Avaruus.fi - keskustelualue

Putkista Omegon ja Seben ovat EQ3 jalustalla joka on juuri ja juuri riittävä tuon kokoista putkea kantamaan. Bresseri on EQ2 jalustalla joka on niin tutiseva että menettäisit sen kanssa vain hermosi, omakohtaista kokemusta on. Skywatcher ei sisällä jalustaa ollenkaan, joten joutuisit laskemaan putken lisäksi jalustan kulut kustannuksiin.

Mikäli olet halukas maksamaan hinnan, tuo skywatcherin Explorer 150 NEQ3 jalustalla voisi olla hyvä hankinta 375 eurolla. 150mm apertuurilla alkaa jo syvän taivaan tuhnuja näkymään, ja erottelua riittää planeettojenkin katsomiseen. Lisäksi, vaikka jalusta ei ehkä tuolla polttovälillä DS kuvaamiseen pitkillä valotuksilla sovellu, siitä saa seurantamoottorin hankkimalla oivan alustan tähtitaivaan kuvaamiseen kameraoptiikalla.

Mitä tahansa teet, jos näet kaukoputken kuvauksessa kirosanan EQ-2, kierrä se kaukaa. EQ-3 on parempi, ja NEQ-3 vielä hieman parempi. Mikäli hankkisit 150 tai 200mm dobsonin, et voi kuvata syvemmän taivaan kohteita, mutta planeetoista ja kuusta voisit saada kuvia, ja tukevuus katsellessa olisi ihan eri luokkaa kuin millään noista EQ jalustoista.

Neljästä vaihtoehdosta kahdella oli sisäänrakennettu barlow, mitä pidetään huonona juttuna. Siis Bresser Polluxissa ja Seben Bigbossissa oli näin, sen näkee heti pituudesta---> ei 1400mm polttoväliä saa pakattua noin lyhyeen putkeen ilman barlowia.

Kovasti täällä suositellaan Dobson jalustaa, on paljon tukevampi.

Miksi Dobson jalustalla varustetuilla putkilla ei voi kuvata hyvin? Haluaisin nimittäin myös kuvata putken avulla. Miten hyvin Dobson-jalusta pysyy pystyssä epätasaisemmalla alustalla?
Jos nyt noista aiemmista vaihtoehdoista pudottaa pois Sebenin ja Bresserin barlowin takia ja SkyWatcherin (hinta kohoaa jalustan kanssa kipurajan yli) niin onko tuo Omegon huono hankinta. Eikös jalustaan voi lisätä painoja tukevoittamaan sitä? Jos jalusta tutisee paljon niin uuden jalustan kai voi hankkia erillisenä sitten kun rahaa liikenee parempaan?
Tuossa Omegonissahan ei ole barlowia?

http://www.astroshop.eu/omegon-telescope-n-150-750-eq-3/p,13764#tab_bar_1_select

Edellisissä vastauksissa kehuttiin eq3 akselistoa. Nyt on niin että eq3 ja hyväksi tunnettu eq3-2 ja heq3-2 ovat aivan eri värkit.

Tuon Omega-putken jalustan akselistona on ns. LIDL putken akselisto (myyntikuvan mukaan). Se ei sovellu tuon putken kanssa valokuvaukseen.

Katselulaite ja kuvauslaite ovat kaksi eri laitteistoa. Halvalla niitä ei voi yhdistää.

Selaile foorumia, niin huomaat että kysymystäsi on käsitelty moneen kertaan.

Lopputulemana on että pitää päättää haluaako katselulaitteen vai kuvauslaitteen. Kuvaus suositellaan aloittamaan ilman kaukoputkea kameraoptiikalla.

Hinnaltaan edullisin katselulaite on Dobson Newton.

jk

No onko tuo Omegon hyvä sitten vain katseluun? Onnituuko sillä vaikkapa kuun tai planeettojen kuvaus? Ymmärsinkö oikein, että jalustaa/akselistoa vaihtamalla siitä saisi kuvaukseen sopivan? Eli että putki on OK mutta jalusta/akselisto ei.
Dobson epäilyttää jalustan takia. Onhan se tukeva tasaisella kovalla alustalla, mutta kun ei ole sellaista hyvää tasaista kovaa alustaa mihin putkea laittaa. Onko kolmijalka tukevampi silloin. Kun siis alusta on sellainen nurmikko/hietikko/juurakko/lumi ja kaikkea siltä väliltä. Ja kolmijalkaanhan saa vielä tukevuutta lisää laittamalla painoja.

