Köyhänmiehen karvalakki suoravetojalusta - Joulupukki kävi tänään ja toi tollasen .
Käsittääkseni yksinkertainen viritys joka ei kaipaa mitään seurantahärpäkkeitä kaveriksi.
Valitettavan kesken on omat viritykset että pääsee kokeilemaan , mutta joskus sitten.
Niin ja kaupanpäälle tuli ASA:n logolla varustettu muistitikku sekä hieno kuusiokolosatsi. :afro:
EDIT:
Jalustan havaintosuojasta on juttua:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9568.msg88671#msg88671
Ei tähän voi sanoa muuta kuin että olen kateellinen. :grin: Onnittelut hankinnasta!
http://www.youtube.com/watch?v=0Yhsiv2A_Po varo sitten käännellessä. Käy vielä niin että yön pimeydessä tulee turpaan kaukoputkelta.
Onnittelut, ammattimaisen näköinen peli :cool:
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 21.11.2011, 22:44:38
Onnittelut, ammattimaisen näköinen peli :cool:
2nd...
Onnittelut täältäkin, hyvä jalusta ei koskaan mene hukkaan :cool:
Paljonko meinaat laittaa kuormaa tuon niskaan?
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.11.2011, 23:05:26
2nd...
Onnittelut täältäkin, hyvä jalusta ei koskaan mene hukkaan :cool:
Paljonko meinaat laittaa kuormaa tuon niskaan?
Kiitos - olo on kuin pikkupojalla :laugh:
Speksien mukaan kestää 25kg, ovat ASA:lla kokeilleet 30kg - kestää hyvin mutta rupeaa tulemaan ongelmia taipumien kanssa.
Oma ajatus on ängetä SPX300F4 tuohon - putki painaa 13kg, lisäksi kiinnikkeet, kamera ja jotain pientä noin 5kg..
Tulee varmaan hyvä setti tuolla kokoonpanolla. Oma 300/f5 kuvausrotjake vaatisi varmaan sen DDM85:n, joten täällä jatketaan ajoittaista jupinaa vanhan G41 Obs+:n kanssa... :tongue:
Onnittelut hienosta jalustasta täältäkin!
Tuo oli suunnitelmissa itsellekin kunnes päädyin "halpis"-Mesuun...
Lainaus käyttäjältä: JuhaK - 21.11.2011, 23:27:32
Onnittelut hienosta jalustasta täältäkin!
Tuo oli suunnitelmissa itsellekin kunnes päädyin "halpis"-Mesuun...
Mesu varmaan yhtään huonompi valinta ole ! Onnittelut sinne myös uuden jalustan omistajalle \o - niin ja filtteripyörän, ja - mikä se filtteripyöränperässä roikkukaan - omistajalle :cool:
Tässä viellä sommitelmaa tuolle DDM:lle ja SPX:lle
Sumuiset vesikelit palasivat ja syyllisetkin on tiedossa.
カイズ
Onnittelut hankinnasta, itsekin olen usein vieraillut ASA:n sivuilla kuolaamassa tuota mallia. Ei ole vielä ollut varaa moiseen, laitahan käyttökokemukset sitten kunhan pääset testailemaan.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.11.2011, 23:16:09
Tulee varmaan hyvä setti tuolla kokoonpanolla. Oma 300/f5 kuvausrotjake vaatisi varmaan sen DDM85:n, joten täällä jatketaan ajoittaista jupinaa vanhan G41 Obs+:n kanssa... :tongue:
Voisin kyllä jupista tuollaisenkin jalustan kanssa :grin:
Upea peli :cool:
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.11.2011, 21:54:46
Niin ja kaupanpäälle tuli ASA:n logolla varustettu muistitikku sekä hieno kuusiokolosatsi. :afro:
Nyt käy katteeks :grin: Vihdoin saapui Suomeen tämmöinen jalusta.Onnittelut pilvimagneetista!
Sitä se viime kesäinen jalustakuoppa enteili. Onnea ja mielenkiintoista askartelua jatkossa.
Onnittelut unelmajalustan johdosta! Kun olet saanut sen käyttöön, olisi mukava vaikka käydä katsomassa sitä täältä Kuopiosta käsin, jos sinulle sopii. Olemme suunnitelleet saman firman DDM85-jalustaa Kuopion Saturnuksen uuteen torniin, mutta emme ole vielä missään päässeet näkemään suoravetojalustaa käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.11.2011, 21:54:46
Köyhänmiehen karvalakki suoravetojalusta - Joulupukki kävi tänään ja toi tollasen .
Käsittääkseni yksinkertainen viritys joka ei kaipaa mitään seurantahärpäkkeitä kaveriksi.
Valitettavan kesken on omat viritykset että pääsee kokeilemaan , mutta joskus sitten.
Niin ja kaupanpäälle tuli ASA:n logolla varustettu muistitikku sekä hieno kuusiokolosatsi. :afro:
Onnittelut :) Tuo on hyvä!
-M
Onnea. Komea jalusta kyllä. Melkoisen hypnotisoivaa katseltavaa tuon jalustan putkenpyörittäminen.
Onnittelut jalustasta!! Kyllä se vaan upealta näyttää.
Itseä hieman harmittaa, kun en saamattomuuttani enempää painostanut Ylvan Miikkaa viimevuonna antamaan hintatietoa kyseisestä jalustasta. Kun en saanut tarjousta niin ostin hätäpäissäni Tak EM-200. Vaikka olen jalustan seurantaan suht tyytyväinen, niin ovathan Takahashit ihan auttamatta vanhentunutta teknologiaa.
Edistystä pikkuhiljaa.
Jalustan syötyä harrastebudjetin tyhjiin, jouduin taas tee-se-itse hommiin.
Pannan kiinnitys kiinnityslevyyn (dovetail plate) ei onnistu alkeellisin työkaluin luotettavasti (kaikista suunnitteluyrityksistä huolimatta) , joten siihen jouduin jyrsityttämään adapterit. Tässä protopannat 250mm putkelle - ne on väännetty "polven"päällä ilman mankelia - vähän rososta tekoa, mutta ei se 20cm F5.2 putkikaan mikään ruusu ole - kunhan pääsen kokeilemaan. Nyt pitää viellä hitsauttaa pannat kiinni adaptereihin, niin ehkä viikon sisään uskaltaa jo laittaa jalustaan virrat päälle.
DDM jalustaa on ehdottomasti kielletty käyttämästä ilman kuormaa , tarkkaa syytä ei ole kerrottu, mutta liittynee suoravetojalustan "ominaisuuksiin" - Laurin varoitus ei ehkä ole ihan tuulesta temmattu...
Adapterja teetin kahta kokoa 135mm ja 174 mm säteelle .
Pitää sitten myöhemmin tehdä mankeli ja 30cmF4 putkelle nätimmät pannat.
Tuli todella paha pikkupoika-fiilis kun tuota videota katteli, ja toisella silmällä tuota omaa EQ3-2...
Onnittelut! Vaikuttaa meinaan suht kovalta peliltä...
Päivitetään DDM status:
Pilvet on suosinut jalustan kanssa puuhastelua. On syytä "kuivaharjoitella" ensin päivänvalossa ja lämpimässä.
