Venuksen kaasukehästä löytyi mahdollisesti aminohappoja
Ryhmä intialaisia tutkijoita väittää havainneensa glysiini-aminohappoa Venuksen kaasukehästä. ALMA-teleskoopin havaintoihin perustuva tulos on kuitenkin jo saanut vahvaa kritiikkiä osakseen.
Reilu kuukausi sitten tutkijayhteisö kertoi havainneensa Venuksen kaasukehästä fosfiinia. Kyseinen aine on epävarma, mutta mahdollinen merkki elämästä.
Myöhemmin on käynyt ilmi, että Pioneer-luotain saattoi jo 70-luvulla tehdä saman havainnon. Vaikka fosfiini voi lopulta selittyä esimerkiksi tulivuoritoiminnalla, se on energisoinut tiedeyhteisöä etsimään lisää merkkejä vieraasta elämästä.
Viimeisin käänne tarinassa on mahdollinen glysiinin löytyminen. Glysiini on yksi geneettisen koodimme kahdestakymmenestä aminohaposta ja samalla myös pienin sekä yksinkertaisin aminohappo.
Intialaiset tutkijat käyttivät ALMA-teleskoopin mittauksia ja kertovat havainneensa glysiiniä Venuksen kaasukehästä. Glysiiniin viittaava signaali oli vahvimmillaan lähellä päiväntasaajaa. Sitä ei nähty planeetan navoilla.
Löydöstä kertova tutkimus ei ole vielä vertaisarvioitu ja se on saanut osakseen jo vahvaa kritiikkiä. Tulos on siis tässä vaiheessa erittäin epävarma.
"Tämä havainto on ALMAn mittaaman taajuuskaistan reunalla, minkä takia olen hyvin skeptinen", toteaa Nature Astronomy -julkaisussa työskentelevä entinen astrokemisti Paul Woods.
Myös havaintojen tulkinta ei kaikkia tutkijoita vakuuta, sillä nyt huomattiin vain yksi yksittäinen spektriviiva. Glysiinin pitäisi tuottaa paljon monipuolisempi muoto spektriin.
Jos havainto ja siitä tehty päätelmä kaikesta huolimatta osoittautuu lopulta oikeaksi, sillä on merkitystä, kun pohdimme voisiko Venuksessa olla elämää.
Pelkkä glysiini ei ole merkki elämästä, sillä sen tuottamiseen on useita luonnollisia tapoja. Tätä aminohappoa löytyy esimerkiksi komeetoista. Glysiini on silti yksi tunnetun elämän tärkeistä rakennuspalikoista ja aminohapot olivat myös maapallon ensimmäisten orgaanisten molekyylien joukossa.
Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)