Deimos-kuu on pisimmältä sivultaan 15 kilometriä ja lyhyimmältä sivultaan 11 kilometriä pitkä. Sen rata kiertää Marsia kahden asteen kulmassa.

"Deimoksen radan poikkeamista täsmälleen Marsin päiväntasaajan yläpuolelta ei pidetty tärkeänä. Kukaan ei yrittänyt selvittää sitä", selittää Matija Ćuk SETI-instituutista.

"Sen jälkeen kun saimme uuden ratkaisevan idean ja katsoimme sitä uusin silmin, paljasti Deimoksen rata suuren salaisuuden", hän jatkaa.

Marsin sisempi kuu, Phobos, putoaa vähitellen radallaan lähemmäksi planeettaa. Se saattaa hajota kappaleiksi ennen putoamistaan.

Marsin kuille on vuonna 2017 ehdotettu syklistä mallia, jossa useat sukupolvet pieniä kuita ovat hajonneet renkaiksi ja muodostaneet uusia kuukappaleita. Mallissa jokaisen hajoamisen jälkeen osa aineesta tiivistyy uudeksi kuuksi, joka nousee ylemmäksi. Osa aineesta putoaa planeetalle.

Syklinen malli ennustaa myös, että muodostunut uusi pienkuu siirtyisi kauemmas renkaasta. Tämä sopii Deimoksen rataan.

Ćukin tutkimusryhmän uusissa laskelmissa Marsin alkuperäinen kuu on ollut 3 miljardia vuotta sitten 20 kertaa nykyistä Phobos-kuuta massiivisempi. Sen jälkeen kuu olisi hajonnut renkaaksi ja tiivistynyt uudeksi kuuksi kaksi kertaa.

Toistaiseksi syklihypoteesi on vielä sangen hataralla todistepohjalla.

Vastauksia odotetaan Japanin MMX-luotaimelta, joka on määrä laukaista matkaan tutkimaan Phobos-kuuta vuonna 2024. Tavoitteena on myös näytteen hakeminen maapallolle.

Aiheesta lisää SETI Institute (englanniksi)