Jalustaa ohjataan ASA:n Autoslew ohjelmalla, ohjelma tarvitsee salasanan käynnistykseen. Salasanan (lisenssin) saa ASA:lta jalustan sarjanumeroa, ostopaikkatietoa ja käyttäjä tietoja vastaan. Salasana tuli päivässä.
Siten tuli pieni ongelma ... Autoslew käynnistyi - virheilmoituksen kera. Sain uudemman Autoslew version, uudet USB ajurit, uusin ASCOM softat..
Hommasin käytetyn läppärin WinXP käyttiksellä - ajattelin että Autoslewillä on ongelmia 64bittisen kanssa.. sama jatkui. No onhan jalusta hieno, ja siinä palaa punainen ledi kun siinä on virrat päällä..
Vasta kaksi viikkoa sitten ongelma ratkesi , syynä on winukan maa-asetukset. Suomen systeemissä desimaali erottimena toimii pilkku ja muualla maailmassa piste. Laitoin wndowsin auekohtaisiksi maa-asetuksiksi Englanti (yhdysvallat), ja kas DDM heräsi henkiin.
Ensimmäisellä käytöllä putki kulki nykimällä ja väpättämällä - servosäädöillä tilanne rauhoittui. Jalusta on säädettävä putkikohtaisesti, liikuteltava massa ja sen resonanssi määrää virransyötön ja korjausten agressiivisuuden. Nyt kääntyilee nykimättä - äänettömästi.
Vanha läppäri ei ollut hukkaostos, koska siitä tulee orjakone havaintosuojaan ja sitä etäohjataan VNC:llä .
http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/viikon_ohjelmat/tightvnc_1_3_9
GPS mokkula (50e) oli "pakollinen"ostos. Autoslew hakee GPS ajan ja synkronoi ohjaustietokoneen kellon aina kun Autoslew käynnistetään. 1 sekunnin virhe kellonajassa tarkoittaa ekvaattorilla 15" virhettä gotossa - goton tarkuudeksi on luvattu 15", joten kellon on syytä olla ajassa.
GPS ei toiminut sitten ei millään - syy selvisi, winukan maa-asetukset. Vaihdoin maa-asetukset Englanti(yhdysvallat) -> Englanti (IsoBritannia) ja toimii !
Alla kuva servon säädöstä, ko mittauksessa errori jää aika mitättömäksi :grin:. Lattian tömäyttäminen aiheuttaa jalustaan tärähdyksen ja jalusta/putki yhdistelmä alkaa värähdellä kuin äänirauta - tämä näkyy mittaukseesa. Pilarin on syytä olla tukeva. Jalustapilarista tulee kuvan mukainen taitettu - ei putki pääse törmäämään missään vaiheessa pilariin.
EDIT 2: Tuossa ServoTune kuvassa on käppyrää vain noin 1sek ajalta. RA akselin kulmanopeutta mitataan 100x sekunnissa ja enkooderin lukematarkkuus on 0.03" eli tuon sekunnin aikana suoravetomoottorille on annettu useitakymmeniä "kiihdytä", "jarruta" käskyjä. Maksimi seurantavirhe (piikistä piikkiin) on tuossa jaksossa 0.1". Tuollaista samanlaista käppyrää jalusta jaksaa tyynessä tärinättömässä olosuhteessa niin kauan kunnes tietokone väsyy valvomiseen ...
EDIT 1:
Seuraavaksi tarvitaan selkeää keliä, jotta pääsee harjoittelemaan napasuuntausta sekä opettamaan jalustan gotoa. Goton "opetuksessa" Autoslew määrittää kuinka putki, fokkari ja kollimaatio muuttuu ja taipuilee putkea käänneltäessä pitkin taivasta , Autoslewin algoritmi määrittelee sitten tarvittavat korjauskertoimet gotolle ja oikein opetettuna päästään sitten tuohon 15" suuntaus tarkkuuteen. Aika näyttää.
Salasana jalustan käynnistykseen ?
Kuulostaa aika erikoiselta.
Tarvitaanko sitä siis joka kerta kun jalustaa haluaa ajella ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 21.01.2012, 18:53:34
Salasana jalustan käynnistykseen ?
Kuulostaa aika erikoiselta.
Tarvitaanko sitä siis joka kerta kun jalustaa haluaa ajella ?
Kyseessä on Autoslewin lisennsointi, kysyy salasanan ekalla käynnistyksellä.
Sitten pelaa kyseisellä koneella kyselemättä.
Tämäkin kertomus kuvaa hyvin kuinka pitkällisiä projekteja tällaiset high-tech laitteiden kanssa tapahtuvat painiskelut ovat. Paljon ehtii kulumaan aikaa ja kärsivällisyyttä ennen kuin laitteet alkavat tottelemaan saumatta käyttäjäänsä ja käyttäjä oppii laitteistonsa tavoille. Tämä siis pienenä muistutuksena niille, jotka haavailevat huippulaitteista ja manaavat omia (kenties vaatimattomia) kuvauskalustojaan käyttäen niitä samalla tekosyynä puutteellisiin loppukuviin. Odotan kiinnostuneena, millaisia lopputuotoksia tämän "tuotantoputken" päästä lopulta putkahtaa ulos :wink:
Kaima on aina niin optimistinen ja kannustava :cheesy:
Käytännössä olen varannut tämän kevään tuohon jalustaan tutustumiseen, ja koitan saada ensikaudeksi jalustan "tuottavaan" työhön.
Syy pitkään aikatauluun on se että jalustan perustukset on valmiina, mutta minkäänlaista havaintosuojaa ei ole. Näin vanhemmiten ei enään jaksa roudailla ja säätää jokaiseen pilvenrakoon (kun ei ole edes pilvenrakoja) kamoja pihalle. Jos tulee joku korkeapaine päälle useammanpäivän selkeillä, ja pakkanen pysyy alle 20 asteessa, niin ehkä sitten innostun virittämään väliaikaisesti kokeiltavaksi.
Toisaalta näin hissuksen etenemällä tulee vähemmän turhautumisia, kun kerkiää funtsia välillä. Ja saan pidettyä nykyisen kaluston toiminnassa - jos tulee yllättävää selkeää ja joku megakomeetta \o/ Kesällä sitten isommat muutokset.
EDIT:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.01.2012, 20:20:57
Odotan kiinnostuneena, millaisia lopputuotoksia tämän "tuotantoputken" päästä lopulta putkahtaa ulos :wink:
Toivottavasti en tuota kovaa pettymystä, sillä olen ajatellut laitteistolle pääasialliseksi kohteeksi nopeat pimennysmuuttujat - kompaktit kaksoistähdet jotka peittävät toisensa muutaman tunnin ... vuorokauden välein. Näistä kun saa yhdessä yössä koko pimennystapahtuman kirkkauskäyrän mitattua - äärettömän mielenkiintoisia, samoin on purkausmuuttujat, ja jos taitoa kertyy niin eksot on tulilinjalla.
