Avaruus.fi - keskustelualue

Tosta edellisestä omasta viestistä sisuuntuneena +parin buranan voimin suuntasin sitten putki kainalossa pihalle.
Koska jo iltasella tiesin, ettei tänään tehdä duunia pikku flunssan vuoksi, niin tulipa tutkailtua taivasta puoli viiteen asti. 

Mielettömän siistiä hommaa - #¤%&#!, ku näkiski vielä jotaki    Näky tietty tähtiä yms. muttei muuta kummempaa kohdetta saanut näkyviin, kuin Plejadit.
Oisko vinkkejä seuraavalle selkeälle yölle? Putki on tuo mikä tossa alla näkyy, eli tuo 203mm Bresser ja siinä oli kiinni 2xbarlow + 24mm ja 15mm.

Pienimmällä suurennuksella M31 on hyvä kohde. Varsinkin jos pääsee pimeään paikkaan niin että erottuu muutakin kuin keskustan hehku. M13 on helppo ja näyttävä kohde, siinä pääsee testaamaan että erottuuko isolla suurennuksella yksittäisiä tähtiä. Mizam on hieno kohde pienellä suurennuksella. Kaiva jostakin vanhoja T&A:n deep sky artikkeleita, niissä on kuvattu visuaalikohteita ja kerrotaan mitä niistä näkyy.

Kaizu

Jos yöllä tulee kukuttua, niin otahan Ajomiehestä tähtijoukot haltuun. Ne voisi olla mukavia kohteita jopa sille pienemmälle putkelle: jos saat suurennuksen mahdollisimman pieneksi, niin näitä tähtijoukkoja voi sitten saada mahtumaan samallakin kertaa näkökenttään. Andromeda, kuten Kaitsu sanoin, on hyvä kohde, mutta kannattanee etsimisen helpottamiseksi ainakin alkuun käyttää tuota 24mm okua ensin ja vasta, kun kohde on näkösällä, niin sitten ruveta suurentelemaan kunnolla. Mutta paljon katsottavaa on taivaalla ja joku tähtikartasto vaikkapa Ursalta voisi auttaa kohteiden löytämisen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Naamari - 10.09.2010, 10:24:22
Tosta edellisestä omasta viestistä sisuuntuneena +parin buranan voimin suuntasin sitten putki kainalossa pihalle.
Koska jo iltasella tiesin, ettei tänään tehdä duunia pikku flunssan vuoksi, niin tulipa tutkailtua taivasta puoli viiteen asti. 

Mielettömän siistiä hommaa - #¤%&#!, ku näkiski vielä jotaki    Näky tietty tähtiä yms. muttei muuta kummempaa kohdetta saanut näkyviin, kuin Plejadit.
Oisko vinkkejä seuraavalle selkeälle yölle? Putki on tuo mikä tossa alla näkyy, eli tuo 203mm Bresser ja siinä oli kiinni 2xbarlow + 24mm ja 15mm.

Lainaus käyttäjältä: Naamari - 10.09.2010, 10:24:22
Oisko vinkkejä seuraavalle selkeälle yölle? Putki on tuo mikä tossa alla näkyy, eli tuo 203mm Bresser ja siinä oli kiinni 2xbarlow + 24mm ja 15mm.

Täältä voisi aloittaa: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3199.0

Kovasti kiitoksia vinkeistä. Oisko jollain vielä kansantajuista ohjetta/linkkiä tolle napaetsimelle?

Lainaus käyttäjältä: Naamari - 12.09.2010, 14:19:53
Kovasti kiitoksia vinkeistä. Oisko jollain vielä kansantajuista ohjetta/linkkiä tolle napaetsimelle?

Ursan wikistä löytyy ihan hyviä vinkkejä napaetsimen käyttöön. http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/KochabClock

Eli olen ollut avaruudesta kiinnostunut niin kauan kuin muistan ja joskus jopa vietän 1-2h vain katsellessa tähtitaivasta (olenko tulossa hulluksi?) Siinä on vain jotain viehättävää. Tänäänkin katselin 40minuutin ajan avaruuteen ja tavoitin 4 tähdenlentoa. =)

Olen "harrastanut" avaruus "tiedettä" jo jonkin aikaa. Tiedän koti aurinkokuntamme planeetat sekä perustietoa planeetoista ja monia tähtikuvioita osaan tunnistaa taivaalta. Joista muuten ensimmäinen tähtikuvioni jonka tunnistin oli Otava (2 luokan kirjasta tuli katsottau Otava merkkiä ja näin samallaisen taivaalla) ja nyt 9 vuoden aikana on tullut tiirailtua siis avaruuteen yöllä aika paljon.

