ASA DDM60

Aloittaja Timo Kantola, 21.11.2011, 21:54:46

« edellinen - seuraava »

Kaizu

Losmandyn Gemini ainakin osaa olla Suomessa ja silti käyttää UT-kelloa. Itselläni on välillä vaikeuksia aikaeron kanssa kun kesä- ja normaaliaika vaihtuvat keskenään.

Kaizu
Kai Forssen

Timo Kantola

#31
5 yön kokemukset jalustalla:

Sunnuntai 4.3
Sain siis goton jotenkin toimimaan ja pari ekaa kuvaa.

Maanantai 5.3
Otin töistä tiistain pekkaseksi, jotta voin käyttää harvinaisen tuleva selkeän yön hyödyksi. Alkuilta oli vastoin säätiedotuksia pilvessä ja loppuyö vastoin ennustuksia selkeää ! Säädin napasuuntausta uudella tarmolla. Aiemmin olin suunnanut (mielestäni kyllin tarkkaan) pelkällä jalustan laserilla.
     Kun käytin Autoslewin menetelmää - suunnataan kolmeen, toisistaan, muutamankymmenen asteen etäisyydellä olevaan tähteen Autoslew laskee napasuuntauksen virheen - oli virhettä muutama aste sekä Az että korkeus suunnassa. Ohjelma näyttää paljonko jalustaa on käännettävä ja mihin suuntaan. Lisäksi jalusta pyytää etsimään jonkun kirkkaan tähden läheltä etelämeridiaania jostain 20..40 asteen korkeudelta ja keskittämään sen kuvakentän keskelle. Kun kirkas tähti on keskellä näkökenttää, klikataan ok. ja jalusta kääntää akseleitaan napasuuntauksen offsetin verran. Nyt pitää jalustaa (tässä minun tapauksessa pilaria) kääntää ja säätää niin että äskeinen tähti on takaisin keskellä näkökenttää - ja jalusta on napasuunnattu. Tein yhden tuollaisen napasuuntauksen ja virhe korjaantui noin 150 kaariminutista noin 9' Az ja 13' Ev virheeksi.
       
Nyt goto oli senverran tarkka että unohdin muut säädöt ja rupesin surffailemaan pitkin taivasta :) koska jalusta oli kasattu ulos vain tyyppäystä varten (halusin nähdä osaanko ollenkaan käyttää) ja ensimmäistä kertaa elämässäni voin sisällä katsoa tähtikartasta kohteen ja parilla klikkauksella muutamassa sekunnissa saan kohteen kameran keskelle kuvakenttää  :cool: (jos siis etäisyyttä kohteseen on vain noin 50... astetta - isommilla etäisyyksillä menee jo hieman 21' x 15,5' näkökentän reunemmas)
    Koko loppuyö menikin sitten siinä että klikkasin kohteen näkökenttään, laitoin valotusajaksi 2min, ja toisella koneella surffailin ja suunnittelin Cartesin ja Guiden avulla seuraavaa kuvauskohdetta. Kuviin tarttui aikavälillä 01:10 - 05:36 kohteet:
NGC4490
M3
NGC5053
NGC5466
M5, M53
M3 (uudelleen)
Abell 2065 galagsijoukko
M13
NGC6229
M12
M10
NGC6426
M92
sekä galasit NGC 329 ja 6332.
Hommassa ei ollut mitään suunnitelmallisuutta, mutta kivaa se oli  :cheesy: Liitteenä yksi 8min otos Abell 2065 joukkiosta - vakaasti uskon että 8min aikana tulleet "seurantavirheet" tulee putken taipumista, peilien liikkumisesta ja siitä että näitä virheitä en viellä ole osannut jalustalle opettaa.
sekä 9x2min otos NGC4490 galaksista.

Tiistai 6.3
Koska jalustan säädössä on viellä heittoa ja pointfile on epätäydellinen (joka kalkuloi putken taipumat sitä kääneltäessä pitkin taivasta jää toistaiseksi valotusajat lyhyehköksi) päätin suunnata putken yöksi yhteen suosikki muuttujistani UX-UMA. Nyt olin viritellyt oikein fokusointilaitteen - Baaderin VariLock 20-29 säädettävän jatkon. Ruuvasin sen kaukoputkeni M42 kierteeseen väkisin - putkikittiä (grafittia) liukasteena käyttäen - pysyy eikä lonksu!
  Startti oli kohtuu helppo - koneet käyntiin, jalusta päälle ja referenssiin ajo, seuraavaksi piti suunnata manuaalisesti johonkin tunnettuun tähteen ja synkronoida Cartes ja jalustan suuntaus parilla klikkauksella. Nyt jalustan goto oli taas yhtätarkka kuin edellisenä yönä.