Syyt tällaiseen "kuivaan" suuntautumisen on
a: Suomen kelit estää pitkän aikajanan projektit (en puhu JP:stä enkä muista NuriniskoistaMurtseistaDarkeista...- vaan itsestäni). Upeita kuvia on foorumi pullollaan.
b: Silloin kun on selkeää Kuu haittaa DS kuvauksia, paitsi kapeaa kaistaa.
d: Muuttujien havainnointi suoritetaan kohta ulkomaisilla jättiprojekteilla LSST, PanStar.. niin että koko taivas tulee kuvattua 2-3x vuorokaudessa, ja harvoin tehtyjen muuttujamittausten merkitys tieteellisessä mielessä pienenee.
e: Nykyinen "tiedekamera" StarLightXpress MX716. 1/2" kennolla ja ilman liikkuvia osia (mekaanista suljinta) - voi otta vaikka miljoona kuvaa kameran siitä kulumatta. Pieni kennon koko tarkoittaa 0.813Mt kuvia Kiintolevyt ja tietokone ei tukkeudu tuhansistakaan kuvista. Toisaalta ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa hirveästi sijoittaa kamerakalustoon. No ehkä jossain välissä ASA-2Korrr komakorjain..
Nopeasti kirkkautta muuttavien muuttujien monirointiin (kerran minuutissa) ei ammattilaisillakaan riitä teleskooppiaikaa joka tähdelle,
siinä on saumaa tehdä havaintoja joilla saattaa olla jollekkin tutkijalle merkitystä.
Mutta niin kuin aina, kyseessä on pelkkä harrastus, ja jos kyllästyn pelkkiin käppyröihin, niin sitten kuvataa DS:ää, Kuuta, planeettoja, Asteroideja...
Käytännössä nämä valmistajien yltiöoptimistiset seuranta- ja gototarkkuudet eivät valitettavasti toteudu. Hommassa on niin monta muuta muuttujaa, kun pelkkä jalusta. Uskon toki, että DDM60 on varmasti 'riittävän' tarkka laadukkaaseen tähtivalokuvaukseen, olipa kohteena syvätaivas tai pimennysmuuttuja.
Itselläni on aivan samansuuntaisia kuvaussuunnitelmia Kantolan kanssa, ja vieläpä samoista syistä. Tosin, jos omalle kohdalle osuu kuuton keli hyvällä seeingillä varustettuna, palaan DS-kohdelistani seuraavaan parhaiten hollilla olevaan kohteeseen.
Nyt toivotaan vaan selkeitä kelejä, jotta saat systeemit kalibroitua ja testattua. Sitten vaan tositoimiin!
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.01.2012, 20:42:18
Toivottavasti en tuota kovaa pettymystä, sillä olen ajatellut laitteistolle pääasialliseksi kohteeksi nopeat pimennysmuuttujat - kompaktit kaksoistähdet jotka peittävät toisensa muutaman tunnin ... vuorokauden välein.
Et toki tuota, koska valokäyrien takaakin löytyy paljon mielenkiintoisia ilmiöitä tutkittavaksi, kuten jo alustit aiheesta. Ja tuollaisten havaintojen teko on hyvin kannatettavaa ja tiedeyhteisölle hyödyllistä toimintaa :cool:
Menköön nyt tähän DDM60 -ketjuun vaikka kyseessä on tämän isoveli: ASA DDM85 Review (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2731)
Aika huikea suorituskyky tuon artikkelin perusteella.
DDM oli nyt ensimmäistäkertaa pihalla (on edelleen pressun alla). Perjantai ilta ja lauantai päivä meni kasaillessa.
Iseasiassa perjantaina kun lähdin kamoja roudaamaan pihalle, niin minulla oli kuvaus suunnitelmakin jo valmiina - ei mennyt ihan niin..
Kaikenlaista jalustan napasuuntausta , tähtäimen laittoa, kaapelien liittimien metsästystä putken ja pressunvirittelyä..
Jalustan ohjauksen opettelua.. Loppujenlopuksi pähkäilyä kellonaikojen kanssa, valokäyrien mittailussa tarvitaan UT aika kuville, planetaario ja jalusta softat taitaa tarvita paikallisen ajan .. En vielläkään ole selvillä vesillä aikojen kanssa - pitänee kohta kysyä viisaamilta?
Jalustan pointfilen rakentelussa hieman opettelua (!) No tänään sain ekan kerran goton toimimaan jotenkin. Tosin virheen korjaus ottaa vasta huomioon pelkän napasuuntauksen errorin , kaikki putken taipumiset , peilien lonksumiset ja kaikki muut virhelähteet on viellä huomioimatta.Lisäksi virityksessäni ei ole fokusointilaitetta - pelkkä okulaariholkki ruuvilukituksella.
Huolimatta osaamattomuuden tuomista vastoinkäymisistä (huomasin muuten että manuaalikin kannattaa lukea..) olen edelleen hyvin tyytyväinen jalustaan. Esimerkiksi tarkentaminen katsomalla 2sek välein päivittyvää StarLightXpressMX716 kuvaa samalla kun liikuttaa kameraa okulaariholkissa - putki ei tärise, tähti pysyy keskellä kuvaa, vain tarkennus muuttuu. Vanhalla jalustalla moinen olisi mahdotonta putken jatkuvan heilumisen takia.
Tässä DDM60 ensivalot tänään 22:42-23:02 väliseltä ajalta (putkena 20cm F5.2 ja kamerana StarLightXpressMX716 sekä Jhonsson-V filsu). Gotolla ajettu kohteeseen ja kuvaamaan - eli tuossa suuntaus pelittänyt kohtuudella. :
M3 2min, M51 5min, NGC 4244 5min guidaamattomia ja kalibroimattomia kuvia.
Fokus on pielessä ja Dec suunnassa on heittoa - korjaantuu kun opin korjaamaan...
EDIT: Tuo Dec heitto saattaa olla myös peilin liikkumisesta, kun on fokus tonverran muuttunut. Kamera on lukittu vain yhdellä M4 ruuvilla okulaariholkkiin - saattaa se tapuilla sieltäkin.
Losmandyn Gemini ainakin osaa olla Suomessa ja silti käyttää UT-kelloa. Itselläni on välillä vaikeuksia aikaeron kanssa kun kesä- ja normaaliaika vaihtuvat keskenään.
Kaizu
5 yön kokemukset jalustalla:
Sunnuntai 4.3
Sain siis goton jotenkin toimimaan ja pari ekaa kuvaa.
Maanantai 5.3
Otin töistä tiistain pekkaseksi, jotta voin käyttää harvinaisen tuleva selkeän yön hyödyksi. Alkuilta oli vastoin säätiedotuksia pilvessä ja loppuyö vastoin ennustuksia selkeää ! Säädin napasuuntausta uudella tarmolla. Aiemmin olin suunnanut (mielestäni kyllin tarkkaan) pelkällä jalustan laserilla.