Itsekin noin maalaisjärjellä olettaisin kolmijalan tukevammaksi kuin Dobsonin, mutta niin vain väittävät että D. on huomattavasti tukevampi. D. on varustettu 3:lla anturalla jotka kuulemma toimivat ihan maastossa, kunhan pieni läntti tasaista löytyy.

Dobson putki on hyvin tukeva kun se on maassa katseluasennossa, putki on _isojen_ akseleiden varassa ja nojaa niihin omalla painollaan. Se hankala asia on sitten putken hienoliikuttelu, ainakin allekirjoittaneen rähmäkäpälillä se ei suurilla suurennuksilla ota onnistuakseen hyvin joten itse asetan käsikäyttöisen dobsonin planeettaputkena vähän kyseenalaiseksi. On myös paljon sellaisia ihmisiä jotka kykenevät dobsonilla vaikka millaisiin ihmeellisyyksiin, joten lienee yksilö / kokemustekninen asia.

Itse olen kyllä sitä mieltä että jos taivaalle katseluun on halua ei sillä putken tyypillä niin hirveästi väliä ole kunhan putki ja akselisto ovat riittävän laatuiset siihen että putken saa tukevasti osoittamaan sinne minne haluaa. Minulla on vaatimattomat putket, 102 mm verraten lyhytpolttovälinen linssiputki ja 127mm pitkäpolttovälinen maksutov. Linssiputkelle kertyy enemmän käyttöä ja sillä on tullut katseltua niin tuhnuja kuin planeettojakin. Ja toistaiseksi en ole havainnut kummallakaan laitteella kaikkea mitä niillä periaatteessa pystyy, joten molempien kanssa riittää vielä tekemistä vuosiksi sillä määrällä hyviä kelejä mitä tässä maassa on.

Omaa harrastustani edistäisivät tässä vaiheessa eniten hyvät kiikarit ja se on oma seuraava hankintani, siitä huolimatta miten vaatimaton tuo kaukoputkilaitteisto on. Tärkeintä uuden laitteen ostamisessa taitaa loppujen lopuksi olla jo täällä aiemmin mainittu muiden laitteiden kokeileminen jotta saa käsityksen siitä mitä niillä näkee ja mikä on tarpeeksi tukeva ja mikä ei. Mikäli asuu etelämpänä se onnistuu, täällä korvessa ei siihen mahdollisuutta ollut, ja oppirahat on maksettu yhden väärän hankinnan muodossa (peiliputki EQ2 jalustalla).

Jos nyt ajattelee siis tuota Omegonia pelkästään putken kannalta (jalustaa ei huomioi) niin onko pelkkä putki itsessään ihan hyvä? Jos selviääkin, että jalusta ei ole hyvä, niin eikös putkeen itse voi vanerinkappaleista viritellä Dobson-jalustan tai hankkia sitten joskus paremman jalustan?

Lainaus käyttäjältä: ep_ - 17.03.2012, 00:25:29
No onko tuo Omegon hyvä sitten vain katseluun? Onnituuko sillä vaikkapa kuun tai planeettojen kuvaus? Ymmärsinkö oikein, että jalustaa/akselistoa vaihtamalla siitä saisi kuvaukseen sopivan? Eli että putki on OK mutta jalusta/akselisto ei.
Dobson epäilyttää jalustan takia. Onhan se tukeva tasaisella kovalla alustalla, mutta kun ei ole sellaista hyvää tasaista kovaa alustaa mihin putkea laittaa. Onko kolmijalka tukevampi silloin. Kun siis alusta on sellainen nurmikko/hietikko/juurakko/lumi ja kaikkea siltä väliltä. Ja kolmijalkaanhan saa vielä tukevuutta lisää laittamalla painoja.

Tuo putki tuon jalustan päällä ei sovellu oikein mihinkään. Putken laadusta en tiedä mutta tuon kokoluokan putkelle sopiva ekvatoriaalinen jalusta voisi olla EQ5 tai parempi.
Tuolle jalustalle sopiva putki olisi Skylux 70/700 tai pienempi.

