Avaruus.fi - keskustelualue

Niinkuin tuossa yllä kirjoittelin niin mulla oli vähän erilaisia yhdistelmiä jossa kokosin lopullisen ratkaisun parin eri etsimen osista. Muistaakseni ilman 5mm loittoa fokus meni äärettömään juuri ja juuri, mutta jouduin ruuvaamaan tuota linssiä lähes kierteiden loppuun asti ja tuntui liian kiikkerältä. Päätin siis loitontaa mielummin kameran puolelta.

Tuolta kanadalaisesta puljusta jos tilaa sen adapterin mukana myös etsimen, niin silloin luulisi varmasti saavan yhdistelmän jossa fokusointivara riittää. Sinullahan taisi jo olla Starshoot Autoguider, joka on sama kamera kuin QHY5.

Uskon, että minulla pitää kulmapeilin ansiosta olla pidempi adapteri (runko lyhyempi).  Saanhan sen mitattua kokeilemalla, jos tarvitsen. Uutta etsintä ei kannata tilata.

Joo todennäköisesti pitää olla pidempi. Helpoin tapa (paitsi jos osaa tehdä kalikan itse) on ostaa tuo adapteri tuolta kanadasta ja pistää väliin T-kierteisiä loittoja. Pitää vain varmistua että se kalikka kiertyy omaan etsimeen, koska ainakaan tuohon mun taiwanilaiseen se ei kiertynyt. Voin tosiaan mitata kierteen illalla.

Noniin, tuon adapterin ulkokierteen suurin halkaisija on 50.55mm ja etsimen sisäkierteiden pienin halkaisija aika lailla 50mm. Epäilen että ei ole 2" tuumakierre, koska mun metrinen kierretulkki on hukassa ja tuumaisesta versiosta lähimmäksi osui 32 TPI nousu mutta ei osunut ihan tasan. Oma veikkaus kierteeksi on siis M50x0.8. Voin vielä myöhemmin katsoa tuon Taiwanilaisen version. Siinä voisi hyvinkin olla tuumainen nousu.

Nyt alkaa guiderin kiinnitykset ja muut olla aika lähellä lopullista. Ihan täydellinen guidaussysteemi. Ei taivu mihinkään päin, on kevyt ja antaa reilusti alle kaarisekunnin RMS:ää (alle 0.1 pikseliä, 6" pikseli).



Voin suositella erittäin lämpimästi tällaista guidaussysteemiä kaikille laitteiston kanssa painiville, myös pitkähköllä polttovälillä kuvaaville.

 Aloitin autoguidauksen käytön toissa keväänä juuri 9x50 etsinputkella ja Orion Starshoot kameralla.Foorumilla on kuvia Penttilän mallista 10" Newtonilla.Kalustoni oli 80/600 ED-putki ja CG-5 GT-jalusta.
Sain guidattua jotenkin jopa 8kiloista 180/1800 Maksutov putkea ja tuohon ei olisi jalustan kantokyky jykevämmällä guidausputkella riittänyt.Olen tällainen aloittelija mutta nyt vankemmalla jalustalla putket tottelevat seurantaa paremmin ja näihin omiin tarpeisiin ei vielä ole tilannetta tullut etteikö surantatähteä löydy.Kuitenkin jos on vain käytettävissä oikein vähäinen tähti,niin seuranta voi alkaa takkuilla.Qhy-5 värikamera on toiminut myös yllättävän hyvin seurantakamerana,en oikein huomaa eroa Star Shootiin.Löytyi tuosta muun roinan joukosta sovite jonka kierteet käy kameraan ja toista puolta vähän viilaamalla sai parilla vasaran iskulla palikan istumaan etsinputkeen.Sellaista modausta ja tuli vaan mieleen noista Laurin laitteista että ovat toimivia.

Erinomaisen iso kiitos Lauri siinä toisessa ketjussa olevasta loistavasta guidaus artikkelista. En nyt tässä viittaa siihen, koska en osaa.