Kun käytin Autoslewin menetelmää - suunnataan kolmeen, toisistaan, muutamankymmenen asteen etäisyydellä olevaan tähteen Autoslew laskee napasuuntauksen virheen - oli virhettä muutama aste sekä Az että korkeus suunnassa. Ohjelma näyttää paljonko jalustaa on käännettävä ja mihin suuntaan. Lisäksi jalusta pyytää etsimään jonkun kirkkaan tähden läheltä etelämeridiaania jostain 20..40 asteen korkeudelta ja keskittämään sen kuvakentän keskelle. Kun kirkas tähti on keskellä näkökenttää, klikataan ok. ja jalusta kääntää akseleitaan napasuuntauksen offsetin verran. Nyt pitää jalustaa (tässä minun tapauksessa pilaria) kääntää ja säätää niin että äskeinen tähti on takaisin keskellä näkökenttää - ja jalusta on napasuunnattu. Tein yhden tuollaisen napasuuntauksen ja virhe korjaantui noin 150 kaariminutista noin 9' Az ja 13' Ev virheeksi.
Nyt goto oli senverran tarkka että unohdin muut säädöt ja rupesin surffailemaan pitkin taivasta :) koska jalusta oli kasattu ulos vain tyyppäystä varten (halusin nähdä osaanko ollenkaan käyttää) ja ensimmäistä kertaa elämässäni voin sisällä katsoa tähtikartasta kohteen ja parilla klikkauksella muutamassa sekunnissa saan kohteen kameran keskelle kuvakenttää :cool: (jos siis etäisyyttä kohteseen on vain noin 50... astetta - isommilla etäisyyksillä menee jo hieman 21' x 15,5' näkökentän reunemmas)
Koko loppuyö menikin sitten siinä että klikkasin kohteen näkökenttään, laitoin valotusajaksi 2min, ja toisella koneella surffailin ja suunnittelin Cartesin ja Guiden avulla seuraavaa kuvauskohdetta. Kuviin tarttui aikavälillä 01:10 - 05:36 kohteet:
NGC4490
M3
NGC5053
NGC5466
M5, M53
M3 (uudelleen)
Abell 2065 galagsijoukko
M13
NGC6229
M12
M10
NGC6426
M92
sekä galasit NGC 329 ja 6332.
Hommassa ei ollut mitään suunnitelmallisuutta, mutta kivaa se oli :cheesy: Liitteenä yksi 8min otos Abell 2065 joukkiosta - vakaasti uskon että 8min aikana tulleet "seurantavirheet" tulee putken taipumista, peilien liikkumisesta ja siitä että näitä virheitä en viellä ole osannut jalustalle opettaa.
sekä 9x2min otos NGC4490 galaksista.
Tiistai 6.3
Koska jalustan säädössä on viellä heittoa ja pointfile on epätäydellinen (joka kalkuloi putken taipumat sitä kääneltäessä pitkin taivasta jää toistaiseksi valotusajat lyhyehköksi) päätin suunnata putken yöksi yhteen suosikki muuttujistani UX-UMA. Nyt olin viritellyt oikein fokusointilaitteen - Baaderin VariLock 20-29 säädettävän jatkon. Ruuvasin sen kaukoputkeni M42 kierteeseen väkisin - putkikittiä (grafittia) liukasteena käyttäen - pysyy eikä lonksu!
Startti oli kohtuu helppo - koneet käyntiin, jalusta päälle ja referenssiin ajo, seuraavaksi piti suunnata manuaalisesti johonkin tunnettuun tähteen ja synkronoida Cartes ja jalustan suuntaus parilla klikkauksella. Nyt jalustan goto oli taas yhtätarkka kuin edellisenä yönä.
Valotusajaksi laitoin 40sek ja putken kohti UX-UMAa. Pari ekaa tuntia meni kivasti, kunnes muistin että ohjauskone on UT ajassa, ja kamera lisää fits tietoihin 2h.. Korjasin kameran tietoihin, niin että kuviin tulee nyt aikaleimaksi UT. Pari ekaa tuntia valokäppyrästä on nyt väärässä ajassa eikä niitä voi laittaa AAVSO:lle ennen kuin saan 197 riviin korjattua JD - 0.083333.
Seuranta pelitti kaikkiaan 4h ok ja sitten tuli "RA servo error". Buuttasin systeemit ja taas toimi hyvin - jatkoin UX-UMAa.
Neljäntunnin päästä taas tilt. Nyt oli etäkoneelta Autoslew ohjelmaikkuna blankkona näkyvissä. Lopetin siltä yöltä kun aamukin kohta sarasti.
Olin yön aikana nukkunut parin tunnin jaksoissa sen verran että kykeni viellä töihinkin.
Keskiviikko 7.3
Päättelin että edellisenyön ongelmat johtu liiian hyvästä tietokonesuojasta! Rakentelin aiemmin suojan tietokoneelle ja elektroniikalle:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9753.0
7.3 aamulla kuvausten päättyessä oli boxin lämpötila 25.5 astetta , vaikka lämppärin termostaatti on säädetty +16 asteeseen ja ulkona oli -14 pakkasta.
Tietokone, vanha IBM 1.7Ghz Thinkpad, käy 100% prosessorikäytöllä silloin kun MX716 StarLightXpress valottaa. AutoSlew softa (ASAn ohjaus softa) syö noin 15%..18% resursseja ja sen prioriteetti on nostettu normaalia suuremmaksi. Käytännössä prosessori tekee työtä vuorossa 100% teholla 40sek (valotusaika) + 4sek huilia noin 40% teholla (kameran luku ja tallennus). Oletus on että kone sai lämpöhalvauksen 4 tunnin välein.
7.3 Otin taas suunnan UX-UMAan ja jätin tietokone boxsin kannenväliin pitkän M8 pultin - silleen että kansi jäi 8mm raolleen. Ulkona oli taas -14 pakkasta ja boxsissa aamulla +24 astetta!
Yön kuvaukset meni hyvin heräsin kerran tarkistamaan että kaikki sujuu ok - ja takas nukkumaan. Jalusta oli stopannut seurannan 16minuuttia ennen kuin kävin lopettamassa kuvaukset. Todennäköisesti oli jäänyt limitti päälle - pyysin jalustaa pysymään valitulla puolella, eikä saa tehdä median flippiä (menee kameran piuhat muuten solmuun) Tehdas asetuksilla jalusta päätteli että jos ei saa tehdä medianflippiä, niin putki osuu pilariin - pysäytti seurannan.
Torstai 8.3 Ainut jännitysmomentti oli sää. Ennustukset lupasi pilvistä, mutta keli oli ohutta yläpilveä, täysi kuuta ja tuulta lukuunottamatta mainio.
Tein lisää tuuletusta tietokone boxiin, voitelin kontaktirasvalla kaikki USB ja RJ45 liitännät.
Käynnistin vermeet , jalustan ajo referenssiin, ja sitten synkronointi Cartesin kanssa ( edelleen pelkkä GPS aika, sijainti ja jalustan referenssipisteet ei riitä - pitää viellä kohdistaa manuaalisesti johonkin tähteen ja kertoa Cartesille että tässä mennään - sitten ollan vasta kartalla - pöh!) Poistin limitit käytöstä - kun pilariin törmääminen on mahdotonta.
Suuntasin UX-UMAan. Laitoin valotusajaksi 1min ja aloitin kuvaamiset kello 19:29.