Lainaa
Itsekin noin maalaisjärjellä olettaisin kolmijalan tukevammaksi kuin Dobsonin, mutta niin vain väittävät että D. on huomattavasti tukevampi. D. on varustettu 3:lla anturalla jotka kuulemma toimivat ihan maastossa, kunhan pieni läntti tasaista löytyy.

Kolmijalka sinänsä on ihan käypäinen jalusta, tukevuus riippuu paljon toteutustavasta. Losmandyn kolmijalka kantaa ihan hyvin n. 100 kiloisen havaitsijan kaukoputkineen. Useimmiten se huterin osa on kolmijalan yläpäässä oleva akselisto.
Hyvin tehdyssä Dobsonissa pienetkin liikkeet toimivat täsmällisesti. Teflonlaakereiden ajatus on siinä että ne liikkuvat melko herkästi mutta kun liikuttava voima katoaa, putki pysähtyy siihen. Täsmällinen toiminta edellyttää että laakeriaineessa lepo- ja liikekitkan välinen ero on mahdollisimman pieni. Jos ero on suuri niin liikkeen alku vaatii voimaa ja kun liike on alkanut niin sitten mennäänkin jo kohteesta ohi. Liian herkaksi laakeroitu Dobson ei käytännössä toimi, kohteet karkaavat käsistä heti kun käsi irtoaa putkesta. Vaikein säätösuunta Dobsonille on kun katsotaan lähelle zeniittiä.

Kaizu

Noniin. Tuli taas selailtua foorumia ja huomasin valokuvaukseen liittyvän todella paljon ongelmia. Mieli muuttui niin, että taidan jättää valokuvaamisen pois vaatimuslistaltani (näin harrastuksen alkuun) ja kallistua Dobsonin puoleen. Nyt ainoaksi huoleksi jää tukevuus pehmeässä/epätasaisessa maassa. Eli Dobson siis pysyy tukevampana hieman epätasaisella ja pehmeällä maalla kuin tuollainen heppoinen kolmijalka? Lumi ja nurmi ne alustat jossa putki pääasiassa seisoisi käytön aikana.

Joten kumpi:
http://www.astroshop.eu/skywatcher-dobson-telescope-n-150-1200-skyliner-classic-dob/p,15559#tab_bar_1_select
http://www.astroshop.eu/orion-dobson-telescope-n-150-1200-skyquest-xt6-classic-dob/p,13769#tab_bar_1_select
Melko samanlaisiahan ne spekseiltään ovat, mutta onko jommasta kummasta merkistä ollut jotain huonoja kokemuksia tms jonka vuoksi kannattaisi valita noista toinen. Ursa ilmeisesti on noita SkyWatchereita (vähän erikokoisena) suositellut. Niin ja tuossa SkyWatcherissa on ilmeisesti kaksi okulaaria mukana.

Miten paljon okulaari muuten vaikuttaa katselussa? Putken mukana tulevalla varmaaan pääsee hyvin alkuun.

Lainaus käyttäjältä: ep_ - 24.03.2012, 23:32:33
(näin harrastuksen alkuun) ja kallistua Dobsonin puoleen. Nyt ainoaksi huoleksi jää tukevuus pehmeässä/epätasaisessa maassa. Eli Dobson siis pysyy tukevampana hieman epätasaisella ja pehmeällä maalla kuin tuollainen heppoinen kolmijalka?

Miten paljon okulaari muuten vaikuttaa katselussa? Putken mukana tulevalla varmaaan pääsee hyvin alkuun.

Dobson on varmaan hyvä lähtökohta, se ei ole kompromissi vaan ennenkaikkea visuaaliputki.

D:n tukevuus on "tyyppiä" värähtelemättömyys. Siis se ei ole "tyyppiä" stabiilius. Kolmijalkajalustassa nämä ovat päinvastoin. Toki D värähtelee jos maaperä värähtelee esim traktorin ajaessa ohi mutta harvemmin sellaista sattuu.

Okulaari merkkaa paljon, jos on 10mm plössl, niin siinä on vain 7mm eyerelief eli silmäripset on kiinni okussa ja linssi huurtuu nopeasti, ei hyvä. Lisäksi halvassa okussa on huonompi kuva. Yksi vaihtoehto on hankkia joskus myöhemmin Hyperionin lyhytpolttovälinen oku finetuning-renkailla, niillä saa vielä lyhennettyä polttoväliä.

