Kolme kilpailevaa kuulaskeutujaehdotusta sai Nasan rahoituksen alkuvaiheen kehitykseen vuosi sitten. Ennen perjantaista julkistusta pidettiin todennäköisenä, että kaksi kolmesta saisi Nasalta jatkorahoituksen.

"Rahoituksen turvin Nasa ja yhteistyökumppanimme saavat ensimmäisen miehitetyn demonstraatiolennon Kuun pinnalle tällä vuosisadalla", toteaa Kathy Lueders Nasan miehitettyjen lentojen osastolta.

"Avaruusjärjestömme ottaa askeleen eteenpäin naisten tasa-arvolle ja pitkäkestoisille lennoille", hän jatkaa viitaten Nasan lupaukseen siitä, että ensin Kuun pinnalle astuu naisastronautti.

Suunnitelmaan kuuluu, että nelihenkinen miehistö laukaistaan avaruuteen Orion-aluksessa ja lentää sillä Kuun kiertoradalle. Starship-raketin kuuversio laukaistaan erikseen ja kiertoratatankkausten jälkeen se lentää Kuun kiertoradalle.

Kuun kiertoradalla Orion telakoituu Starshipin kanssa ja kaksi miehistön jäsenistä laskeutuu Starshipin kyydissä noin viikoksi Kuun pinnalle. Paluumatkalla Starship nousee Kuun kiertoradalle ja telakoinnin jälkeen miehistö palaa Orionin kyydissä maapallolle.

Päätöksessä on nähtävissä Joe Bidenin presidenttikauden pienempi panostus Artemis-ohjelmaan. Donald Trumpin kaudella mainostettu ja epärealistisena pidetty Kuuhun laskeutumisen tavoitevuosi 2024 ei esiintynyt Nasan uudessa tiedotteessa. 

Elon Muskin johtama SpaceX oli edellisessäkin kilpailuvaiheessa edullisin vaihtoehto. Tämä on osin yhtiön riippumattoman taloudellisen panostuksen ja osin uudelleenkäytettävyyden ansiota. Toisaalta SpaceX-yhtiön suunnitelma sisältää teknisiä haasteita, jollaisten ratkaisemisesta yhtiöllä on kuitenkin kokemusta.

Ilman rahoitusta jäänyt Jeff Bezosin johtama Blue Origin joutui helmikuussa ilmoittamaan merkittävästä myöhästymisestä New Glenn -kantorakettinsa kehityksessä. Dyneticsin suunnitelma ei puolestaan ollut yhtä vankalla taloudellisella pohjalla.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)