Tein muita juttuja - kävin välillä kurkkaamassa etäkoneelta että kuvaus sujuu ja kohde on näkökentässä ( vaeltaa joitain kaariminuutteja yön aikana - pointfile edelleen tekemättä ) Menin ajoissa nukkumaan, laitoin kellon soittamaan 4:40. Nukuin hyvin, lopetin kuvaukset 4:45 Otin muutamat darkit, sammutin koneet ja peittelin putken - tylsää kuvauksen kannalta, mutta hyvää mittaus dataa UX-UMAsta ! Lisä bonuksena; pilvet peitti taivaan klo 05:00 :azn:
Ja sitten virkeänä töihin.
Mukava lukea laitteiston (ja käyttäjän ;) opetuksesta juttua. Tällainen kokemusraportti oikaisee hyvin niitä väärinkäsityksiä, että hyvät laitteet tekevät itsestään selvästi myös hyviä lopputuloksia. Kyllä se vain on niin, että kaikki pitää opetella ja tätä oppimiskäyrää riittää hetkosen aikaa ennen kuin laite ja käyttäjä löytävät yhteisymmärryksen ja alkaa saamaan vastinetta sijoitetulle rahasummalle. :wink:
Tämäkin pikkuhiljaa edistyy. Sain tänään valmiiksi pannat 30cmF4 putkelle.
Tuossa mallauskuvassa missä putki on paikoillaan, on akselit lukittuna - ihan ei selvä yhdellä 5kg vastapainolla - pitää olla 2x5kg + 2x 2.6kg.
Pannat tehty 5x50mm alumiinilatasta sekä cnc-jyrsitystä adapteripalsta ja hitsattu kasaan.
Lattaraudan taivuttimesta virittelin mankelin jolla sain latat nätille kaarelle. Pikalukot (laatikonsalpa) ja saranat on paikallisesta Tokmannista. Hintaa pannoille tuli noin 160e, ja vaikuttaa ensituntumalta erittäin tukevilta. Painoa pannoille kertyi yhteensä 2.8kg
Tosi siistinnäköiset pannat ja hyvin olet mankeloinnissa onnistunut.
Päivitetään hieman.
Olen nyt saanut uuden havaintosuojan silleen valmiiksi että olen asentanut jalustan ja putken paikoilleen.
Tämän viikon selkeät yöt on mennyt jalustan napasuuntauksen harjoittelussa. Omatekemä taitettu jalustapilari teki napasuuntaajan elämästä hankalan - ja hommaa sai opetella useana yönä. Viimeyönä sain vihdoin säädön siedettäviin lukemiin, korkeuskulmassa heittoa on 2.6 kaariminuuttia ja Az säätö onnistui 0.6 kaariminuutin tarkkuudella. Säätö on tekemälläni pilarilla aika arpapeliä, joten tyydyn tuohon. ASA:n ohjeissa pyydetään säätämään napasuuntaus alle 3 kaariminuutin tarkkuudella kohdalleen pysyvissä pystytyksissä ja kenttäoloissa voi tyytyä alle 10' napasuuntaustarkkuuteen.
Kokeilussa ilmeni mielenkiintoinen seikka. Yritin ajaa gotolla TT Arin näkökenttään, mutta se oli idässä liian matalalla horisontissa ja jäi puiden taakse. Seuraavaksi suuntasin spiraaligalaksiin NGC6946 joka oli lännessä lähellä zeniittiä. Ensimmäinen 5min valotus oli surkea.. Ihmettelin hieman mistä moiset häiriöt seurannassa, kun äsken onnistui 4kpl 5min NGC7331 kuvia hienosti, mutta maltoin mieleni ja otin toisen 5min kuvan. Toinen otos oli hyvä, ja viellä otin kokeilumielessä yhden 15min valotuksen - sekin oli seurannaltaan ihan ok. Johtopäätöksenä on että dovetail, jalustapannat ja putki kokonaisuudessaan joustaa ja ottaa hieman aikaa ennen kuin asettuu uuteen asentoon - jotain joustoa siis.
Jossain välissä pitää perehtyä pointfilen tekoon , sillä saadaan korjattua putken joustoista ja tuosta napasuuntauksen errorista johtuvat suuntausvirheet, samalla valotusajoillakaan ei enään ole käytännön rajotuksia. Tuonverran kertyy nyt heittoa gototarkkuuteen kun ajaa NGC7331:sestä TT Ariin ja sieltä galaksiin NGC6946. Kuvien näkökenttä on 17.8' x 13.8'
EDIT: laskin kuvasta suuntausvirheeksi 2.14 kaariminuuttia = ei paha :cool:
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 17.08.2012, 01:09:13
Jossain välissä pitää perehtyä pointfilen tekoon , sillä saadaan korjattua putken joustoista ja tuosta napasuuntauksen errorista johtuvat suuntausvirheet, samalla valotusajoillakaan ei enään ole käytännön rajotuksia. Tuonverran kertyy nyt heittoa gototarkkuuteen kun ajaa NGC7331:sestä TT Ariin ja sieltä galaksiin NGC6946. Kuvien näkökenttä on 17.8' x 13.8'
Hyvältä näyttää jälki jo nyt. Napasuuntausvirheestä on aina haittaa ellei käytä rotaattoria kompensoimaan kentänkiertymää. Hyvin mallinnetulla suuntausvirheen korjauksella päästään korkeintaan samaan kuin käyttämällä guidausta kuvakentän keskipisteestä, jolloin kuvakentän reunoissa tapahtuu tähtien venymistä. Venymän määrä pikseleinä on laskettavissa kun tiedetään
1) valotusaika
2) deklinaatio
3) suuntausvirhe
4) mitattavan pisteen etäisyys referenssiin (kulmamittana taivaalla)
Referenssi on yleensä guidetähti, tässä täydellisen taivasmallin kautta kentän keskipiste. Mitattava piste tässä tapauksessa olisi mikä tahansa kuvakentän nurkka.
Ainoat muuttuja joilla voit pienentää kiertymästä johtuvaa tähtien venymistä on joko vähentää valotusaikaa (ei vaihtoehto) tai parantamalla napasuuntausta. Internetistä löytyvistä laskureista ainakin yksi (http://celestialwonders.com/tools/rotationMaxErrorCalc.html) on antanut lukuja, jotka ovat täsmänneet empiirisiin havaintoihin kuvien tähtien muodosta.
-Antti
Autoslew (DDM ohjaussofta) laskee napasuuntauksen tarkkuuden vertailutähtien koordinaattien ja todellisen (putki suunnataan "manuaallisesti" keskelle kuvakenttää) sijainnin erotuksista. Jos putkikokonaisuudessa on joustoa, tulee taipumat mukaan napasuuntaus laskelmiin. Tässä tapauksessa taipumaa löytyy ja siten tuo napasuuntauksen Ev 2.6' ja Az 0,6' ei ole absoluuttinen, vaan sisältää putkentaipumien aiheuttaman virheen. Joten lisäsäätö lienee hifistelyä, joka ei välttämättä lisää napasuuntauksen todellista tarkkuutta.
