Noin 500 kilometrin läpimittaista Enceladusta tutki aikoinaan Cassini-luotain. Sen mittausten perusteella kuun jääkuori on noin 20 kilometriä paksu ja sen alla on noin 30 kilometriä syvä sulan veden valtameri.

"Jään jakauman tunteminen mahdollistaa reunaehtojen asettamisen sen virtausten reiteille", kertoo Ana Lobo Caltechista.

Uuden mallin mukaan virtauksia Enceladuksen meressä luovat etenkin suolaisuuden erot.

Meren yläosassa sitä jäähdyttää jääkuori, kun taas pohjalla kiviytimestä tuleva lämpö lämmittää merta. Jäätä sulattavaa lämpöä vapautuu mereen ytimestä pääasiassa napojen alueella. Jäätymistä puolestaan tapahtuu eniten päiväntasaajalla.

Jäätymisen alueella vedestä tulee suolaisempaa ja raskaampaa, sulamisen alueella taas vähemmän suolaista ja kevyempää. Erot johtavat globaaleihin virtauksiin.

Enceladuksen valtameriympäristön soveltuvuus elämälle on jatkuvan tutkimuksen ja väittelyn kohteena. Mahdolliset elämänmuodot voisivat saada energiaa esimerkiksi pohjan hydrotermisistä lähteistä. Energian ohella toinen iso kysymys liittyy meren happipitoisuuteen.

Toimintansa lopettaneen Cassinin jälkeen parempia vastauksia Enceladuksen olosuhteista saataneen vasta seuraavan luotaimen avulla.

Miljardööri Juri Milnerin rahoittama Breakthrough-säätiö valmistelee parhaillaan suunnitelmaa luotaimesta, joka tutkisi Enceladusta.

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)