Pitkät valotusajat

Aloittaja astro_juhis84, 26.09.2006, 08:16:06

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: naavis - 08.01.2010, 19:29:30
Eikö sama saavuteta vähentämällä kuvista darkit jälkikäteen?

Darkit vähentävät ainakin kuumat pikselit yms. mutta olen epäileväinen satunnaisen kohinan suhteen. Jokaisesta ruudusta pitäisi olla rinnakkainen dark-ruutu kuvattuna samaan aikaan, jos oikein asian ymmärrän ja jotta homma toimisi kuten kaavailit. Tietääkö joku tarkemmin?
- Timo Inkinen

JussiR

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 08.01.2010, 19:41:00
Darkit vähentävät ainakin kuumat pikselit yms. mutta olen epäileväinen satunnaisen kohinan suhteen. Jokaisesta ruudusta pitäisi olla rinnakkainen dark-ruutu kuvattuna samaan aikaan, jos oikein asian ymmärrän ja jotta homma toimisi kuten kaavailit. Tietääkö joku tarkemmin?

Mielestäni tuo menee noin.


Ja tuohon alkuperäiseen kysymykseen.

Olen pyrkinyt käyttämään niin pitkiä valotuksia, mitä seurannan tarkkuus millekin polttovälille mahdollistaa. Ja herkkyys sille tasolle, että histogrammista katsottuna ei ole tapahtunut ylivalotusta.
JussiR

awallin

tuolla on selitetty ja esimerkein näytetty aika hyvin:
http://www.samirkharusi.net/sub-exposures.html

hieman masentavaa esim kun todetaan tuolla "64 min at dark site = 16 h in suburbia", ja vielä kun valoisalla paikalla osavalotukset tulee olla lyhyitä niin saman SNR:n saavuttaminen vaatii ruutuja ihan mahdottomasti. Johtopäätös on siis että pitäisi muuttaa kauas maalle jossa on pimeää :)

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 08.01.2010, 19:41:00
Darkit vähentävät ainakin kuumat pikselit yms. mutta olen epäileväinen satunnaisen kohinan suhteen. Jokaisesta ruudusta pitäisi olla rinnakkainen dark-ruutu kuvattuna samaan aikaan, jos oikein asian ymmärrän ja jotta homma toimisi kuten kaavailit. Tietääkö joku tarkemmin?

Darkien kohina on lämpökohinaa, siis tilastollista, joten darkien ei periaatteessa tarvitse olla samanaikaisia lightien kanssa, mutta niitä (tai "sitä") pitää olla riittävästi, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lightia.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

oksanen

Alkuperäinen kysymys on hyvä. Yksinkertainen vastaus on että pitkiä valotuksia käytetään paremman signaali/kohina suhteen (SNR) saavuttamiseksi.

Mutta miksei pinoaminen ja darkkien vähentäminen ole yhtä tehokasta? Vastauskin on jo tuossa aiemmin: jokaisessa kuvassa on mukana kameran aiheuttama kohina, joka lisääntyy kuvia yhdistettäessä nopeammin kuin himmeän kohteen synnyttämä signaali. Kameran kohina koostuu kennon lukukohinasta ja pimeävirran kohinasta.

Kaikki signaalit kameran kennolla aiheuttavat kohinaa: taivaalta valuva fotonivirta (sekä kohteesta että taustataivaasta) ja kameran pimeäsignaali sisältävät kohinaa suunnilleen signaalin neliöjuuren verran. Siis myös darkissa on signaali- ja kohinakomponentit, pienen signaalin takia yksittäisen darkin SNR on varsin huono. Siksi darkkeja kannattaa ottaa mahdollisimman monta ja pinota ne jolloin SNR paranee ja darkin vähentäminen lisää lopullisen kuvan kohinaa mahdollisimman vähän. Yleinen harhaluulo on että darkin vähentäminen vähentää kohinaa, mutta se lisää sitä darkin kohinan verran. Se mikä vähenee on darkkisignaali, mikä näkyy esimerkiksi juuri lämpimien pikseleiden häviämisenä.

Kohinalähteiden ymmärtäminen auttaa parempien kuvien saamiseen ja valotusaikojen optimointiin. Helppoa se ei toki ole.

arto

Nurinniska Observatory

Olen alkanut nyt käyttää 20 minuutin osavalotuksia 10 minuutin sijasta, ja kuvien kohina on vähentynyt aivan selvästi. Pitää alkaa seuraavaksi tehdä kokeita 30 minuutin osavalotuksilla. Kunnollisten pimeäruutusarjojen ottaminen oikeassa lämpötilassa on tosin käytännössä mahdotonta; esimerkiksi viimeisimmissä kuvissani käytin 24 pimeäruutua, ja 24*20min on 8 tuntia!
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

Katri

Kannattaako kuvatessa ottaa kameran kohinanpoistotoiminto pois käytöstä jos se on mahdollista?