Kuvakentän kiertyminen lienee tässä vähäisempää kuin napasuuntauksen aiheuttama driftaus, näissä kuvissa dec akseli on pitänyt positionsa koko ajan ja vain tuntiakselia on käännetty. Mitään ohjaustähteä ei siis ole käytetty, jalusta vain lukee dekooderilta tuntiakselinakselin asentoa 100x sekunnissa ja antaa ohjauksen nopeudenmuutoksiin sen mukaan. Napasuuntauksen virheestä johtuva driftaus on nyt noin 1" / 11min.
Noista testikuvista en lähtisi tähtienmuodoista mitään johtopäätöksiä napasuuntauksesta tekemään - suurimmat muotoon vaikuttavat tekijät on F4 putken koma (komankorjaaja ei ole tässä käytössä ja kollimointi ei varmaan ole ihan tiptop), sekä putkivirtaukset. Ai niin pitää saada fokusointikin kuntoon..
EDIT: Taisin vasta nyt myöhemmin käsittää Antin jutun pointin, eli jos valotusajat menevät "ylipitkiksi" luokkaan tunti.. niin silloin saatta tuo muutaman kaariminuutin virhe napasuuntauksessa näkymään kentän kiertymänä ja tähtien muodossa.
No käytännössä lienee 10.. 15min minun valotusajoilla maksimi.
Jatketaan käyttökokemuksilla.
Noin 5kk asennuksesta, ja jalusta on ollut siitä lähtien käyttökunnossa.
Pointfile:
Opettelin elokuussa Pointfilen teon. Ei se sitten niin monimutkaista ollutkaan. Ensin etsitään tunnettu tähti kuvakentän keskelle, synkronoidaan jalusta ja ja karttaohjelma (käytän Cartesia). Tämän jälkeen aloitetaan pointfilen teko. Autoslew käskee siirtymään ensimmäiseen kohdetähteen, ja kun kohde on keskellä klikataan ok, ja siirrytään seuraavaan tähteen. Tähdet valitaan itse kartalta, eikä karttaohjelmaa ja jalustaa synkronoida kuin sen ensimmäisen kerran ennen pointfilen aloitusta.
Synkronointi väärinkäsitys pointfileä luodessa:
Yksinkertainen kun olen, niin ensimmäisillä kerroilla synkkasin kartan ja jalustan joka kerta, kun olin säätänyt kohdetähden keskelle kuvakenttää - eihän siitä mitään järkevää tullut. Vasta kun tajusin että kartta ja jalusta synkronoindaan vain kerran - ennen pointfilen tekoa alkoi tarkkuus parantumaan.
Kaksi erillistä pointfileä ?
Edelleen manuaalissa ohjattiin että pointfile tehdään erikseen jalustan itäpuolelle ja erikseen länsipuolelle, tein - observaattorin yksinkertaisuudesta johtuen - kaksi erillistä pointfileä: point itä ja point länsi. Nyt jos jalusta on ollut itäpuolella, ja flippaan sen länsipuolelle, joudun lataamaan käyttöön point itä tai point länsi - riippuen kummalla puolella jalustaa putki on!
Ei tarvitse !
Tietysti pointfile olisi pitänyt tehdä samaan failiin itä sekä länsi.
Löysä pääpeilinkannatin:
Eikä siinä viellä kaikki. Kun olin tehnyt molemmat pointfilet erikseen - noin 40-50 tähden kohdistusta/ itä / länsi ja sain suuntauksen toimimaan varsin tyydyttävällä tavalla ( siitä olkoon esimerkkinä yllä 15min guidaamaton NGC6946 kuva. Huomasin muutaman viikon jälkeen että pääpeilin kannatin oli lukitsematta, olin kollimoinnin jälkeen jättänyt lukitusruuvit lukitsematta, mikä tietysti aiheuttaa pääpeilin lonksumista - riippuen mihin suuntaa putki on käännetty. Kiristin lukitusruuvit, mutta pointfile on edelleen sama mikä on tehty lukitsemattomalla pääpeilillä = aiheuttaa varmasti virhettä pitkään seurantaan.
Halpa laturi:
Jalustan ja lämmitysten virtalaähteenä oli 60Ah akku ja AD varaosaliikkeestä hankittu 35e CTEK automaattilaturi. Jälkeenpäin ajateltuna on kyseenalaista logiikkaa hommata 7800e jalusta ja siihen 35e virtalähde (jossainhan piti säästää) :tongue: ! Jalusta on toiminut tähän mennessä lähes moitteetta, pari pikku ongelmaa ollut aiemmin (niistä myöhemmin). Kuvatessani 24.10 alkuillasta HT Cas tähteä kaikki suju hyvin, mutta kun siirryin parin tunnin jälkeen MP Gem tähteen, ja jätin putken kuvaamaan yöksi keskenään, oli jalusta seurannut noin 0.5h ok, ja sen jälkeen mennyt komeetanseuranta moodiin, aiheuttaen sen että MP Gem poistui kuvasta yläviistoon noin 4 tunnissa. Ihmettelin käytöstä, kunnes seuraavalla käynnistys kerralla huomasin että akun jännite oli vain noin 10v! Nyt akku ja CTEK laturi hoitaa enään lämmitysten virransyötön ja jalustan virransyötöstä huolehtii Mascot:in (Norjalainen!) 13.2V 10A poweri (215e).
Minor malfunction:
Syksynaikana - oliskohan 4...5 kertaa jalusta tehnyt omiaan: Kun putki on ollut suunnattuna jonnekkin zeniitin tuntumaan .. ja sieltä sitten komennettu matalalle idänsuuntaan, on suuntaus mennyt ok. paitsi kohteen saavutettuaan on RA akseli jäänyt "valumaan" - liukumaan pois kohteesta jotain 1-2 kaariminuuttia /sek. Tilanteen on saanut hallintaan pysäyttämällä (stop) moottorit ja samantien käynnistämällä moottorit uudelleen, sitten seuranta on taas ollut ok. Kyseessä saattaa olla aiemmin mainittu alijännite, tai sitten joku softa bugi, kosko ko. tapahtuma on ainakin kahdesti esiintynyt suunnatessa galaksiin NGC7814, lähigalakseissa (esim NGC100) ei tuollaista esiintynyt. Saattaa myös johtua vanhasta torniläppäristä tai WinXP käyttiksestä. Läppäri kun ohjaa jalustaa ja kuvaa samalla on prossun kuormitus 100%, josta Jalustan osuus on 23%.
Läppäri jumiin "Not responding"
Parikertaa sessiota käynnistettäessä on torniläppäri mennyt totaalisen jumiin "Not responding" ja vaikuttaisi että Autoslew softa on sen aiheuttanut. Koneen saa jumiin jos on alkurutiineissa liian hätäinen eikä anna läppärin raksuttaa omiaan sitä muutamaa minuuttia. Silloin pitää buutata läppäri ja aloittaa rauhallisesti alusta. Ehkä paras ratkaisu olisi jalustan ohjaukseen ihan oma kone ja ccd kameran ohjaukseen omansa - tai sitten pitää malttaa odotella rauhassa.
jatkan hieman myöhemmin...
Vaikuttaa laatupeliltä...
