40 miljardia auringonmassaa – tutkijat löysivät nykymaailmankaikkeuden massiivisimman tunnetun mustan aukon

700 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan massiivisen Holm 15A -galaksin himmeä keskusta kiinnitti tutkijoiden mielenkiinnon. Tarkemmissa mittauksissa galaksista paljastui monta kertaa odotettua massiivisempi musta aukko.

"Supermassiivisten mustien aukkojen massoista on vain muutamia kymmeniä suoria mittauksia eikä niitä koskaan ole yritetty tällaiselta etäisyydeltä", taustoittaa Jens Thomas Max Planck -instituutista.

"Meillä oli jo jonkinlainen käsitys tämän galaksin mustasta aukosta, joten päädyimme yrittämään sen arviointia."

Havainnoissa mitattiin galaksin ytimessä kiertävien tähtien liikkeitä, joista mustan aukon massa pystytään päättelemään. Tulokseksi saatiin, että galaksin keskustan musta aukko on massaltaan noin 40 miljardia kertaa Aurinkoa massiivisempi.

Massa on enemmän kuin yhdelläkään toisella "nykyään ja paikallisessa maailmankaikkeuden osassa" havainnoidulla supermassiivisella mustalla aukolla. Matkallisesti ja ajallisesti paljon kauempana sijaitsevissa kvasaareissa on kuitenkin aiemminkin arvioitu olevan vastaavan massaluokan mustia aukkoja.

Tutkijat uskovat, että galaksin erikoisen himmeä, mutta samalla laaja keskusalue johtuu siitä, että galaksien yhdistymisissä niiden ytimien mustat aukot ovat painovoimallaan singonneet suuren osan alueen alkuperäisistä tähdistä pois. Alueelle ei myöskään ole jäänyt kaasua synnyttämään uusia tähtiä.

Galaksien keskustoissa sijaitsevat supermassiiviset mustat aukot ovat yleensä massoiltaan miljoonista muutamaan miljardiin auringonmassaan.

Massiivisten yksittäisten tähtien supernovaräjähdyksissä tai romahtamisissa syntyneet mustat aukot ovat yleensä 3–16 auringonmassaa, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Aiheesta lisää Max Planck -instituutti (englanniksi)