Hei kaikki! Ajattelin laittaa tämän tänne, kun en muutakaan paikkaa keksinyt.

Elikkäs olisi tarkoitus hankkia ensimmäinen kaukoputkeni ja ajattelin näitä vaihtoehtoja:

http://villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=805&show=all

http://villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=512&show=all

http://villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2601&show=all

http://villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3543&show=all

Tosiaan kun ei ole paljoa tietoa noista, vaikka lukenut olenkin.

Kiinnostusta olisi siis katsella oman aurinkokunnan planeettoja ja syvemmälle avaruuteenkin, jos vain tuossa 400-600e hintaluokassa jotain sellaista ostetavan arvoista löytyy.

Paikkana olisi vanhan laskettelurinteen huippu, joka on varmaan n.80m korkeudella keskellä metsää, pienen kylän vieressä, joten valosaastetta ei tulisi.
Kuvaaminen ei välttämättä kiinnosta, lähinnä, että silmällä näkisi hyvin, se toisi jo sellaiset fiilikset, mitä tältä harrastukselta haen =)

Ja yhtenä pointtina tähän sanoisin vielä, että lisävarusteita ajattelin ostaa myöhemmin, joten ei kaikkia herkkuja tarvitsisi heti löytyä. Lähinnä, että ostaisin kerralla nyt tarpeeksi hyvän putken,
ettei tarvitse sitä enään vaihtaa.

Ehdotuksia ihmiset pyydän, hurahdin tähän harrastukseen hetkessä vaikka on jo pienestä pitäen on avaruus kiinnostanut.

Tilasin tieteen kuvalehden ja tähtitieteen perusteet-kirjan, joten nyt alkaa mieletön opiskelu, ainoastaan putken kanssa haluaisin apuja, ettei tulisi tuollaista summaa tungettua kaivoon.

Kiitän!

Oletko huomannut onko listaamiasi putkia käsitelty ketjussa aiemmin? Jos on niin niistä teksteistä voi olla apua!

jk

Kuinka tähtitaivaan katselu onnistuu Helsingin keskustassa kerrostalon parvekkeelta, lyhyen kävelymatkan päässä kotoa tai hyvien julkisten kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä?

Lainaus käyttäjältä: Pikkutonttu - 03.04.2012, 16:21:50
Kuinka tähtitaivaan katselu onnistuu Helsingin keskustassa kerrostalon parvekkeelta, lyhyen kävelymatkan päässä kotoa tai hyvien julkisten kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä?

Riippuu, mitä havaitset. Aurinkokunnan kohteet (Kuu, Aurinko, kirkkaat planeetat) voivat näkyä hyvinkin, kunhan pitää ilman lämpöväreilyn loitolla kaukoputken näkösäteeltä. Etenkin planeettojen havaitseminen muuttuu joko mahdottomaksi tai ainakin raivostuttavan hankalaksi, jos kaukoputken tuottama kuva väreilee paljon, ne kun ovat kohteina niin pieniä. Parvekkeelta havaitessa voi ilman väreilyjen minimoimisessa joko onnistua tai se voi olla täysin toivotonta. Pihalle siirtyminen auttaa jo paljon, kunhan ei tee havaintoja talojen yli.

Aurinko ja Kuu ovat siinä mielessä kiitollisempia havaintokohteita, että ne ovat suukokoisia ja niistä näkee selkeitä yksityiskohtia paljon helpommin kuin planeetoista. Toki niistäkin näkee paljon enemmän yksityiskohtaa, kun ilmakehä on rauhallinen eikä väreile. Aurinkohavainnoissa tietenkin pitää muistaa asianmukainen varustus: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=721.0.

Syvän taivaan kohteet ovat sitten paljon hankalampia. Niitä havaitakseen on parasta hakeutua tarpeeksi kauas taajama-alueista. Esim. pääkaupunkiseudun ympäryskunnista löytyy oikein kelvollisia havaintopaikkoja. Toki myös kotipihalta voi havaita kirkkaimpia syvän taivaan kohteita, esim. Orionin sumua ja monia kirkkaimpia tähtijoukkoja, kunhan välttää suoraan kaukoputkeen ja silmään osoittavia valoja. Näkymät jäävät kuitenkin aika laimeiksi verrattuna siihen, mitä ne ovat pimeillä havaintopaikoilla.