Bakteerikasaumat selviäisivät Maasta Marsiin avaruusolosuhteissa

Ultraviolettisäteily, tyhjiö ja lämpötilaerot eivät todennäköisesti olisi esteenä bakteerien avaruusmatkoille. Kansainvälisellä avaruusasemalla tehty japanilaistutkimus tarjoaa todistusaineistoa pieneliöiden sitkeydestä.

Testin mukaan yli 0,5 millimetrin paksuiset Deinococcus-bakteerin kokkareet säilyivät osittain elinkykyisinä kolmen vuoden ajan avaruusolosuhteissa.

Tulos korostaa luotainten desinfioinnin tärkeyttä, jos Maan mikrobien leviämistä muille taivaankappaleille halutaan estää. Se herättää mietteitä myös panspermiahypoteesista, jonka mukaan elämä voisi levitä pitkienkin matkojen päähän avaruudessa.

"Jotkut tutkijat uskovat, että elämän synty on hyvin harvinaista ja tapahtui vain kerran maailmankaikkeudessa, kun taas toiset uskovat sen voivan tapahtua kaikilla sopivilla planeetoilla", taustoittaa Akihiko Yamagishi.

"Mikäli panspermia on mahdollista, elämää täytyy löytyä paljon laajemmalti kuin aiemmin ajateltiin", hän jatkaa.

Koeaineiston perusteella tutkijat arvioivat, että yli 0,5 millimetrin kokoinen bakteerinäyte voisi säilyä elinkykyisenä 15–45 vuotta Kansainvälisellä avaruusasemalla. Mikäli näyte olisi yli millimetrin kokoinen, säilyisi se jopa 8 vuotta yksinään keskellä avaruutta.

Jos bakteerit olisivat esimerkiksi paksun kiven sisällä suojassa, voisivat ne selviytyä vielä paljon pidemmistäkin ajoista avaruudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että bakteerit kykenevät jäätyneinäkin korjaamaan DNA-molekyyliensä katkeamiskohtia.

Aiheesta lisää Frontiers (englanniksi)