Nyt haluaisin kaukoputken jolla oikeasti voisin tiirailla avaruuteen. En vain tiedä millaisen hankkisin. En ole rikas (budjetti olisi siinä 100€-300€ paikkeilla)

Minua kiinnostaisi monta "ominaisuutta" putkessa / putkissa.

Mitä tarkoitetaan kun olen kuullut jonkin näköisestä suojasta jos katsotaan kuuta kaukoputkella?

Onko kaukoputkissa jotain systeemiä millä saa asetettua sen tiettyihin "koodinaatteihin" vai pitääkö minun seurata tähtikuvioista missä mikäkin planeetta on jos haluan katsoa esimerkiksi jupiteria?

Miten voin ottaa valokuvan kaukoputken läpi?

Tarvitaanko kaikkia planeettoja katsellessa putkessa jotain valo suojia?

Nuo ominaisuudet siis pitäisi ainakin olla kaukoputkessa.

Lisäksi jos ei maksa paljoakaan enempää niin mikä se aurinko suoja on? Maksaako paljon enemmän ja voiko sitä suojaa käyttää kuuta katsellessa?

Ps. Anteeksi sekava kirjoitus tyyli (ehkä) olen hieman aloittelija tässä haastavammassa harrastuksessa niin en tiedä kunnolla erinimityksiä eri asioille. 

Täältä foorumilta löytyy vastaus kaikkiin kymysyksiisi.Mutta etsi tietoa aihe kerrallaan.
Liian paljon kerralla selitettäväksi. Mutta tsmppiä sulle, älä lannistu.

Jos päädyt Newton putkeen ekvatoriaalisella jalustalla, voisin suositella Celestronin Omni sarjan 150/750 pakettia. Jalusta on tukeva sekä peilin koko on sellainen että sillä voi havaita jo syvän taivaan kohteita. Jatkossa siihen voi lisätä goto järjestelmän jolloin jalusta etsii automaattisesti kohteen jonka valitset käsikapulasta.

Putkeen saa myös kiinni digikärkkärin kuvausta varten. Ovh paketilla on 429€ Ylvassa.

Saatan myydä oman vähänkäytetyn omnini 350 euroon lähiaikoina kun hankin isomman putken.

Hakutoiminnolla tosiaan tältä palstalta löydät juttua mutta tässä muutamiin kysymyksiin vastauksia.
Kannattaa lainata kirjastosta aiheeseen liittyviä kirjoja ja hommata tärkeimmät Ursasta omaksi(ainakin tähtikartasto).

300 euroa on kovin vähän kaukoputken hankintaan, 150-200 euroa lisää niin on jo hieman paremmat mahdollisuudet saada putki johon on tyytyväinen.
Esim. Sky-Watcher Skymax 102 on lähellä  budjettiasi ja on laadukas, tosin monien mielestä turhan pieni.

Kaukoputken lukemakehät ovat liian epätarkat kohteiden etsintään, kohteet on löydettävä taivaalta tähtikartan avulla.
4 kirkkainta planeettaa kyllä on helppo löytää silloin kun ne ovat yleensä näkyvissä.
Tietokoneohjatut GoTo- putket etsivät pyydetyn kohteen itse, mutta järkevän kokoinen GoTo- putki on kaukana mainitun budjetin ulkopuolella.

Aurinkoa katsellessa on oltava putken edessä oikea aurinkosuodin, muuten menee silmät kerralla.
Aurinkosuodin on niin tumma ettei sillä sitten muuta voi katsellakaan.

Kuuta katsellessa kuusuodin on miellyttävä, se kiinnitetään okulaariin(okulaariin kiinnitettävää aurinkosuodinta EI SAA käyttää jos sellainen on jonkun halpisputken mukana tullut).

Planeettoja katsellessa voi olla yksityiskohtien näkemisessä hyötyä erilaisista värisuotimista, mutta välttämättömiä ne eivät ole.

Ursan jäsenyys kannattaa, jäsenlehti Tähdet ja Avaruus on hyvä tietopaketti ja liitteenä on ajankohtainen tähtikartta johon on merkitty myös planeetat.
Planeetat kun liikkuvat tähtien suhteen.

Kannattaa myös selvittää, josko on jokin tähtiyhdistys taikka torni lähellä paikkakuntaasi (viestistä ei käynyt ilmi missä asut). Tuolla listalla pääsee alkuun:
http://www.ursa.fi/yhd/yhdistysluettelo/

Joillakin paikkakunnilla järjestetään pimeinä ja kirkkaina iltoina tähtinäytöksiä. Siellä on mahdollisuus tavata muitakin harrastajia, ja esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tapahtumiin ei vaadita tähtiharrastetaustaa. Tilaisuuksiin voi kuka tahansa mennä. Mielenkiinto ja uteliaisuus tähtitaivaan kohteisiin on avuksi, sitä kautta saattaa oman tähtiharrasteen kiinnostava "sektorikin" löytyä helpommin...