 Valotusajaksi laitoin 40sek ja putken kohti UX-UMAa. Pari ekaa tuntia meni kivasti, kunnes muistin että ohjauskone on UT ajassa, ja kamera lisää fits tietoihin 2h.. Korjasin kameran tietoihin, niin että kuviin tulee nyt aikaleimaksi UT. Pari ekaa tuntia valokäppyrästä on nyt väärässä ajassa eikä niitä voi laittaa AAVSO:lle ennen kuin saan 197 riviin korjattua JD - 0.083333.
Seuranta pelitti kaikkiaan 4h ok ja sitten tuli "RA servo error". Buuttasin systeemit ja taas toimi hyvin - jatkoin UX-UMAa.
 Neljäntunnin päästä taas tilt. Nyt oli etäkoneelta Autoslew ohjelmaikkuna blankkona näkyvissä. Lopetin siltä yöltä kun aamukin kohta sarasti.
Olin yön aikana nukkunut parin tunnin jaksoissa sen verran että kykeni viellä töihinkin.

Keskiviikko 7.3
Päättelin että edellisenyön ongelmat johtu liiian hyvästä tietokonesuojasta!  Rakentelin aiemmin suojan tietokoneelle ja elektroniikalle:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9753.0
7.3 aamulla kuvausten päättyessä oli boxin lämpötila 25.5 astetta , vaikka lämppärin termostaatti on säädetty +16 asteeseen ja ulkona oli -14 pakkasta.
Tietokone, vanha IBM 1.7Ghz Thinkpad, käy 100% prosessorikäytöllä silloin kun MX716 StarLightXpress valottaa. AutoSlew softa (ASAn ohjaus softa) syö noin 15%..18% resursseja ja sen prioriteetti on nostettu normaalia suuremmaksi. Käytännössä prosessori tekee työtä vuorossa 100% teholla 40sek (valotusaika) + 4sek huilia noin 40% teholla (kameran luku ja tallennus). Oletus on että kone sai lämpöhalvauksen 4 tunnin välein.
 7.3 Otin taas suunnan UX-UMAan ja jätin tietokone boxsin kannenväliin pitkän M8 pultin - silleen että kansi jäi 8mm raolleen. Ulkona oli taas -14 pakkasta ja boxsissa aamulla +24 astetta!
 Yön kuvaukset meni hyvin heräsin kerran tarkistamaan että kaikki sujuu ok - ja takas nukkumaan. Jalusta oli stopannut seurannan 16minuuttia ennen kuin kävin lopettamassa kuvaukset. Todennäköisesti oli jäänyt limitti päälle - pyysin jalustaa pysymään valitulla puolella, eikä saa tehdä median flippiä (menee kameran piuhat muuten solmuun) Tehdas asetuksilla jalusta päätteli että jos ei saa tehdä medianflippiä, niin putki osuu pilariin - pysäytti seurannan.

Torstai 8.3 Ainut jännitysmomentti oli sää. Ennustukset lupasi pilvistä, mutta keli oli ohutta yläpilveä, täysi kuuta ja tuulta lukuunottamatta mainio.
Tein lisää tuuletusta tietokone boxiin, voitelin kontaktirasvalla kaikki USB ja RJ45 liitännät.
Käynnistin vermeet , jalustan ajo referenssiin, ja sitten synkronointi Cartesin kanssa ( edelleen pelkkä GPS aika, sijainti ja jalustan referenssipisteet ei riitä - pitää viellä kohdistaa manuaalisesti johonkin tähteen ja kertoa Cartesille että tässä mennään - sitten ollan vasta kartalla - pöh!) Poistin limitit käytöstä - kun pilariin törmääminen on mahdotonta.
Suuntasin UX-UMAan. Laitoin valotusajaksi 1min ja aloitin kuvaamiset kello 19:29.
Tein muita juttuja - kävin välillä kurkkaamassa etäkoneelta että kuvaus sujuu ja kohde on näkökentässä ( vaeltaa joitain kaariminuutteja yön aikana - pointfile edelleen tekemättä ) Menin ajoissa nukkumaan, laitoin kellon soittamaan 4:40. Nukuin hyvin, lopetin kuvaukset 4:45 Otin muutamat darkit, sammutin koneet  ja peittelin putken - tylsää kuvauksen kannalta, mutta hyvää mittaus dataa UX-UMAsta ! Lisä bonuksena; pilvet peitti taivaan klo 05:00  :azn:

Ja sitten virkeänä töihin.

