Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville erittäin energisille hiukkasille. Nasan ACE-avaruusluotain on viimeisen 17 vuoden aikana havainnut noin 300 000 kosmisen säteilyn rautahiukkasta.

Näistä enemmistö on ollut tavallisia rauta-atomeita, mutta 15 kappaletta on ollut radioaktiivisia rauta-60-ytimiä. Kyseisen atomilajin puoliintumisaika on vain 2,6 miljoonaa vuotta, joten ainakin näiden kosmisten säteiden on täytynyt syntyä tähtitieteellisesti katsottuna hiljattain.

“Havaintomme kosmisen säteilyn radioaktiivisista rautaytimistä on savuava ase, joka viittaa muutama miljoona vuotta sitten tapahtuneeseen supernovaan", toteaa Robert Binns Washingtonin yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan atomiydinten synnyn ja niiden kiihtymisen välillä on vähintään 100 000 vuotta. Kyse onkin todennäköisesti kahdesta supernovasta, joista ensimmäinen synnytti radioaktiivisen raudan ja toinen kiihdytti sen suureen nopeuteen.

Havaintojen perusteella suuri osa Linnunradasta maapallolle saapuvista kosmisista säteistä tulee meitä suhteellisen lähellä olevasta massiivisten tähtien joukosta, jossa supernovaräjähdyksiä uskotaan tapahtuvan muutaman miljoonan vuoden välein.

Hiljattain uutisoitiin myös valtamerien pohjista löytyneistä rauta-60-ytimistä.

Aiheesta lisää Washingtonin yliopisto (englanniksi)