Lainaus käyttäjältä: mika132 - 02.10.2010, 23:13:40
Eli olen ollut avaruudesta kiinnostunut niin kauan kuin muistan ja joskus jopa vietän 1-2h vain katsellessa tähtitaivasta (olenko tulossa hulluksi?) Siinä on vain jotain viehättävää. Tänäänkin katselin 40minuutin ajan avaruuteen ja tavoitin 4 tähdenlentoa. =)

Olen "harrastanut" avaruus "tiedettä" jo jonkin aikaa. Tiedän koti aurinkokuntamme planeetat sekä perustietoa planeetoista ja monia tähtikuvioita osaan tunnistaa taivaalta. Joista muuten ensimmäinen tähtikuvioni jonka tunnistin oli Otava (2 luokan kirjasta tuli katsottau Otava merkkiä ja näin samallaisen taivaalla) ja nyt 9 vuoden aikana on tullut tiirailtua siis avaruuteen yöllä aika paljon.

Nyt haluaisin kaukoputken jolla oikeasti voisin tiirailla avaruuteen. En vain tiedä millaisen hankkisin. En ole rikas (budjetti olisi siinä 100€-300€ paikkeilla)

Minua kiinnostaisi monta "ominaisuutta" putkessa / putkissa.

Mitä tarkoitetaan kun olen kuullut jonkin näköisestä suojasta jos katsotaan kuuta kaukoputkella?

Onko kaukoputkissa jotain systeemiä millä saa asetettua sen tiettyihin "koodinaatteihin" vai pitääkö minun seurata tähtikuvioista missä mikäkin planeetta on jos haluan katsoa esimerkiksi jupiteria?

Miten voin ottaa valokuvan kaukoputken läpi?

Tarvitaanko kaikkia planeettoja katsellessa putkessa jotain valo suojia?

Nuo ominaisuudet siis pitäisi ainakin olla kaukoputkessa.

Lisäksi jos ei maksa paljoakaan enempää niin mikä se aurinko suoja on? Maksaako paljon enemmän ja voiko sitä suojaa käyttää kuuta katsellessa?

Ps. Anteeksi sekava kirjoitus tyyli (ehkä) olen hieman aloittelija tässä haastavammassa harrastuksessa niin en tiedä kunnolla erinimityksiä eri asioille. 

Tervehdys,

Ensiksikin, et ole tulossa hulluksi. Ja toiseksi, tervetuloa oikein hyvän harrastuksen pariin !

Yritän vastata kysymyksiisi:

1) Kuu on kirkas kohde ja sitä havaitaan joskus suodattimen läpi. Suodatinta käyttäen (täysi)kuun kirkkaus ei koske silmään kun sitä katsoo valovoimaisen kaukoputken läpi. Täysikuuta ei tosin kannata juurikaan kaukoputkella katsella. Sen sijaan sirpit ja puolikuut ovat mielenkiintoisempia koska silloin kraaterit ja muut yksityiskohdat erottuvat paremmin. Kuusuodatin ruuvataan okulaariin kiinni. Kaukoputken suurennusta vaihdetaan vaihtamalla okulaaria.

2) Useimmissa kaukoputkissa on koordinaattikehät (RA eli vaakasuuntaus ja DEC eli pystysuuntaus). Jokaisella taivaankohteella on koordinaatit. Teoriassa kohteita voi etsiä koordinaattikehien avulla mutta useimmat havaitsijat etsivät ne ns tähtihyppelyn avulla. Kaukoputken koordinaattikehistä ei ole apua jos kaukoputkea ei ole ensin "synkronoitu" taivaan kanssa. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se kohta mihin kaukoputki taivaalla "nyt" osoittaa niin kaukoputken  koordinaattikehien RA ja DEC numerot pitää olla juuri kyseisen taivaankohdan koordinaatit.
Kun kaukoputken koordinaatit on synkronoitu taivaan kohdan koordinaatteihin mihin putki osoittaa niin sen jälkeen muita kohteita voi etsiä putkea kääntämällä siten, että kaukoputken koordinaattikehät osoittavat etsittävän kohteen koordinaatteja.

3) Kirkkaita kohteita ei tarvitse etsiä tähtihyppelyllä tai koordinaattikehien avulla koska nehän näkyvät taivaalla jo paljain silmin. Tällöin riittää, että kohde saadaan kaukoputken etsinputken tähtäinristikon keskelle. Tällöin kohde näkyy varsinaisen kaukoputken näkökentässä OLETTAEN, että etsinputki on tarkasti samansuuntainen kuin varsinainen kaukoputki.