Timo Kantola

Timpe

Mukava lukea laitteiston (ja käyttäjän ;) opetuksesta juttua. Tällainen kokemusraportti oikaisee hyvin niitä väärinkäsityksiä, että hyvät laitteet tekevät itsestään selvästi myös hyviä lopputuloksia. Kyllä se vain on niin, että kaikki pitää opetella ja tätä oppimiskäyrää riittää hetkosen aikaa ennen kuin laite ja käyttäjä löytävät yhteisymmärryksen ja alkaa saamaan vastinetta sijoitetulle rahasummalle.  :wink:
- Timo Inkinen

Timo Kantola

Tämäkin pikkuhiljaa edistyy. Sain tänään valmiiksi pannat 30cmF4 putkelle.
Tuossa mallauskuvassa missä putki on paikoillaan, on akselit lukittuna - ihan ei selvä yhdellä 5kg vastapainolla - pitää olla 2x5kg + 2x 2.6kg.

Pannat tehty 5x50mm alumiinilatasta sekä cnc-jyrsitystä adapteripalsta ja hitsattu kasaan.
Lattaraudan taivuttimesta virittelin mankelin jolla sain latat nätille kaarelle. Pikalukot (laatikonsalpa) ja saranat on paikallisesta Tokmannista. Hintaa pannoille tuli noin 160e, ja vaikuttaa ensituntumalta erittäin tukevilta. Painoa pannoille kertyi yhteensä 2.8kg
Timo Kantola

prototype

Tosi siistinnäköiset pannat ja hyvin olet mankeloinnissa onnistunut.

Timo Kantola

#35
Päivitetään hieman.
Olen nyt saanut uuden havaintosuojan silleen valmiiksi että olen asentanut jalustan ja putken paikoilleen.

Tämän viikon selkeät yöt on mennyt jalustan napasuuntauksen harjoittelussa. Omatekemä taitettu jalustapilari teki napasuuntaajan elämästä hankalan - ja hommaa sai opetella useana yönä. Viimeyönä sain vihdoin säädön siedettäviin lukemiin, korkeuskulmassa heittoa on 2.6 kaariminuuttia ja Az säätö onnistui 0.6 kaariminuutin tarkkuudella. Säätö on tekemälläni pilarilla aika arpapeliä, joten tyydyn tuohon. ASA:n ohjeissa pyydetään säätämään napasuuntaus alle 3 kaariminuutin tarkkuudella kohdalleen pysyvissä pystytyksissä ja kenttäoloissa voi tyytyä alle 10' napasuuntaustarkkuuteen.

Kokeilussa ilmeni mielenkiintoinen seikka. Yritin ajaa gotolla TT Arin näkökenttään, mutta se oli idässä liian matalalla horisontissa ja jäi puiden taakse. Seuraavaksi suuntasin spiraaligalaksiin NGC6946 joka oli lännessä lähellä zeniittiä. Ensimmäinen 5min valotus oli surkea.. Ihmettelin hieman mistä moiset häiriöt seurannassa, kun äsken onnistui 4kpl 5min NGC7331 kuvia hienosti, mutta maltoin mieleni ja otin toisen 5min kuvan. Toinen otos oli hyvä, ja viellä otin kokeilumielessä yhden 15min valotuksen - sekin oli seurannaltaan ihan ok. Johtopäätöksenä on että dovetail, jalustapannat ja putki kokonaisuudessaan joustaa ja ottaa hieman aikaa ennen kuin asettuu uuteen asentoon - jotain joustoa siis.