Editoin hieman aiempaa viestiä sillä luulin ensin, että teet edelleen kaksi erillistä pointfileä :azn:
Pointfile on yksi ainut tiedosto (itse tein väärinymmärryksen vuoksi 2 erillistä, toinen itä ja toinen länsipuolelle erikseen)
Idea on kuitenkin tehdä yhteen ja samaan pointfileen molemmat sekä itä että länsipuolen kartoitukset. Minun tulee tehdä pointfile silleen että itäpuolella (putken osoittaessa etelään, vastapaino on idänsuuntaan) käyn koko näkyvän taivaan kirkkaimmat - noin 40... 50 tähteä läpi (idästä länteen ja pohjoisesta etelään), ja sama homma länsipuolella noin 40... 50 tähteä läpi (idästä länteen ja pohjoisesta etelään)
Se että point file yleensä tehdään, on tarkoitus kartoittaa miten paljon putki, peili fokkari ym taipuvat verrattuna koordinaatteihin mihin putki on osoitettu. Poikkeavuuksista lasketaan korjaukset, mitä seurannan tulee ottaa huomioon, jotta seuranta on taipumista korjattua. Riippuen onko putki länsi vai itäpuolella, on taipumat päinvastaisia, mutta ei välttämättä identtisiä - siksi pointfile on syytä tehdä molemmin puolin.
Kun jalustaa suunnataan, kysyy se aina käännetäänkö jalustaa vastapainoakseli idän vai lännen puolella, ja laskee putken taipumat sen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 06.12.2012, 17:43:45
Editoin hieman aiempaa viestiä sillä luulin ensin, että teet edelleen kaksi erillistä pointfileä :azn:
EDIT: kerkesin kuitenkin vastaamaan :cheesy:
EDIT: Tässä viellä liitteenä kuva jossa näkyy seurannan tämän hetkinen virhetaso. Kuvassa on yhdistetty 294 kpl 50sek valotusta HT cas tähden suunnalta, kuvien väliin jää noin 6 sek kuvan lukua joten kuva vastaa 4.5 tunnin yhtäjäksoista guidaamatonta valotusta.
Kuvat on pinottu kohdistamatta, jotta jalustan seurannan virheet tulee hyvin näkyviin, tai kyseessä ei oikeasti ole seurantavirheet, vaan vailinaisen pointfilen esiin tuomat putken ja optiikan taipumista johtuvat errorit. Kuva-ala on 17.8' x 13.8' (1200mm polttoväli + MX716 kamera).
Saapuihan se paketti vihdoinkin...
Uusia jalustoja oli tullut katseltua enemmän tai vähemmän tosissaan jo jonkin aikaa. Ei Losmandy:ssäkään mitään vikaa ole, päinvastoin se on erittäin hyvä jalusta. Tavoitteena oli kuitenkin hankkia jalusta, joka helpottaisi entisestään kuvauksen automatisointia ja mahdollistaisi jossain vaiheessa jopa observatorion etäohjauksen, oli itse sitten missä päin maailmaa tahansa. Ja vaikka paikan päällä olisikin, niin yöllä on silti mukavampi nukkua kuin käydä säätelemässä kuvauskalustoa.
Hyvä jalusta on aika arvokas investointi, joten olemassa olevaa tarjontaa tuli tutkittua melko laajalti. Vaatimuslistalla olivat pieni PE ja backlash mielellään 0 sekä enkooderit, jotka riittävät vähintään tarkan"homingin" tekemiseen. Loppusuoralle pääsi 4 jalustaa: Paramount MX, 10 Micron GM1000 HPS, Mesu 200 sekä ASA DDM 60. Kaikki ovat erinomaisia jalustoja ja erityisesti Mesu 200 uudella Sidereal ohjausjärjestelmällä oli erittäin houkutteleva (ja edullisin) vaihtoehto.
Mahdollisuus kuvaukseen pitkillä valotusajoilla ilman autoguidausta alkoi kuitenkin kiinnostaa yhä enemmän ja se taas nostaa vaatimustasoa muutaman pykälän. Guidaamattomaan kuvaukseen pystyy tällä hetkellä kunnolla ainoastaan ASA sekä 10 Micron, joskin jälkimmäisen softapuoli vähän arveluttaa. Astro-Physics on myös tulossa, ja ehkä myös Paramount ME II aikanaan enkoodereilla varustettuna, mutta ne ovat jo eri hintaluokassa.
ASA:n jalustoissa backlash on 0, joka mahdollistaa erittäin nopeiden ja tarkkojen seurantakorjausten tekemisen yhdessä direct drive mekanismin kanssa. Enkoodereiden erottelukyky on huima 0.01-0.02 kaarisekuntia, ja viestejä jalustalle tulee 100 x sekunnissa. Kun PE on myös mukavasti 0 ja softapuoli erittäin monipuolinen, niin seurantatarkkuudeksi luvataan 0.2 kaarisekuntia. Mainostettuihin tuloksiin pääseminen asettaa tietysti aika kovat vaatimukset myös muulle kalustolle, kuten putkelle ja kameralle.
ASA valmistaa tällä hetkellä todennäköisesti teknisesti kaikkein edistyksellisimpiä jalustoja vaativaan amatöörikäyttöön. Direct drive näyttäisi muutenkin olevan tulevaisuuden tekniikkaa, johon monet ammattiobservatoriot ovat jo siirtyneet. Toimiva direct drive -järjestelmä (tai guidaamaton seuranta yleensä) vaatii kuitenkin tuekseen mekaanisesti vankan rakenteen, korkean resoluution enkooderit sekä erittäin kehittyneen softan. Valmiuksia tällaisen yhdistelmän rakentamiseen ei kovin monella jalustavalmistajalla toistaiseksi ole.
Kun tehdas sattui vielä tarjoamaan mukavaa alennusta PRO versiosta, joka oli ollut heillä mukana messunäytöksissä muutaman kerran, niin valinta oli loppujen lopuksi aika helppo. Timon ja muiden käyttäjien hyvät kokemukset rauhoittivat myös mieltä. Aika näyttää miten ASA pystyy kaikkiin näihin odotuksiin ja lupauksiin vastaamaan...
Hienoa, onnittelut uuden jalustan johdosta! Tuolla hankinnalla on pilvisakkoa luvassa lopputalveksi :grin:
Onneksi olkoon hankinnan johdosta, tuollainen kyllä kelpaisi itsellekin mutta siihen ei ole varaa vielä varmaankaan kymmeneen vuoteen, saa nähdä josko sittenkään.
Toivottavasti tuo mainittu sakko pysyy siellä etelän suunnalla, vaikka taitaa olla turha toivo...
On se hieno! Onnittelut hienosta jalustasta.
Olisi jo joku aika sitten pitänyt päivittää tätä ...
Tuo käyttämäni taitettu pilari on hyvä, miinuksena oli kovasti vaikea napasuuntaus. Napasuuntauksen hankaluus johtui/johtuu pilarin ja perustan kiinnityksestä. Pilarin pohjalla keskellä pitäisi olla iso kuula tai vastaava, minkä varassa pilari keikkuisi, silloin säätö on helppoa.
Nyt kun olen saanut pilarin säädettyä, niin en kuulaa sinne lisää - ehkä joskus jos tulee tarvetta ..