Sait mut todella kiinnostumaan tästä KWIQ guiderista. Mikä olisi sun, tai tietysti kenen tahansa muun asiasta tietävän, valistunut veikkaus onko tämän systeemin tarkkuus riittävä 2030 mm kuvauspolttovälille? Tuossahan Tane jo mainitsi päässeensä kohtalaiseen menestykseen jopa 1800 mm:llä.

Petri

Kyllä se 2000mm on jo aika haastava polttoväli KWIQ-guiderille.
Itse sain kohtuullisen kauan että sain autoguidauksen toimimaan tyydyttävästi polttovälin lyhennettynä 1300-milliin.
Viimeaikoina olen kokeillut muutaman kerran sellaista että KWIQ-guideri on ryyditetty 2X barlowin linssiosalla (en osaa laskea kuinka paljon vaikuttaa polttoväliin).
Meinasin kirjoittaa että täytyisi kokeilla viimeisten viritysten jälkeen mutta olinhan minä jo kokeillutkin:
http://www.ursa.fi/capella/ilmot/m15_010910.htm

Ei nyt ihan pyöreitä tähdet ole mutta suhteellisen tyydyttävää.
Se on kyllä sanottava että perus KWIQ-viritys ei riitä isommille polttoväleille vaan rakennetta on muutettava jämäkämmäksi.

Itsellä ei ole noin pitkistä polttoväleistä kokemusta. Tietysti voi myös käyttää jotain vähän pidempipolttovälistä rööriä jos sattuu jostain löytymään. Joku vanha kameralinssi voi olla hyvä mutta mun mielestä tuon etsimen käyttämisen hienoimpia puolia on että se tarkennetaan tuota objektiivia pyörittämällä ja lukitaan mutterilla paikalleen eikä siihen tarvitse sitten enää ikinä koskea. Kameraoptiikalla voi olla vähän huonompi pysyvyys tarkennuksella.

Tuolla guiderin ripustuksella on aika suuri merkitys ja sillä normaalilla etsinkenkämountilla ja jousikuormituksella ei kovin hyviä tuloksia välttämättä saa (en kokeillut kuin kerran). Guideri on aina pistettävä mahdollisimman jykevästi kiinni. Jos ei saa valettua kuvaus- ja etsinputkea samasta metallikappaleesta niin aina on pientä taipumaa näkyvissä. 

Kiitos vastauksista.

Ehkäpä tuo mun systeemi alkaa rakentua sille pohjalle, että ohjaan 2000 millistä SCT:tä 500 millisellä linssillä ja tuota 500 millistä taasen voisi guidata SCT:n etsinputkella.

Petri

Olen myös tuolta Canadasta kysellyt asiaa, tässä vastaus. Ilmeisen asiallista asiaa myös guidauksesta yleensä. Laitetaan nyt tähän näkysälle.

"It is more likely that your Edge's focal length is too long for imaging if your seeing conditions are not ideal. We are waiting for the Edge reducer for the Edge's we have sold thus far. As for the guider, resolution is .06 arc seconds which is totally beyond the resolution you will have with your imaging scope at 2 arc seconds or worse seeing. It is a misconception or more a throwback to days of old where a human eye was the guider and a long focal length tube was used to give a person a chance at reacting at slight movement such as that seen while guiding.

Remember that seeing conditions are what dictate the maximum focal length you might choose to use for imaging and if bad seeing affects imaging it also affects guiding. The difference with CCD guiding is that the centroid of a guide star is used by the software and accuracy in orders of magnitude greater that imaging resolution are achieved. Reducing weight and therefore the parasitic load on your mount helps control flexure, which adds again to guiding accuracy by reducing the possibility of guiding corrections being made because of deformations in your imaging setup structure(bending) during use. We guide telescopes with focal lengths in excess of 3 metres with the KWIQ Guider, but 3 metre focal lengths require Atacama dessert like seeing conditions!"

Lisäys: Vastaaja on siis Brian Dernesch kwtelescopesta

Ihan asiallista tekstiä. Ehkäpä tuo 0.06 kaarisekuntia on vähän optimistinen arvio, mutta vaikka kertoisit tuon kymmenellä niin on silti ihan riittävä tarkkuus. Ehkä jollain kirkkaalla tähdellä saattaa noin hyvään tuurilla päästä.