Jossain välissä pitää perehtyä pointfilen tekoon , sillä saadaan korjattua putken joustoista ja tuosta napasuuntauksen errorista johtuvat suuntausvirheet, samalla valotusajoillakaan ei enään ole käytännön rajotuksia. Tuonverran kertyy nyt heittoa gototarkkuuteen kun ajaa NGC7331:sestä TT Ariin ja sieltä galaksiin NGC6946. Kuvien näkökenttä on 17.8' x 13.8'

EDIT: laskin kuvasta suuntausvirheeksi 2.14 kaariminuuttia = ei paha  :cool:
Timo Kantola

mickut

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 17.08.2012, 01:09:13
Jossain välissä pitää perehtyä pointfilen tekoon , sillä saadaan korjattua putken joustoista ja tuosta napasuuntauksen errorista johtuvat suuntausvirheet, samalla valotusajoillakaan ei enään ole käytännön rajotuksia. Tuonverran kertyy nyt heittoa gototarkkuuteen kun ajaa NGC7331:sestä TT Ariin ja sieltä galaksiin NGC6946. Kuvien näkökenttä on 17.8' x 13.8'

Hyvältä näyttää jälki jo nyt. Napasuuntausvirheestä on aina haittaa ellei käytä rotaattoria kompensoimaan kentänkiertymää. Hyvin mallinnetulla suuntausvirheen korjauksella päästään korkeintaan samaan kuin käyttämällä guidausta kuvakentän keskipisteestä, jolloin kuvakentän reunoissa tapahtuu tähtien venymistä. Venymän määrä pikseleinä on laskettavissa kun tiedetään
1) valotusaika
2) deklinaatio
3) suuntausvirhe
4) mitattavan pisteen etäisyys referenssiin (kulmamittana taivaalla)

Referenssi on yleensä guidetähti, tässä täydellisen taivasmallin kautta kentän keskipiste. Mitattava piste tässä tapauksessa olisi mikä tahansa kuvakentän nurkka.

Ainoat muuttuja joilla voit pienentää kiertymästä johtuvaa tähtien venymistä on joko vähentää valotusaikaa (ei vaihtoehto) tai parantamalla napasuuntausta. Internetistä löytyvistä laskureista ainakin yksi on antanut lukuja, jotka ovat täsmänneet empiirisiin havaintoihin kuvien tähtien muodosta.

-Antti

Timo Kantola

#37
Autoslew (DDM ohjaussofta) laskee napasuuntauksen tarkkuuden vertailutähtien koordinaattien ja todellisen (putki suunnataan "manuaallisesti" keskelle kuvakenttää) sijainnin erotuksista. Jos putkikokonaisuudessa on joustoa, tulee taipumat mukaan napasuuntaus laskelmiin. Tässä tapauksessa taipumaa löytyy ja siten tuo napasuuntauksen Ev 2.6' ja Az 0,6' ei ole absoluuttinen, vaan sisältää putkentaipumien aiheuttaman virheen. Joten lisäsäätö lienee hifistelyä, joka ei välttämättä lisää napasuuntauksen todellista tarkkuutta.

Kuvakentän kiertyminen lienee tässä vähäisempää kuin napasuuntauksen aiheuttama driftaus, näissä kuvissa dec akseli on pitänyt positionsa koko ajan ja vain tuntiakselia on käännetty. Mitään ohjaustähteä ei siis ole käytetty, jalusta vain lukee dekooderilta tuntiakselinakselin asentoa 100x sekunnissa ja antaa ohjauksen nopeudenmuutoksiin sen mukaan.  Napasuuntauksen virheestä johtuva driftaus on nyt noin 1" / 11min.

Noista testikuvista en lähtisi tähtienmuodoista mitään johtopäätöksiä napasuuntauksesta tekemään - suurimmat muotoon vaikuttavat tekijät on F4 putken koma (komankorjaaja ei ole tässä käytössä ja kollimointi ei varmaan ole ihan tiptop), sekä putkivirtaukset. Ai niin pitää saada fokusointikin kuntoon..

EDIT: Taisin vasta nyt myöhemmin käsittää Antin jutun pointin, eli jos valotusajat menevät "ylipitkiksi" luokkaan tunti.. niin silloin saatta tuo muutaman kaariminuutin virhe napasuuntauksessa näkymään kentän kiertymänä ja tähtien muodossa.
No käytännössä lienee 10.. 15min minun valotusajoilla maksimi.
Timo Kantola

