Avaruus.fi - keskustelualue

Pikkasen pelkäsinkin, että olosuhteet ovat hankalat.

Keskustasta kävelymatkan päässä on Ursan Kaivopuiston tähtitorni. Sen paikan hyvä puoli on että kaupungin suorat valot ovat pääasiassa pohjoisessa. Havaittavt kohteet ovat horisontista korkeimmillaan ollessaan etelässä.

Vaikka ei tornilla kävisikään, samat kalliot käyvät vaikkapa kiikarointipaikaksi tai siirrettävän kaukoputken kanssa havaintopaikaksi.

http://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.html

jk

Tutustuin lähiympäristöön tähtitarkkailumielessä ja huonolta näyttää. En löytänyt yhtä ainutta pimeää aluetta.

Planeetat/Kuu/Aurinko jo mainittiinkin tuossa yllä Jyrin toimesta, mutta kenties jokin pikkunäppärä goto-putki ja kaksoistähtiharrastus olisivat paikallaan tuossa tilanteessa? Jenkeissä tuolle touhulle on oma lokero Cloudy Nightsin foorumeilla:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/postlist.php/Cat/0/Board/double "Double Stars, Rayleigh Limit and Dawes Limit; a place for observers with split personalities."
Suomalaisittain kaksoistähtiin pääsee perehtymään vaikka Kari Kailan tähtitaivaan oppaasta (löytyy kirjastosta tai esim. juuri nyt yksittäiskappaleena Lahdesta antikvariaatista ;). Tuohon on merkitty tähdistöittäin niistä pikkuputkilla löytyvät moninkertaiset tähdet. Valitettavan laiminlyöty visuaaliharrastuksen osa-alue tämäkin, eikä kaipaa täyspimeitä havainto-oloja onnistuakseen.

Miten hyvinä havaintopaikkoina pidätte näitä kohteita Helsingissä. Keskuspuistossa Urheilukadun päästä alkavat kalliot. Lähimmät valot alle sadan metrin päässä, mutta ainakin osin puiden takana. Kalliolla ei ole juuri kippuramäntyjen lisäksi korkeita puita, toki metsän keskellä ollaan. Paloheinän ulkoilumajan vieressä oleva korkea mäki. Käsittääkseni se on ainakin osin valaistu. Muitakin varteenotettavia paikkoja Pitkäkosken alueella löytyy. Hietaniemen uimaranta ei ole valaistu, mutta lähimmät valot ovat alle sadan metrin etäisyydellä. Voisiko Seurasaaresta löytyä suojainen kaista  rantaa? Ulkoilureiteillä luonnollisesti valot. Löytyykö Suomenlinnasta pimeitä paikkoja? Ehdotuksia otetaan vastaan.
Kaukoputkiakin olen kuumeisesti tutkinut.  Pikkumaksutov painaisi noin 13kg, jonka ilman muuta pystyn kuljettamaan ilman autoa. Celestronin C8 painaisi jo 22kg, joka on varmasti kuljetuskykyni ylärajoilla. Mahdollisesti pystyn havainnoimaan tuuletusparvekkella, joka on aika ahdas. Miten paljon EQ-3 ja EQ-5 jalustat vievät tilaa? Yritin katsoa valmistajan sivuilta, mutten löytänyt mittoja. Youtube-videoiden perusteella EQ-5 ei ole kookas.

Yritin etsiskellä vanhoista viesteistä neuvoja kaukoputkikuumeeseeni,
mutta en oikein löytänyt omaa tilannettani vastaavia kysymyksiä - joten
tässä tulee taas ensimmäisen putkensa oston kanssa pähkäilevän
aloittelijan ihmettelyä, koettakaa kestää.

Eli pitkällisen taivaalle kiikaroinnin ja tuijottelun lisäksi olisi kiva
katsella ylös vähän paremmilla vehkeillä. Mannerin kaukoputkiopasta olen
tuossa lueskellut, ja perusasiat alkavat pikkuhiljaa olla
selvillä. Suurimpana kiinnostuksen kohteena olisi ainakin alkuun kuu,
aurinko ja planeetat - syvä taivas saattaisi alkaa kinnostamaan sitten
vähän myöhemmin.