4) Jupiter on niin kirkas planeetta että sehän näkyy jo paljain silmin. Sen löytämiseen taivaalta et tarvitse koordinaatteja vaan huolehdit vain, että Jupiter on etsinputken hiusristikon keskellä jolloin se näkyy varsinaisen kaukoputken näkökentässä. Aloita kohteen havainnointi aina pienellä suurennuksella ja nosta suurennusta (eli vaihdat okulaaria) pikkuhiljaa. Huomaat, että eri kohteet näkyvät parhaiten jollain tietyllä suurennuksella. Planeettoja voi katsoa aika suurellakin suurennuksella jos ilmakehä vain on rauhallinen.

Yleisesti ottaen planeettoja katsellessa ei tarvita suodattimia (sitä kai tarkoitat kun puhut suojista).

5) Aurinkoa katsottaessa täytyy AINA käyttää aurinkosuodatinta. Jos katsot aurinkoa kaukoputkella ilman aunrinkosuodatinta TULET SOKEAKSI koska kaukoputki polttaa verkkokalvosi. Neuvoni on, että älä koskaan katsoa aurinkoa kaukoputkella jos olet vasta aloittamassa tätä harrastusta. Kannattaa aluksi (muutama kuukausi tai vuosi) keskittyä vain yöllisiin kohteisiin.


6) Et maininnut missä havaitset eli kaupungissa vai maaseudulla. Havaintopaikalla on iso merkitys jos aiot hankkia kaukoputken. Kaupungissa kohteet ei näy ollenkaan tai näkyy huonosti vaikka ostaisit isonkin kaukoputken.

Maaseudulla pimeiden taivaiden alla pieni kaukoputki näyttää enemmän kuin suuri kaukoputki kaupungissa.

Toivottavasti tästä oli apua ja jos jotain jäi epäselväksi niin kysy.

Terveisin,
-Mika Luostarinen

Lainaus käyttäjältä: Naamari - 10.09.2010, 01:05:49
Joo arvelinki, että näin tähtösiä, mutta oli tuo kuitenki aika #¤%&#! vaikeeta. En suosittele tosiaankaan tätä
hommaa niille jotka luulevat näkevänsä heti kaikki nebulat väreissä tms. Tosissaan eri hommaa ku 60mm putkella kahtelu!

Taitaa olla vähän saman mentaliteetin hommaa, kuin filatelia, eli ei heti satu haaviin se 1800-luvun soikiomerkki? 
Jotenki itelle sopii tällaiset harrastukset joissa täytyy harjautua ajan kanssa: Kitara, postimerkit, kuntoilu, lenkkeily, 3d-mallinnus/visualisointi.

Motto: Tyytyväisyyteen loppuu kehitys

Niin. Olen itse monelle tähtiharrastusta aloitavalle aina sanonut että:

Kaukoputki ei ole televisio. Kaukoputki on piano.

Eli se tarkoittaa, että kaukoputki ei näytä sinulle taivaalta yhtään mitään itsekseen (päinvastoin kuin televisio joka näyttää enemmän kuin mitä haluat nähdä).

Sen sijaan kaukoputki on kuin piano eli se ei soi itsestään vaan sen käyttö vaatii opettelua ja harjoittelua aivan kuin minkä tahansa instrumentin käyttö.

Vasta ajan kuluessa ja käyttötuntien kasvaessa taito NÄHDÄ kaukoputkella kehittyy samoin kuin kehittyy taito soittaa pianolla vasta ajan ja harjoituksen myötä.

Monet uudet harrastajat jotka ensimmäistä kertaa katsovat kaukoputken läpi yölliselle taivaalle näkevät ensimmäisellä kerralla ... pelkkää mustaa !

Tervetuloa uuden "pianon" omistajaksi :)


-Mika Luostarinen

PS. Niitä värejä ei sitten sumuista tai galakseista näe koskaan kaukoputken ja pelkkien silmien avulla. Ne värit tulee esille vain valokuvissa. Ja sitä valokuvaakin pitää ensin valottaa tunti tolkulla.

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 11.11.2009, 04:58:12
Tuo on hyvä huomio. Ja muutenkin täytyy antaa vähän vastuuta ja kokeilemista muillekin, liian helpoksi tuota ei kannata tehdä. Lapset sentään vielä oppivatkin jotain, ja aika nopeastikin se motoriikka kehittyy.

Varoituksen sana, tuo putki on oikeasti todella iso, joten ensikohtaaminen sen kanssa voi olla aika mieleenpainuva. Voi olla, kun se saapuu kotiovelle, että erehtyy tilanneensa boilerin kaukoputken sijasta.


Kari

Eiks tommone 300mm dobsonni oo jo aika raskas käsiteltävä?
Ja esim jos pieniä ihmisiä ajatellaan niin tosi raskas putki?

Pystytys on isojen ihmisten töitä. Dobsonin käsittely onnistuu melko pieniltäkin. Tikkaat pitää olla matkassa.

Kaizu