Timo Kantola

#38
Jatketaan käyttökokemuksilla.
Noin 5kk asennuksesta, ja jalusta on ollut siitä lähtien käyttökunnossa.
Pointfile:
Opettelin elokuussa Pointfilen teon. Ei se sitten niin monimutkaista ollutkaan. Ensin etsitään tunnettu tähti kuvakentän keskelle, synkronoidaan jalusta ja ja karttaohjelma (käytän Cartesia). Tämän jälkeen aloitetaan pointfilen teko. Autoslew käskee siirtymään ensimmäiseen kohdetähteen, ja kun kohde on keskellä klikataan ok, ja siirrytään seuraavaan tähteen. Tähdet valitaan itse kartalta, eikä karttaohjelmaa ja jalustaa synkronoida kuin sen ensimmäisen kerran ennen pointfilen aloitusta.
Synkronointi väärinkäsitys pointfileä luodessa:
Yksinkertainen kun olen, niin ensimmäisillä kerroilla synkkasin kartan ja jalustan joka kerta, kun olin säätänyt kohdetähden keskelle kuvakenttää - eihän siitä mitään järkevää tullut. Vasta kun tajusin että kartta ja jalusta synkronoindaan vain kerran - ennen pointfilen tekoa alkoi tarkkuus parantumaan.
Kaksi erillistä pointfileä ?
Edelleen manuaalissa ohjattiin että pointfile tehdään erikseen jalustan itäpuolelle ja erikseen länsipuolelle, tein - observaattorin yksinkertaisuudesta johtuen - kaksi erillistä pointfileä: point itä ja point länsi. Nyt jos jalusta on ollut itäpuolella, ja flippaan sen länsipuolelle, joudun lataamaan käyttöön point itä tai point länsi - riippuen kummalla puolella jalustaa putki on!
Ei tarvitse !
Tietysti pointfile olisi pitänyt tehdä samaan failiin itä sekä länsi.
Löysä pääpeilinkannatin:
Eikä siinä viellä kaikki. Kun olin tehnyt molemmat pointfilet erikseen - noin 40-50 tähden kohdistusta/ itä / länsi ja sain suuntauksen toimimaan varsin tyydyttävällä tavalla ( siitä olkoon esimerkkinä yllä 15min guidaamaton NGC6946 kuva. Huomasin muutaman viikon jälkeen että pääpeilin kannatin oli lukitsematta, olin kollimoinnin jälkeen jättänyt lukitusruuvit lukitsematta, mikä tietysti aiheuttaa pääpeilin lonksumista - riippuen mihin suuntaa putki on käännetty. Kiristin lukitusruuvit, mutta pointfile on edelleen sama mikä on tehty lukitsemattomalla pääpeilillä = aiheuttaa varmasti virhettä pitkään seurantaan.
Halpa laturi:
Jalustan ja lämmitysten virtalaähteenä oli 60Ah akku ja AD varaosaliikkeestä hankittu 35e  CTEK automaattilaturi. Jälkeenpäin ajateltuna on kyseenalaista logiikkaa hommata 7800e jalusta ja siihen 35e virtalähde (jossainhan piti säästää)  :tongue: ! Jalusta on toiminut tähän mennessä lähes moitteetta, pari pikku ongelmaa ollut aiemmin (niistä myöhemmin). Kuvatessani 24.10 alkuillasta HT Cas tähteä  kaikki suju hyvin, mutta kun siirryin parin tunnin jälkeen MP Gem tähteen, ja jätin putken kuvaamaan yöksi keskenään, oli jalusta seurannut noin 0.5h ok, ja sen jälkeen mennyt komeetanseuranta moodiin, aiheuttaen sen että MP Gem poistui kuvasta yläviistoon noin 4 tunnissa. Ihmettelin käytöstä, kunnes seuraavalla käynnistys kerralla huomasin että akun jännite oli vain noin 10v! Nyt akku ja CTEK laturi hoitaa enään lämmitysten virransyötön ja jalustan virransyötöstä huolehtii Mascot:in (Norjalainen!) 13.2V 10A poweri (215e).
Minor malfunction:
Syksynaikana - oliskohan 4...5 kertaa jalusta tehnyt omiaan: Kun putki on ollut suunnattuna jonnekkin zeniitin tuntumaan .. ja sieltä sitten komennettu matalalle idänsuuntaan, on suuntaus mennyt ok. paitsi kohteen saavutettuaan on RA akseli jäänyt "valumaan" - liukumaan pois kohteesta jotain 1-2 kaariminuuttia /sek. Tilanteen on saanut hallintaan pysäyttämällä (stop) moottorit ja samantien käynnistämällä moottorit uudelleen, sitten seuranta on taas ollut ok. Kyseessä saattaa olla aiemmin mainittu alijännite, tai sitten joku softa bugi, kosko ko. tapahtuma on ainakin kahdesti esiintynyt suunnatessa galaksiin NGC7814, lähigalakseissa (esim NGC100) ei tuollaista esiintynyt. Saattaa myös johtua vanhasta torniläppäristä tai WinXP käyttiksestä. Läppäri kun ohjaa jalustaa ja kuvaa samalla on prossun kuormitus 100%, josta Jalustan osuus on 23%.
Läppäri jumiin "Not responding"
Parikertaa sessiota käynnistettäessä on torniläppäri mennyt totaalisen jumiin "Not responding" ja vaikuttaisi että Autoslew softa on sen aiheuttanut. Koneen saa jumiin jos on alkurutiineissa liian hätäinen eikä anna läppärin raksuttaa omiaan sitä muutamaa minuuttia. Silloin pitää buutata läppäri ja aloittaa rauhallisesti alusta. Ehkä paras ratkaisu olisi jalustan ohjaukseen ihan oma kone ja ccd kameran ohjaukseen omansa - tai sitten pitää malttaa odotella rauhassa.

