Neptunuksen takaisten kappaleiden radat saattavat selittyä niiden itsensä painovoimavaikutuksilla

Tutkimusryhmä pitää mahdollisena, että aurinkokunnan ulko-osien kappaleiden oudot radat voisivat selittyä kollektiivisten painovoimavaikutusten tuloksina. Mikäli he ovat oikeassa, oletusta yhdeksännestä planeetasta ei välttämättä tarvittaisi.

Tutkimus esiteltiin tänään American Astronomical Societyn kokouksessa Denverissä.

"Tällaisia pienkappaleita on niin paljon aurinkokunnan ulko-osissa. Mitä niiden yhteinen painovoima saa aikaan?", kysyy Ann-Marie Madigan Coloradon Boulderin yliopistosta. Hän väittää, että suuri osa aurinkokunnan ulkolaidan outouksista voidaan ratkaista tämän kysymyksen avulla. 

Yhtenä erikoisilla radoilla olevista kappaleista on pidetty kääpiöplaneetta Sednaa, joka kiertää Auringon kerran 11 000 vuodessa taivaltaen erittäin elliptisellä radalla peräti 936:n Maa-Aurinko-välimatkan päähän. Sen lisäksi monet muutkin löydetyt pienkappaleet ovat hyvin elliptisillä radoilla.

Ryhmän tietokonesimulaatioiden mukaan suuret ja pienet Neptunuksen takaiset kappaleet tulevat ajoittain lähellä toisiaan ja vaikuttavat toistensa ratoihin. Tämä itsessään voi aiheuttaa ratojen jaksottaisen muuttumisen ympyrämäisempien ja elliptisempien muotojen välillä. 

Jos ryhmä on oikeassa, kollektiiviset painovoimavaikutukset riittävät selittämään ison osan niistä arvoituksista, joihin Planeetta yhdeksää on pidetty vastauksena.  

Planeetta yhdeksän -mallin ensimmäinen versio esiteltiin vuonna 2014. Suurempaan julkisuuteen se nousi vuoden 2016 alussa, kun arvostetut asteroiditutkijat julkaisivat tietokonesimulaatioihin perustuvan tutkimuksen aurinkokunnan ulko-osien radoista.

Outojen ratojen aiheuttajaksi ehdotettiin vielä tuntematonta planeettaaa, joka kiertäisi hyvin kaukana Aurinkoa ja olisi karkeasti 10 kertaa maapalloa massiivisempi. Toistaiseksi sellaista ei ole löydetty. Mallin vahvuutena on pidetty sen kykyä selittää useamman asteroidipopulaation sijainti ja myös Auringon akselin vinous planeettojen ratatasoon nähden.  

Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 5 tai 6/2018