Kuuta ja aurinkoa ajattelin tarkkailla alkuun ja etupäässä viidennen
kerroksen kerrostaloparvekkeelta, jossa on tukeva betonilattia, eikä
tämä talo aivan valosaasteisimmalla alueeella sijaitse jos kohta ei
missään säkkipimeässäkään.

Pähkäily numero 1: Onko tuollaiselta parvekkeelta planeettojen
(esim. Jupiter ja Saturnus) tarkkailu aivan toivotonta minkäänlaisilla
laitteilla? Eli kannattaako planeetat unohtaa parvekkeelta heti alkuunsa
ja roudata suosista putki jonnekin parempaan paikkaan (mitä en ihan
hetken mielijohteesta jaksaisi tehdä)? Ainakin Jupiterin ja Saturnuksen
yksityiskohdista olisi mukava saada mahdollisimman hyvin selvää eikä
pelkästään nähdä niitä rusinan kokoisina valkoisina palloina.

Kiikareilla noita olen tiiraillut parvekkeelta, mutta ainakin omilla
kiikareillani planeettoja ei ulkonäöltään juuri tähdistä erota.

Pähkäily numero 2: Jos mahdollista tila- ja paino-ongelmaa ei lasketa,
niin onko periaatteessa isompi peiliputki aina vastaavaa samantyyppistä
pienempää putkea parempi, vai syntyykö isojen peilien kanssa joitakin
uusia ongelmia tietyissä olosuhteissa, mitä pienemmillä ei esiinny?

Pähkäily numero 3: Mikä putki sitten kannattaisi ostaa? Periaatteessa
sellainen 1000 euroa alkaa olemaan maksimi, jonka viitsisin kaikkine
tykötarpeineen ensimmäisestä putkestani maksaa - mutta toki tuostakin
budjetista voi vähän joustaa. Jokin 200 millinen dobson-jalustainen
putki kiinnostaisi, mutta sellainen taitaa olla aika hankala
parvekkeella? Tal-1 voisi muuten ehkä kiinnostaa, mutta peilin pienuus
vähän arveluttaa. Mitä isompia hyvälaatuisia tolppajalustaisia putkia
on?

Seurantamoottoreita tms. en tarvitse - tai ainakin luulen niin -
tietysti saatan innostua valokuvaamisesta, enkä ehkä haluaisi sitä
varten sitten heti uutta putkea hankkia, joten jonkinlainen
kamerayhteensopivuuskin olisi plussaa.

Kannattaisiko ostaa jokin muu kuin Newton-tyyppinen putki?

Sitten, kun hankittava putki alkaa olla tiedossa, niin olisi tietysti
kiva kuulla, mitä lisätauhkaa sen mukaan kannattaisi hankkia (okulaarit,
suotimet ym. ym.)

Jos joku edes johonkin kohtaan jaksaisi vastata, niin olisin hyvin
kiitollinen :)

 Noista useista kysymyksistä voin vastata tuohon joka omalle kohdalleni sattuu juuri sopivasti kun asun myös viidennessä kerroksessa eikä valosaaste ole aivan mahdoton.Planeetat juuri tässä tapauksessa näkyvät parhaiten kun vain on suunta etelänpuolelle.Siinä ei pieni ylimääräinen kajastus vielä pilaa.Mitä syvemmälle halutaan katsoa sen pimeämpää vaaditaan.Siksi ei ainakaan suurimmista Dobsoneista ole hyötyä.Minulla on hyviä kokemuksia linssi- ja katadioptrisista putkista näissä vaadituissa oloissa.Kaupunkipaikoissa kahdeksan viiva kymmenen tuuman aukko riittää ja linssille vähempi kun ovat sen verran kalliimpia.Sekin on että linssillä silmä erottaa paremmin mutta kuvatessa suosittelen isompaa peiliä.Tässä näin aluksi...

