeen käyttö tuotti komavirheen kaltaisia vääristymiä tähtiin kuvan reunoilla. Ilman telejatketta tähdet olivat varsin hyvän näköisiä.

[Timpe]

Hyvän näköinen loppupino eli kuten sanoitkin, niin tuollaisesta on hyvä lähteä eteenpäin...

[vehnae]

Joo kyllä tuolla 200/2.8L + Kenko -yhdistelmällä tulee myös jännän muotoisia tähtiä kuva-alueen reunoille. Vertailu on nyt vähän hankalaa kun en ole ilman jatketta vielä ehtinyt taivasta kuvaamaan, mutta pientä haloa (komaa?) keskelläkin näkyy osavalotuksissa tähtien ympärilä, joskin en todellakaan laita päätäni pantiksi että tarkennus olisi ollut täysin kohdallaan :). Pinotussa kuvassa ongelmaa ei niin paljoa enää näy.

[Juhanitee]

Tässä nyt tuli huomattua sellainen hassu juttu että kuviin oli tarttunut kiintoisa yksityiskohta. Liekö sama M31? Kuva ohessa ja yksityiskohta punaisen nuolen osoittama.

Tästä nyt väistämättä ajautuu jatkokysymykseen, mistä helposti luettava tähtikartta? Googlella on uusi hieno kartta ja veppi pullistelee erilaisia enemmän tai vähemmän sekavia suunnistusohjelmia taivaankappaleille, mutta oisko jotain todella helppoa ja helposti likipäästävää kartastoa ihan vain näistä silmälläkin näkyvistä tähdistä? Kovin syvälle ei kamppeet riitä joten ois kiva edes jokin osviitta olla mikä se tuokin tuikku ois?

[Juhanitee]

Ja se liite:

[Timo Kuhmonen]

Yksi mahdollisuus on esim käyttää Cartes Du Ciel -ohjelmistoa. Ensin laitetaan näytölle kartta, halutun tähdistön kohdalta. Sitten napsutellaan kartta ikkunan yläpuolella olevasta palkista "more stars" ja "less stars" nappuloita. Karttanäkymän vasemassa yläreunassa näkyy kulloinen voimassa oleva rajamagnitudi.

Tuota voi sitten haarukoida, esim valosaasteisissa kaupunki olosuhteissa, taikka valosaastettoman maaseudun mukaan. Sekä pieni tekijä siihen, miten himmeitä tähtiä kunkin ikäinen havaitsija pystyy paljain silmin näkemään. Enemmän ohjelmistoista, löytyy täältä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?board=11.0

[pnuu]

Ja yksi loistava (ja ilmainen) printattavaksi sopiva kartta löytyy täältä. Tuo A-setti (ja sen hakemistosivu) toimii hyvin kuvasi kaltaisten mittakaavojen ihmettelyyn.

[Timpe]

Tuosta kuvasta löytyy paljon muitakin ds-kohteita kuin tuo nuolella merkitty M31. Itse bongasin nopeasti Perseuksen kaksoistähtijoukon ja Joutsenen Pohjois-Amerikka sumun ja muutaman muun riittävän laaja-alaisen/kirkkaan kohteen. Stellarium on näppäräksi osoittautunut karttaohjelma, jolla pääsee helposti hahmottamaan mitä siellä taivaalla on kenties näkynyt siinä ja siinä suunnassa.

[CSB]

http://www.thinkastronomy.com/M13/index.html

"Where is M13" on helpo ohjelma jos halutan löyttä jotakin taivassa

[avanti]

Yksi mahdollisuus on esim käyttää Cartes Du Ciel -ohjelmistoa. Ensin laitetaan näytölle kartta, halutun tähdistön kohdalta. Sitten napsutellaan kartta ikkunan yläpuolella olevasta palkista "more stars" ja "less stars" nappuloita. Karttanäkymän vasemassa yläreunassa näkyy kulloinen voimassa oleva rajamagnitudi.

Cartesiin saa myös lisää himmeämmän rajamagnitudin tähtikatalogeja, sekä kuvia kohteista. Voi vaikka katsoa onko se kohde se miksi arvelee, voi joutua suurentamaan.

ML

[Juhanitee]

EQ3 on nyt pystyssä ja jokseenkin suunnattunakin. Tästä ensimmäinen testikuva 400mm Sigmalla. ISO 800, 30s valotus ja 5.6 aukko. Otin noin 20 kuvan sarjan 30s valotuksia, mutta DSS ei niille oikein mitään järkevää lopputulosta saanut aikaan tai sitten en vain osannut...

[Timpe]

Ota käsittelyyn mukaan flat-kuvatkin, niin pääset venyttämään loppukuvaasi paremmin. Otin tuon kuvasi PhotoShopiin pikaisesti ja nyt kuva-alan vinjetointi puskee pintaan kuvaa venyteltäessä (nurkat jäävät tummiksi kun kuvaa venyttää esim. Levels ja Curves komennoilla). Myös värien kanssa kannattaa olla tarkkana eli kun teet kuvalle kirkkausvenytyksen, nosta samalla värikylläisyyttä koska DSS-pinossa värit ovat alkuun hyvinkin piilossa kuvan sisällä. Jalustasi seuranta näyttää pelanneen hyvin ja kuvasi kaipaa lähinnä lisävalotuksia, sillä (20 x 30 s = 10 min) on vasta alkusoittoa ds-kohteiden parissa puuhatessa

[konkka]

Ensimmäinen "onnistuminen" näiden fotonin tallentimien, tähtien ja DSS:n parissa. Päätä on taottu "mäntyyn" pari vuotta, mutta nyt tuntuu, että josko tässä joskus vielä onnistuisi.
8 framea ja valoa yhteensä toista minuuttia.

Jouni