[Päivitetty 8.1. kello 22.30] Astrobotic ilmoitti kello 16.37, että se oli kohdannut ongelmia luotaimensa suuntausjärjestelmässä, joka vaikutti sen tehontuottoon ja yhteyden ylläpitoon. Vaikka yhteydenpito ja suuntaus saatiinkin ratkaistua muutaman tunnin jälkeen, yhtiö raportoi ajoaineiden kriittisestä menetyksestä ongelmien seurauksena. Vaikka tilanne ei olekaan täysin selvillä, vaikuttaa siltä, että laskeutuminen Kuuhun jää haaveeksi vikaantumisen vuoksi.

United Launch Alliancen Vulcan-kantoraketille kyseessä oli neitsytlento, mikä teki siitä hyvin jännittävän. Video laukaisusta on katsottavissa tästä.

"Ensimmäinen CLPS-laukaisu lähetti hyötykuormat matkaan kohti Kuuta. Se on suuri askel ihmiskunnalle valmistautuessamme palaamaan Kuun pinnalle. Nämä ison riskin lennot eivät vain tee uutta tiedettä Kuussa, vaan myös tukevat kasvavaa kaupallista avaruustaloutta", sanoo Nasan pääjohtaja Bill Nelson.

CLPS eli Commercial Lunar Payload Services on ohjelma, jossa Nasa rahoittaa yksityisyritysten palveluja kuulennoille. Niiden tarkoitus on tukea suurempaa Artemis-ohjelmaa.

Astrobotic-yhtiön rakentaman Peregrine-1-laskeutujan kyydissä on useita hyötykuormia Nasalta sekä yksityisyrityksiltä. Nasan hyötykuormat tutkivat Kuun äärimmäisen ohutta kaasukehää, Kuun pinta-aineksen lämpöominaisuuksia, vedyn määrää pinta-aineksessa sekä säteily-ympäristön ominaisuuksia.

Peregrine-1:n oli suunnitelman mukaan määrä laskeutua Kuun pinnalle 23. helmikuuta. Nykyään Kuun pinnalle tähtäävät luotaimet käyttävät ratoja, joilla säästetään hieman polttoainetta, mutta matka-aika kasvaa minimiradan 3 vuorokaudesta tyypillisesti yli kuukauteen.

Hyötykuormat on suunniteltu kestämään ainoastaan yhden Kuun päivän ajan, todennäköisesti noin 10 Maan vuorokautta. Kuun yön kylmyys ja valottomuus koituvat yleensä lämmittämättömän elektroniikan kohtaloksi.

Tämän vuoden aikana Nasan tavoitteena on saada Kuun pinnalle suuri määrä laskeutujia pääosin yksityisyritysten toteuttamina. Niistä tieteellisesti tärkein on marraskuulle kaavailtu suuri Viper-mönkijä.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)