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25

Pähkäily numero 1: Onko tuollaiselta parvekkeelta planeettojen
(esim. Jupiter ja Saturnus) tarkkailu aivan toivotonta minkäänlaisilla
laitteilla? Eli kannattaako planeetat unohtaa parvekkeelta heti alkuunsa
ja roudata suosista putki jonnekin parempaan paikkaan (mitä en ihan
hetken mielijohteesta jaksaisi tehdä)? Ainakin Jupiterin ja Saturnuksen
yksityiskohdista olisi mukava saada mahdollisimman hyvin selvää eikä
pelkästään nähdä niitä rusinan kokoisina valkoisina palloina.

Kiikareilla noita olen tiiraillut parvekkeelta, mutta ainakin omilla
kiikareillani planeettoja ei ulkonäöltään juuri tähdistä erota.

Näkee parvekkeelta, olen Marsia Venusta ja Kuuta katsellut keskeltä Helsinkiä rivitalonyhtiön takapihalta, melkein oli jo kuvauksen paikka.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25

Pähkäily numero 2: Jos mahdollista tila- ja paino-ongelmaa ei lasketa,
niin onko periaatteessa isompi peiliputki aina vastaavaa samantyyppistä
pienempää putkea parempi, vai syntyykö isojen peilien kanssa joitakin
uusia ongelmia tietyissä olosuhteissa, mitä pienemmillä ei esiinny?

Veikkaisin että ei mitään älyttömiä ongelmia tule jos laadukkaista putkista puhutaan.
Kokemusta ei ole, mutta syksymmällä olisi tarkoitus 10"/12" dobsoni hankkia nykyisen 6" newtonin korvaajaksi.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25

Pähkäily numero 3: Mikä putki sitten kannattaisi ostaa? Periaatteessa
sellainen 1000 euroa alkaa olemaan maksimi, jonka viitsisin kaikkine
tykötarpeineen ensimmäisestä putkestani maksaa - mutta toki tuostakin
budjetista voi vähän joustaa. Jokin 200 millinen dobson-jalustainen
putki kiinnostaisi, mutta sellainen taitaa olla aika hankala
parvekkeella? Tal-1 voisi muuten ehkä kiinnostaa, mutta peilin pienuus
vähän arveluttaa. Mitä isompia hyvälaatuisia tolppajalustaisia putkia
on?

1000€? Haluat tuijotella Jupiteria, Saturnusta ja Kuuta? + muita?
Tolla rahalla saa jo kuun taivaalta (hehe, sanaleikkiä)
Itse olen ekasta setistä maksanut 400€ + sen jälkeen 250€(?) seurantamoottoreihin, yhteen okuun, ja kirjallisuuteen.
Kamera + tarvikkeet löytyi jo ennestään.
Tuollainen budjetti, tuollaiset kohteet. Tietävämmät korjatkoon, mutta minä laittaisin rahat linssiputkeen goto-jalustalla/seurantajalustalla.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25

Seurantamoottoreita tms. en tarvitse - tai ainakin luulen niin -
tietysti saatan innostua valokuvaamisesta, enkä ehkä haluaisi sitä
varten sitten heti uutta putkea hankkia, joten jonkinlainen
kamerayhteensopivuuskin olisi plussaa.

Kannattaisiko ostaa jokin muu kuin Newton-tyyppinen putki?

Sitten, kun hankittava putki alkaa olla tiedossa, niin olisi tietysti
kiva kuulla, mitä lisätauhkaa sen mukaan kannattaisi hankkia (okulaarit,
suotimet ym. ym.)