jatkan hieman myöhemmin...
Timo Kantola

Jyrki

Vaikuttaa laatupeliltä...

Editoin hieman aiempaa viestiä sillä luulin ensin, että teet edelleen kaksi erillistä pointfileä  :azn:
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Timo Kantola

#40
Pointfile on yksi ainut tiedosto (itse tein väärinymmärryksen vuoksi 2 erillistä, toinen itä ja toinen länsipuolelle erikseen)

Idea on kuitenkin tehdä yhteen ja samaan pointfileen molemmat sekä itä että länsipuolen kartoitukset. Minun tulee tehdä pointfile silleen että itäpuolella (putken osoittaessa etelään, vastapaino on idänsuuntaan) käyn koko näkyvän taivaan kirkkaimmat - noin 40... 50 tähteä läpi (idästä länteen ja  pohjoisesta etelään), ja sama homma länsipuolella noin 40... 50 tähteä läpi (idästä länteen ja pohjoisesta etelään)

Se että point file yleensä tehdään, on tarkoitus kartoittaa miten paljon putki, peili fokkari ym taipuvat verrattuna koordinaatteihin mihin putki on osoitettu. Poikkeavuuksista lasketaan korjaukset, mitä seurannan tulee ottaa huomioon, jotta seuranta on taipumista korjattua. Riippuen onko putki länsi vai itäpuolella, on taipumat päinvastaisia, mutta ei välttämättä identtisiä - siksi pointfile on syytä tehdä molemmin puolin.

Kun jalustaa suunnataan, kysyy se aina käännetäänkö jalustaa vastapainoakseli idän vai lännen puolella, ja laskee putken taipumat sen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 06.12.2012, 17:43:45
Editoin hieman aiempaa viestiä sillä luulin ensin, että teet edelleen kaksi erillistä pointfileä  :azn:
EDIT: kerkesin kuitenkin vastaamaan  :cheesy:

EDIT: Tässä viellä liitteenä kuva jossa näkyy seurannan tämän hetkinen virhetaso. Kuvassa on yhdistetty 294 kpl  50sek valotusta HT cas tähden suunnalta, kuvien väliin jää noin 6 sek kuvan lukua joten kuva vastaa 4.5 tunnin yhtäjäksoista guidaamatonta valotusta.

Kuvat on pinottu kohdistamatta, jotta jalustan seurannan virheet tulee hyvin näkyviin, tai kyseessä ei oikeasti ole seurantavirheet, vaan vailinaisen pointfilen esiin tuomat putken ja optiikan  taipumista johtuvat errorit. Kuva-ala on 17.8' x 13.8' (1200mm polttoväli + MX716 kamera).
Timo Kantola

Jyrki

Saapuihan se paketti vihdoinkin...

Uusia jalustoja oli tullut katseltua enemmän tai vähemmän tosissaan jo jonkin aikaa. Ei Losmandy:ssäkään mitään vikaa ole, päinvastoin se on erittäin hyvä jalusta. Tavoitteena oli kuitenkin hankkia jalusta, joka helpottaisi entisestään kuvauksen automatisointia ja mahdollistaisi jossain vaiheessa jopa observatorion etäohjauksen, oli itse sitten missä päin maailmaa tahansa. Ja vaikka paikan päällä olisikin, niin yöllä on silti mukavampi nukkua kuin käydä säätelemässä kuvauskalustoa. 