Laitetaan nyt tähän ketjuun, kun en oikein nasevaa uutta otsikkoa keksi. Jos nyt pohditaan tätä guidausta teoreettis-tieteellisesti (joka muuten on juuri sitä mun vahvinta alaa), niin meneekö asia näin?

Tyypillisessä seeingissä taivaalta voi erottaa n.2 kaarisekunnin tarkkuudella asioita. Eli sen tarkempaa ei pysty siinä seeingissä kuviin saamaan, oli sitten polttoväli tai pikselikoko mikä tahansa. Ja tuollaisissa olosuhteissa optimi kuvauspolttoväli on sellainen, että pikseliin mahtuu juuri tuo 2 kaarisekunttia.

Guidaus ohjelma pystyy laskemaan tähden paikan käytännössä hyvinkin 1/5 pikselin tarkkuudella. Näin muistaisin täällä lukeneeni. Eli silloin pystyy guidaamaan 2 kaarisekunnin tarkkuudella, jos guidauskamerassa pikselissä näkyy 10 kaarisekunnin alue. Ilmeisesti tuo ohjaustarkkuus ei kuitenkaan tässä tapauksessa riitä? Olisiko puolen kaarisekunnin tarkkuus sellainen hyvä? Eli silloin guidaus pikselissä pitäisi olla 2,5 kaarisekunttia. Ja jos päästään lähemmäksi 1/10 pikselin ohjaustarkkuutta, niin 5 kaarisekunttia.

Onko näissä laskelmissa mitään järkeä? No ei varmaan paljon. Mutta hei, perjantai klo 14.00! Mitä odotitte? Uutta kaikenkattavaa suhteellisuusteoriaa?

Petri

Lainaus käyttäjältä: rintape - 22.10.2010, 14:01:43Mutta hei, perjantai klo 14.00! Mitä odotitte? Uutta kaikenkattavaa suhteellisuusteoriaa?

Petri

Mene tarjoamaan itsellesi kuppi vahvaa kahvia, kyllä se teoriakin sieltä vielä tänään saadaan...


Kari

Ihan järkeviä pohdintoja, jopa niin järkeviä etten osaa niihin itsekään ihan tarkasti vastata.

Tämän hetkisessä laitteistossani tuo kuvausskaala on juuri 2.1"/px ja guiderilla 6.1"/px. Käytännön arvoja guidaamisesta osaan sanoa sen verran että hyvän seeingin yönä guiderin RMS-virhe on parhaimmillaan 0.07 pikseliä ja todella huonolla kelillä saatetaan sitten jäädä 0.15 hujakoille. RMS on sukua keskiarvolle, eli se tarkoittaa että joissain guidausruuduissa virhe on myös isompi kuin tuo lukema.

Toisin sanoen parhaalla kelillä kuvauskamerassa tähden keskipiste vispaa keskimäärin 0.2 pikselin päässä siitä missä sen pitäisi olla, huonolla kelillä keskimäärin vähän yli 0.4 pikselin päässä. Jos kuvaa pidemmällä polttovälillä niin nuo lukemat suurenevat mutta pitää ottaa huomioon että silloin tähtien kuvatkin ovat paljon laajemmalle levinneitä mötiköitä. Kahden pikselin virhekään ei välttämättä ole paha, jos tähden kuva on 20 pikselin kokoinen.

Käyttämässäni setupissa pienimmät tähdet saa H-alpha-filtterillä jolloin Half Flux Diameter on parhaimmillaan 0.8 pikseliä kun taas laajempikaistaisilla suotimilla HFD on hyvässä kelissä alle kaksi pikseliä, todella huonossa jopa yli kolme.

Ja lisäksi tietysti nuo RMS-arvot riippuvat kelin ja muiden ulkoisten ärsykkeiden (tärinöiden, tuulen) lisäksi jalustan surkeudesta. Itsellä käytössä oleva EQ6 on ainoastaan keskisurkea.