Seurantamoottoreita suosittelen vahvasti!
Jalustan suuntaus ja tuollainen saattaa tuntua turhauttavalta aluksi, mutta luota, niistä on ollut apua vaikka kuinka julmetusti, ei niitä pelkästään kuvausta varten kannata hankkia.
Jupiteria töllöttelet 10mm okulla + 2x barlowilla, niin voi jumankee kuinka nopeesti se juoksee näkökentän läpi, eikä alle 500€ jalustoista sellaisia manuaalihienosäätöjä tunnu löytyvän että pystyisi seurannan korvata.
Toki tunnin - puolitoista jaksaa manuaaliseurannallakin, mutta itse huomasin vuodenvaihteessa että alkoi 30 asteen pakkasilla seuraaminen herpaantua kaiken muun, mm. itsensä lämpimänä pitämisen ohella.
Jos budjettiin saa tukevan jalustan seurannalla, ota se!

Muuta härpäkettä?
Minulla tuli 6" skywatcher newtonin mukana 10 ja 25mm okulaarit + 2x barlow, niillä katselin 4kk ennen ensimmäisen laatuokulaarin ostoa, ja senkin ostin kun eräs henkilö tältä foorumilta laatuokua tyrkytti halvalla.
Ilman suotimia olen tähän asti pärjännyt, tosin aurinkosuodin PITI tilata, mutta ilmeni että on koko kesä muuta tekemistä niin ei ehtinyt/viitsinyt sellaista tilata.


HUOM!
Minun sanani ei ole absoluuttinen totuus, kuuntele osaavimpien neuvoja.

-V.K.-

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25
Kuuta ja aurinkoa ajattelin tarkkailla alkuun ja etupäässä viidennen
kerroksen kerrostaloparvekkeelta, jossa on tukeva betonilattia...

Kohtalaisen pieni lattiapinta-ala ja putken käyttö Kuulle/planeettoihin puoltaa jonkin fyysisesti pienikokoisen MCT/SCT putken hankintaa. Tämä käytettävyyden kannalta asiaa tarkastellen, mutta linssiputkikin saattaisi sopia tarkoituksiisi.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25
Pähkäily numero 1: Onko tuollaiselta parvekkeelta planeettojen
(esim. Jupiter ja Saturnus) tarkkailu aivan toivotonta minkäänlaisilla laitteilla?

Planeettoja katsotaan suurilla suurennuksilla, joten seeingin vaikutus korostuu. Talon aiheuttamat lämpöväreilyt ovat varmaankin suurin epäkohta parvekehavainnoissa, vaikka pitäisikin oman parvekkeen oven kiinni. Parvekkeen olisi syytä avautua kaakkois-etelä-lounais-suuntaan, jotta planeettoja voidaan havaita niiden ollessa korkeimmillaan.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25
Ainakin Jupiterin ja Saturnuksen yksityiskohdista olisi mukava saada mahdollisimman hyvin selvää eikä
pelkästään nähdä niitä rusinan kokoisina valkoisina palloina.

Rusinan kokoiseen palloon voi olla jo tyytyväinen, sillä sellaisena nuo näkyvät 300mm apertuurillakin ja noin 300x suurennuksella. Ilmakehän rauhallisuus (ja havaintokokemus) ratkaisee kuinka paljon sieltä pienehköstä planeettakiekosta voi havaita yksityiskohtia.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25
...syntyykö isojen peilien kanssa joitakin uusia ongelmia tietyissä olosuhteissa, mitä pienemmillä ei esiinny?

Isommilla putkilla on parempi erottelukyky kuin pienillä, samoin niillä saadaan suurempia käyttökelpoisia suurennuksia kuin aivan pienillä putkilla. Tämä asettaa alarajan moisen planeettaputken koolle eli apertuurin kasvaessa kasvaa myös putken erottelukyky, kunnes rajoittavaksi tekijäksi tulee ilmakehän seeing. En saa tämän takia juuri koskaan omalla 300/1500mm putkellani sen käytännön maksimisuurennusta (600x) käyttöön, koska ilmakehän rauhattomuus estää vaikkapa 220x suurempien suurennusten käyttämisen. Tässä mielessä vieressäni havaitsevan pienemmän putken omistaja (esim. 200mm apertuurilla) ei häviäisi planeettahavainnoissa yhtään oman putkeni suorituskyvylle, koska putkeni kokoetu tulee esiin vain harvoin (=keskivertoa paremmassa seeingissä).

