Timpe pyysi M3 ketjussa kertomaan tuosta CGEM:in kokoonpanosta, eli mitä olen sille tehnyt jotta kestää C14 painon.
Ensinnä, CGEM:stä on olemassa myös toinen tukevampi versio, CGEM DX, jolle luvataan kantavuutta 50lb. Celestron itse ilmoittaa että sitä voi käyttää C14:n kanssa. Erot normijalustan ja tuon toisen välillä ovat: Tukevampi kolmijalka, peräisin CGE PRO jalustasta, paksumpi vastapainoakseli, ilmeisesti myös suoraan CGE Pro:sta, erilainen elektroniikkaosa, joka antaa moottoreille enemmän virtaa.
Muut osat ovat samat molemmissa jalustoissa ja tämän perusteella uskalsin tuohon C14:n laittaa.
1.Omassa kokoonpanossani kolmijalan tilalla on kiinteä 300mm halkaisijainen betonitolppa, joka lienee suurimpia syitä tukevuuden paranemiseen, putken vahingossa tönäiseiminen pimeässä ei muuta taivaannapakohdistusta. Kolmijalan kanssa tuon kohdistuksen saaminen pysyväksi on huomattavasti hankalampaa. Kiinteä asennus mahdollistaa tarkan taivaannapakohdistuksen jolloin korjaustarve guidauksella on pieni. Kohdistus on hierottu kohdalleen viime syksynä PHD:n avulla, en ole tarkastanut onko routa liikutellut tolppaa.
2.Toinen iso tekijä on rakennus, joka suojaa pienemmiltä putkea heiluttelevilta tuulenpuuskilta.
3.Vastapainoja on laitettu luonnollisesti tarpeen mukaan lisää, tässä nuukuus näkyy visuaalisessa llkonäössä, en ollut motivoitunut maksamaan 100€ kpl Celestronin valmistamista, ja nuo ovat omavalmisteita.
4.Jalusta on viime syksynä otettu auki, rasvat vaihdettu superluben tuotteeseen ja matopyörän välys säädetty molemmilla akseleilla. Tuntiakselin välys voisi olla vielä hiukan pienempi.
5.Kuvatessa pyrin jätän jalustan hiukan epätasapainoon, itäpuolen ja keulan hiukan painavammaksi. Tällä saa nuo pienet välykset pysymään nollassa ja hammaskontaktin kiinni.
6. Guidaus hoituu TS:n 60 mm etsinguiderin avulla, C14:n kanssa käytän siinä 2x barlowia, joka nostaa sen polttovälin n.450mm:iin
Guideri on sijoitettu isoon losmandykiskoon putken sisäpuolelle momenttivoiman, tärinäherkkyyden ja vastapainomäärän minimoimiseksi
Guideriin olen heti alussa joutunut virittämään lukituksen fokussäädölle, siirsin yhden lukitusruuvin toisesta kohdasta. Eli tämäkin osa on itse rakennettu toimivaksi, nyt fokus ei kierry vahingossa kuvauksen aikana ja fokuserissa oleva klappi poistuu.
Joka kerta tuohon kuvauksen alkuun saamiseen joutuu kuitenkin tekemään nykyisin seurantatähden etsintää barlowin takia kutistuneen näkökentän ja heikentyneen valovoiman takia, etsimen sääröruuveja joutuu siis yleensä kiertelemään.
Ilman Barlowia, pienempien putkien kanssa on joka kerta löytynyt guidaustähti näkökentästä ilman säätelyjä.
PHD hoitaa sitten ohjelmallisen puolen, siinä olen yrittänyt hakea isolle putkelle sopivia arvoja, kuitenkin graafissa näkyy tuntiakselin suunnassa jatkuvaa edestakaisin sahausta jota en ole vielä saanut pois, kuvissa se näkyy hiukan venyneinä tähtinä. En kuitenkaan ole niin perfektionisti että päivä menisi sen takia pilalle
Guidekamerana on Laurilta hommattu QHY5. Off axis guidaus on käynyt myös mielessä, mutta vaatisdi varmaan uuden herkemmän kameran ja OAG välineet, toistaiseksi pysyn etsinguidauksessa.
7. kuvauksessa käytän järkkäriä, 600D tai modattu 1000D ,valotukset rajoittuvat yleensä 3-4min tietämille taustataivaan takia. Jos käyttäisin mustavalkokameraa ja suotimia, olisin luultavasti suuremmissa vaikeuksissa pitkien valotusaikojen takia.
Kuvatessa olen käyttänyt pääasiassa Dracon 0.8X linssiputkireduceria, tällä saa polttovälin pudotettua n.3100-3200mm luokkaan. Järkkärin kanssa yhdelle pikselille tulee ihan liian pieni pala taivasta nähtäväksi ja keli rajoittaa näkymät. Mutta näillä mennään.
8. C14:ssa on lisävarusteena flopstopper puikot, joilla pääpeilin siirtomekanismin välykset pystyy lukitsemaan yhdelle puolelle, tätä käytän kuvatessa, putken kääntyminen seurannan mukana ei päästä peiliä heilahtamaan ja pilaamaan sen takia kuvia.
Olen hankkinut tuohon erillisen SCT Crayford fokuserin, jolla takahtuu hienofokuksen säätö, putkissa joissa fokusointi tapahtuu pääpeiliä liikuttamalla on aina hiukan kuvan liikkumista fokusta säädettäessä. Erillisellä fokuserilla tuosta riesasta pääsee eroon.
Iso newton on minusta ainakin yhtä hankala kuvauskäytössä kuin katadiopterinen putki, pitemmän rakenteensa ja myös tuuliherkkyden takia
Jalustassa hyppäys parempaan tietäisi 5000-15000€ sijoitusta, riippuen hankkisiko nykyisen jalustojen "Nissanin" tilalle Audin, Mersun vai Porschen. Sijoituksella toki saisi oikeasti kuvaukseen sopivan jaustan, niille noin kymmenelle kunnolliselle yölle vuosittain Suomen nykyisessä vallitsevassa säätilassa.
Mikon kohdalla CGEM varmasti riittää ominaisuuksien puolesta Vixenille, kuvaukseen liittyy kuitenkin joka kerta paljon sitä pientä säätämistä, kaapelien kytkentää, fokuksen hakemista ym, jotka voivat aiheuttaa hankalia esteitä. Ei ehkä ylitsepääsemättömiä ja nostan hattua korkealle Mikon sinnikkyydelle tähtikuvauksessa.
Laitan vielä huonon kännykkäkameran kuvan tähän omasta kokoonpanosta, tuohon on merkitty ne minulta 2x löystyneet ruuvit.