Hyvä jalusta on aika arvokas investointi, joten olemassa olevaa tarjontaa tuli tutkittua melko laajalti. Vaatimuslistalla olivat pieni PE ja backlash mielellään 0 sekä enkooderit, jotka riittävät vähintään tarkan"homingin" tekemiseen. Loppusuoralle pääsi 4 jalustaa: Paramount MX, 10 Micron GM1000 HPS, Mesu 200 sekä ASA DDM 60. Kaikki ovat erinomaisia jalustoja ja erityisesti Mesu 200 uudella Sidereal ohjausjärjestelmällä oli erittäin houkutteleva (ja edullisin) vaihtoehto.

Mahdollisuus kuvaukseen pitkillä valotusajoilla ilman autoguidausta alkoi kuitenkin kiinnostaa yhä enemmän ja se taas nostaa vaatimustasoa muutaman pykälän. Guidaamattomaan kuvaukseen pystyy tällä hetkellä kunnolla ainoastaan ASA sekä 10 Micron, joskin jälkimmäisen softapuoli vähän arveluttaa. Astro-Physics on myös tulossa, ja ehkä myös Paramount ME II aikanaan enkoodereilla varustettuna, mutta ne ovat jo eri hintaluokassa.

ASA:n jalustoissa backlash on 0, joka mahdollistaa erittäin nopeiden ja tarkkojen seurantakorjausten tekemisen yhdessä direct drive mekanismin kanssa. Enkoodereiden erottelukyky on huima 0.01-0.02 kaarisekuntia, ja viestejä jalustalle tulee 100 x sekunnissa. Kun PE on myös mukavasti 0 ja softapuoli erittäin monipuolinen, niin seurantatarkkuudeksi luvataan 0.2 kaarisekuntia. Mainostettuihin tuloksiin pääseminen asettaa tietysti aika kovat vaatimukset myös muulle kalustolle, kuten putkelle ja kameralle.

ASA valmistaa tällä hetkellä todennäköisesti teknisesti kaikkein edistyksellisimpiä jalustoja vaativaan amatöörikäyttöön. Direct drive näyttäisi muutenkin olevan tulevaisuuden tekniikkaa, johon monet ammattiobservatoriot ovat jo siirtyneet. Toimiva direct drive -järjestelmä (tai guidaamaton seuranta yleensä) vaatii kuitenkin tuekseen mekaanisesti vankan rakenteen, korkean resoluution enkooderit sekä erittäin kehittyneen softan. Valmiuksia tällaisen yhdistelmän rakentamiseen ei kovin monella jalustavalmistajalla toistaiseksi ole. 

Kun tehdas sattui vielä tarjoamaan mukavaa alennusta PRO versiosta, joka oli ollut heillä mukana messunäytöksissä muutaman kerran, niin valinta oli loppujen lopuksi aika helppo. Timon ja muiden käyttäjien hyvät kokemukset rauhoittivat myös mieltä. Aika näyttää miten ASA pystyy kaikkiin näihin odotuksiin ja lupauksiin vastaamaan...
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Ransu

Hienoa, onnittelut uuden jalustan johdosta! Tuolla hankinnalla on pilvisakkoa luvassa lopputalveksi :grin:
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Murtsi

Onneksi olkoon hankinnan johdosta, tuollainen kyllä kelpaisi itsellekin mutta siihen ei ole varaa vielä varmaankaan kymmeneen vuoteen, saa nähdä josko sittenkään.

Toivottavasti tuo mainittu sakko pysyy siellä etelän suunnalla, vaikka taitaa olla turha toivo...

Timo Kantola

On se hieno! Onnittelut hienosta jalustasta.

Olisi jo joku aika sitten pitänyt päivittää tätä ...
Tuo käyttämäni taitettu pilari on hyvä, miinuksena oli kovasti vaikea napasuuntaus. Napasuuntauksen hankaluus johtui/johtuu pilarin ja perustan kiinnityksestä. Pilarin pohjalla keskellä pitäisi olla iso kuula tai vastaava, minkä varassa pilari keikkuisi, silloin säätö on helppoa.
Nyt kun olen saanut pilarin säädettyä, niin en kuulaa sinne lisää - ehkä joskus jos tulee tarvetta ..
Timo Kantola