Tämän takia planeetoille ei kannata minusta ostaa suuren suurta apertuuria vaan mieluummin hyvää optista laatua 150...200mm keskikokoluokasta. Alle 150mm apertuureilla paras erottelu jää useimmiten kiinni putken koosta, tätä suuremmilla taasen seeing tulee kovin usein rajoittavaksi tekijäksi. Suuri putki on myös hidas jäähtymään ja se kärsii pienempää putkea enemmän seeingin kehnoudesta visuaalikatselussa, koska suureen putkeen tuleva valo taivaalta tarvitsee pinta-alaltaan suuremman kaistaleen vakaata ilmakehää. (Huom. sama "haitta" ei sitten päde planeettakuvauksessa, jossa sen parhaan seeingin ruudut poimitaan esiin videokuvan millisekuntien mittaisista yksittäisruuduista tuhansien joukosta.)

Lainaus käyttäjältä: kjj - 02.07.2012, 23:46:25
Pähkäily numero 3: Mikä putki sitten kannattaisi ostaa? Periaatteessa
sellainen 1000 euroa alkaa olemaan maksimi...
...clip...
Seurantamoottoreita tms. en tarvitse - tai ainakin luulen niin...

Seurantamoottori(t) ovat käytännön havainnoissa tarpeen. Et tarvitse gotoa kohteiden hakemiseen, mutta seuranta helpottaa kohteen pysymistä näkökentässä. Edellä tulleet neuvoni eivät huomioineet 1000 euron rajaa, joten tästä kohtaa alkaa tinkiminen... Jokin 150mm apertuurilla oleva MCT/SCT menee jalustoineen helposti yli tuosta hintaluokasta ja tarvitset vielä pari-kolme okulaariakin. Linssiputkissa tyydytään noin 100mm kokoluokkaan (lue: max. 200x suurennuksiin) ja ne hinta/laatu-suhteessa edullisimmat Newton-peilikaukoputket ovat parvekkeella tässä käytössä hiukan hankalia, kun se katselupaikka on siinä kaiteen vieressä ja Dobson-jalustaa joutuu (?) korottamaan, jotta esim. Saturnuksen näkisi kaiteen reunan yli.

Laadukas ekvatoriaalijalustalle asennettu Newton saattaisi silti tulla kyseeseen.
ks. esim. Orion UK:n malli + jalusta + moottorit:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p662_Orion-UK-VX6---150mm-F-5-Newtonian-telescope---1-6-Lambda.html
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p424_Skywatcher-NEQ5-equatorial-mount-with-tripod---to-10kg.html
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p399_Skywatcher-Dual-Axis-Stepper-Motor-Drive-for-EQ5.html

Putkivaihtoehtona samalle jalustapaketille olisi vaikka SkyWatcher 150 Pro MCT-putki, joka on juuri planeettaputkeksi hyvä valinta (mutta nostaa hintaa liki parilla satasella):
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4071_Skywatcher-Skymax-150-Pro---150-1800-Maksutov---optical-Tube.html

Dobson jalusta saattaa olla parvekkeella hiukan hankala. Jalusta on varsin matala. Jos kohteet ovat lähellä horisonttia, sattaa parvekkeen reunat ja kaiteet tulla tielle.

Haarukkajalusta ja erilaiset cassegrain putket saattaisivat olla toimiva ratkaisu. Esimerkiksi perinteinen 8" Celestron. Joitain vuosia vanhan saattaisi saada tonnilla.

Saksalaistyyppisellä jalustalla uuden näyttääsaavan hintaan 1150€

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1002_Celestron-C8-auf-Skywatcher-NEQ5-parallaktische-Montierung.html

jk

Kiitoksia paljon kaikille vastanneille!

Näyttää vähän tosiaan siltä, että ainakin parvekkeella isommat dobson-newton-yhdistelmät kannattaa unohtaa.