Marko.J

Jos käyttää darkkeja kuvien kalibrointiin, niin kameran kohinanpoistosta ei ole hyötyä >>> pois päältä vaan. Kohinanpoisto periaatteessa kuvaa oman darkin joka valotukselle ja vähentää sen raakakuvasta automaattisesti.
Marko Järvinen
"Jos ei nippusiteillä ja jeesusteipillä tule kuntoon, niin sitten se on oikeasti rikki."
http://markonastroblogi.blogspot.fi

Timpe

Kohinan poistoakin on kahta tyyppiä (ainakin EOS 7D:ssä): toinen on "kohinanpoisto suurella herkkyydellä", jolle löytyy pois/matala/normaali/voimakas -asetukset ja sitten on "pitkän valotuksen kohinan poisto". Kumpi tässä on kyseessä? Jälkimmäisen voi ottaa pois käytöstä turhana, mutta tuo suuren herkkyyden kohinan poisto voi olla asennossa matala. Tosin tuokin taitaa vaikuttaa vain JPG-kuviin eikä RAW-kuviin.
- Timo Inkinen

TuRe

Pitkät valotusajat/ herkkyys - asetukset.
Edellisissä on jonkin verran käsitelty myös tätä aihetta, mutta jos annan lähtöarvoja: kamera Canon 40D (modaamaton), osavalotukset 2- 3 min ja kohteet Messierin, niin mikä tai mitkä herkkyydet  olisivat parhaita käytettäväksi, ISO 800 ja 1600 välillä RAW-kuvissa, valon keräyksen, pinottavien kuvien määrän, kohinan, kuvan tarkkuuden kannalta. Olen todennut, että periaate 3x120s kuva ei aivan vastaa 2x180s kuvaa, vaikka pitäisi.    


Tuomo Repo

Jorma Koski

Oksasen Artohan tuossa edellä tämän selitti: enemmän kuvia = enemmän kohinaa.

Darkeista ei muuten ole juurikaan hyötyä tavallisten digikameroiden kanssa.
Mutta fläteistä on aina iloa!
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

JussiR

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 15.10.2010, 10:15:16
Pitkät valotusajat/ herkkyys - asetukset.
Edellisissä on jonkin verran käsitelty myös tätä aihetta, mutta jos annan lähtöarvoja: kamera Canon 40D (modaamaton), osavalotukset 2- 3 min ja kohteet Messierin, niin mikä tai mitkä herkkyydet  olisivat parhaita käytettäväksi, ISO 800 ja 1600 välillä RAW-kuvissa, valon keräyksen, pinottavien kuvien määrän, kohinan, kuvan tarkkuuden kannalta. Olen todennut, että periaate 3x120s kuva ei aivan vastaa 2x180s kuvaa, vaikka pitäisi.    




Valotusaika niin pitkäksi, kuin seuranta tai kuvauspaikan valoisuus sietää. Ja varmasti kuvanlaadussa huomaa, onko käytetty herkkyyttä 800 vai 1600, mutta tässäkin asiassa arki on täynnä kompromisseja.


Muistaakseni joku on sanonut, että herkkyyksissä täydet arvot (esim. 1600) on käytännössä yhtä hyviä, kuin väli lukemat esim. 1250 tai 1000. 
JussiR

einari

ISO arvolle oli kai joku optimilukema, esim omallani ISO 800.
En sitten tiedä mikä noissa uudemmissa malleissa on jossa maksimi on ISO 6400 tai enemmänkin.
___
Tapio

Lauri Kangas

ISO 800 ja valotus taustataivaan mukaan, silloin ei voida mennä kovin pahasti metsään. Tämä olettaa että seuranta toimii.

Optimaalisen iso-arvon löytämisessä on useita huomionarvoisia juttuja jotka menee paikoin ohi fyysikoltakin. Nyrkkisääntönä pidettäköön, ettei vahvistusta kasvattamalla saada talteen yhtään enempää fotoneita, mutta isommalla herkkyydellä saatetaan kuitenkin hukata niitä kirkkaissa alueissa. Itse en järkkärillä ikinä jaksanut murehtia vaan käytin aina 800:aa. Ei pidä hämääntyä siitä, että kuva näyttää kameran näytöllä paremmalta suuremmilla arvoilla.


Timpe

Kuvaan itse useimmiten ISO800:lla vaikka 7D:stä löytyy arvoja 3200/6400 saakka. Mutta tämäkään ei ole hakattu kiveen, sillä esim. kovin valosaasteisella taivalla saatan tiputtaa herkkyyden ISO400:aan värikohinan minimoimiseksi. Ja samoin pimeältä taivaalta saa hyvin kuvia myös ISO1600:llakin. Kuitenkin jos käytän suuria herkkyyksiä, niin maksan siitä pidentyneenä kuvankäsittelyaikana (kohinanpoistoa monessa vaiheessa). Käytännössä tästä yhtälöstä ottaa mieluiten sen "kameralle sopivan pienen" herkkyyden ja riittävän pitkän (2-4 min) valotusajan, jos vain laitteet ja taustataivas antavat myöten.
- Timo Inkinen