Vaikka Kuun jäätä on kartoitettu useita kertoja ennenkin, pitävät tutkijat uutta analyysiaan aiempia kattavampana. Nyt pystytiin rajaamaan pois esimerkiksi kirkkaan pintahiekan alueiden väärä signaali.

Chandrayaan-1-luotaimen Moon Mineralogy Mapper -instrumentti pystyi erottamaan pinnan heijastusta sekä infrapunasäteilyn imeytymistä.

Oheisissa julkaistuissa napa-alueiden kartoissa harmaasävyt kertovat Kuun pinnan lämpötiloista. Havaitut vesivarannot sijaitsevat kraatterien pohjilla, joissa vallitsee kylmin lämpötila. Varjoisilla esiintymisalueilla lämpötila ei koskaan nouse yli -160 celsiusasteen.

Jään on aiemmin arvioitu olevan todennäköisesti peräisin Kuuhun vuosimiljardien aikana törmänneistä komeetoista. Vain napa-alueilla jää on säilynyt.

Suurin Kuun pintakerrosten vesivarantoja koskeva kysymys kuuluu, missä muodossa vesi esiintyy. Vastauksesta ei vieläkään voida olla varmoja. Veden hyödyntämisen kannalta on keskeistä, onko sitä paksuina jääkerroksina vaiko molekyyleinä pintahiekan seassa.

Chandrayaan-1-luotain laukaistiin Kuun kiertoradalle vuonna 2008. Luotain toimi vuoden 2009 elokuuhun asti.

Intia valmistelee parhaillaan jatkotutkimuksiin Chandrayaan-2-luotainta. Se sisältää kiertolaisluotaimen lisäksi eteläiselle napa-alueelle suuntaavan laskeutujan ja mönkijän. Luotain on määrä laukaista avaruuteen tammikuussa 2019.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)