Sen sijaan kiinnostus kyllä nyt tosissaan heräsi noita cassegrain-putkia kohtaan, varsinkin tuo mainittu Celestron C8 näyttää hyvältä - sen seurantamoottorin voisi siihen sitten hankkia myöhemmin. Hinta olisi vähän yli sen tonnin, mutta kyllä sen verran voi budjetin yli mennä. Tosin tuo aurinkosuodinkin pitäisi varmaan hankkia heti samalla.

Onko tuossa Meade-madin linkkaamassa paketissa joitakin sellaisia must-have varustepuutteita, jotka olisi hyvä paikata heti ostohetkellä, vai sitten jälkeenpäin tarpeen mukaan laajentelee?

Mites muuten, onko kenelläkään hyviä omakohtaisia kokemuksia muista C8:aa vastaavista putkista, joita kannattaisi myös harkita?

Ja toki jos jollakin tulee heti mieleen jokin selkeä syy, miksi tuota C8:a ei kannata missään tapauksessa hankkia ensimmäiseksi putkeksi, niin kannattaa vihjaista :)

 Omasta puolestani olen sitä mieltä että olet oikeilla linjoilla.Käytin viime talvena parvekkeella Vixen MC200L putkea joka on sen Celestronin kanssa samaa kokoluokkaa ja osoittautui käytännölliseksi.Vähän ahtaissa oloissa siinä mahtuu pitämään mukavasti kameraa ja muita oheistarpeita.

Okulaari tai pari suurille suurennuksille?
C8:n 2000mm polttovälille ei tarvita kovin lyhytpolttovälisiä okulaareja, joten tässä muutama kiinnostava/käyttökelpoinen esimerkkipolttoväli okulaarien valintaan: (suluissa lähtöpupilli)
8mm = 250x (0.8mm)
9mm = 222x (0.9mm)
10mm = 200x (1.0mm)
15mm = 133x (1.5mm) -> 2x barlowilla 266x
Se putken mukana tuleva 1.25" Plössl okulaari on varmaan jokin n. 25mm okulaari (=80x).

Mitens muuten, kun hieman aiemmin olin siinä uskossa, että säännöllinen kollimointitarve koskee lähinnä newton-putkia, mutta sittemmin löysin netistä miljoona sivua, joissa käsitellään schmidt cassegrain -putkien kollimointiongelmia sun muita, niin kuinka konkreettinen tuo kollimointitarve on varsinkin harrastuksen alussa uuden putken kanssa?

Kun en alkuvaiheessa todennököisesti edes erottaisi SC-putken kollimointivirhettä omien tarkennus-, havainto- ym. virheiden seasta, saati sitten että edes osaisin kollimoida laitteen edes välttävällä tavalla 

Esimerkiksi sivulla http://arnholm.org/astro/collimation/index.html ero kollomoimattoman ja kollimoidun C8-putken välillä on hyvinkin huomattava.

Kuinka konkreettisia ja yleisiä tälläiset ongelmat todellisuudessa ovat, vai tarvinneeko aloittelijan vielä hirveästi näillä päätään vaivata? Sen toki ymmärrän, että jos putki esim. kaatuu, niin sitten voi osa jos toinenkin sojottaa ties minne, mutta jos laite on jo tehtaalta tullessaan vähän "sivussa", niin sitten ei kyllä hyvä heilu...

Kyllä ne tehtaalla tullessa yleensä kohtuullisen hyvin on kollimoitu.
Itsellä on SC putki nyt ollut 10 vuotta ja nyt vasta tuli mieleen hifistellä ja kollimoidakin (eipä ollut paljon säätämistä).

Ei sitä (kollimointia) pidä toisaalta pidä pelätäkään, sillä ei ole vaikea toimenpide.
Ja on helppo tarkistaa - katso suhteellisen kirkasta (vaikka alle mag1) tähteä korkealla taivaalla suurehkolla (100x +) suurennoksella, tarkennus epätarkaksi ja jos tähti ja keskiö ja rinkulat sen ympärillä ei ole symmetrisiä niin voi harkita kollimointia.