Tosi hieno jalusta. Ursan Tähtikalliolle oli uudeksi jalustaksi vaihtoehtona tätä kalliimpi ja upea DDM85 malli, joka on samoissa hinnoissa kuin Paramount ME. Päädyimme kuitenkin Paramount jalustaan, koska siitä oli jo olemassa hyviä kokemuksia meidän olosuhteissa ja suuremmalle joukolle hankintoja tehtäessä ei haluta riskeerata yhdistyksen (jäsenten) rahoilla. Toivottavasti jalusta täyttää odotuksesi ja hienoa, että merkille saadaan nyt käyttökokemuksia meidän vaativissa olosuhteissa.
Jep, on se vain hieno jalusta ja juuri oikean värinen. Onnittelut hankinnasta! :cool:
Tuolle on luvattu kantavuutta 28kg saakka, joten kerrotko sitten miltä tuon käytännön tukevuus tuntuu omalla putki/kamerakuormallasi (=sitten ensi syksynä, kun ne pilvisakot on lusittu korkojen kera :tongue:). Olisin itse taipuvainen uskomaan, että ASA:n kantavuuslukema on hyvinkin konservatiivinen eli varovaisesti aseteltu alakanttiin.
Kiitoksia vaan kaikille...
Jalusta tuntuu erittäin laadukkaalta ja se on hyvin viimeistelty. PRO version hyvä puoli on siinä, että piuhat saa pois jaloista eikä tarvitse jännittää tarttuvatko ne johonkin kiinni putkea pyöritellessä. Kaikki isommat muutokset havaintosuojaan ja tolppaan jätetään suosiolla ensi kesään. Sen verran oli pakko viritellä, että tolpan pään sai sopimaan ASA:n kiinnitykselle. Timon mutkatolppa viritys on kieltämättä houkutteleva, mutta katsellaan kevään mittaan kuinka tarkasti ja helposti meridiaanin ylitykset osuvat kohdalleen tavallisella suoralla tolpalla.
Jalustan kantokyky lienee ilmoitettu aika konservatiivisesti eli sitä ei ainakaan tarvitse lähteä puolittamaan kun kuvauskalustoa miettii. Eräät ASA käyttäjät ovat myös raportoineet, että jalustan tuulensietokyky on erinomainen. Enkooderit pystyvät kuulemma korjaamaan aika pahatkin puuskat ilman, että se pilaisi otosta.
Paramount tekee tosiaan huippu jalustoja ja ne toimivat tunnetusti kaikenlaisissa olosuhteissa. Uskon, että myös ASA on saanut lastentaudit parannettua ja jalustat alkavat olemaan hyvinkin toimintavarmoja. Suurimmat ongelmat olivat aikoinaan nimenomaan softapuolella ja ne näyttäisivät jääneen historiaan.
Kova hinku päästä säätelemään ja kokeilemaan miten jalusta toimii. ASA:n markkinointikaveritkin lupasivat kirkkaita kelejä kaupan päälle koko kevääksi. Toivotaan, että sama porukka ei vaikuta kovin paljoa tuotekehittelypuolella :azn:
Pääsin eilen ensimmäistä kertaa kunnolla rakentelemaan pointing malleja sekä kokeilemaan napasuuntauksen hienosäätöä. Napasuuntauksen tekeminen alkoi pienten alkusekoilujen jälkeen sujumaan varsin mukavasti ja virheeksi jäi 0.8´ Alt ja 1.6´ Az. Hyvän napasuuntauksen tekemiseen tarvitaan automatiikkaa ja herkkiä käsiä.
Se mikä on todellinen ilo on kuitenkin pointing mallien tekeminen. ASA:n Autoslew softa ei juttele SkyX:n plate solve toiminnon kanssa, joten oli pakko hankkia PinPoint. Kyllä malleja voi tehdä manuaalisestikin, mutta kun plate solvea on kerran kokeillut, niin paluuta vanhaan ei enää ole. Mallin tekeminen on niin yksinkertaista, että hävettää. Ei tarvitse muuta kuin kertoa softalle montako kuvaa haluaa ottaa malliin mukaan ja sitten menoksi. Otan kuvat bin 3x3, joten isonkin mallin tekeminen käy yllättävän nopeasti ...ja äänettömästi.
Seuranta ilman autoguidausta näyttää toimivan juuri niin kuin markkinamiehet ylistivätkin eli todella hyvin. Jo perusmallin kanssa saa hyviä tuloksia aikaiseksi, mutta varsinainen jokeri on MLPT –toiminto. Siinä ohjelma ottaa perusmallin lisäksi muutamia kuvia aiotun kuvausreitin varrelta ja poistaa mahdolliset jäännösvirheet käytännössä täysin. Homma toimii siten, että kun kohde on aseteltu sopivasti kennolle, niin kerrotaan softalle kuinka kauan kyseistä kohdetta on tarkoitus kuvata ja kuinka monta täydennyskuvaa haluaa reitin varrelta ottaa. Esim. 3 h sessioon riittää hyvin 10 kuvaa. Jalusta käy sen jälkeen reitin läpi ja ottaa kyseiset kuvat aiotun kuvauskohteen reitiltä. Aikaa koko hommaan menee pari minuuttia.
Ei voi muuta sanoa kuin, että upea jalusta ASA on, mutta ei ehkä sovellu ihan aloittelijoille. Osa toiminnoista voi näet aiheuttaa harmaita hiuksia perinteisiin jalustoihin tottuneille. Toisaalta kaikki toiminnot ovat loogisia ja opittavissa kohtuullisella vaivalla.
Ohessa yksi 10 min kuva eiliseltä. Napasuuntaus oli vielä himppu pielessä ja perusmalli varsin vaatimaton, mutta antaa osviittaa mihin jalusta pystyy kun säädöt ovat kohdallaan. Kuvaa ei ole käsitelty mitenkään ...paitsi venytetty.
Laitetaan nyt pari riviä lisää käyttökokemuksia jos joku vaikka harkitsee kyseisen valmistajan jalustan hankintaa...
Vähäinen pilvetön aika on mennyt testatessa ja eri toimintoja kokeillessa. Kun sitten eilen olin jo valmis kuvaamaan hetken niin MaximDL hirtti kiinni aivan totaalisesti. Siinä sitä sitten meni seuraavat pari tuntia softa ongelmia selvittäessä ...hemmetin Windows.
Sen verran sain kuitenkin testattua, että jalusta on erittäin herkkä oikealla tasapainoitukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä RA että DEC akseleiden on syytä olla täydellisessä tasapainossa jos haluaa ottaa pidempiä valostusaikoja ilman guidausta. Onneksi Autoslew softa sisältää erinomaisen graafisen apuvälineen, joka kertoo kahden vastakkain olevan tolpan avulla onko akseli tasapainossa vai ei. Manuaalisesti riittävän tarkkaa tasapainoitusta ei kykene tekemään. Toisaalta homma tarvitsee tehdä vain kerran, eikä sekään mikään ylivoimainen tehtävä ole kunhan vain ensin tajuaa kuinka systeemi toimii.
Tein pointing mallin (plate solven avulla) joka sisälsi 30 kuvaa molemmilla puolilla meridiaania (eli yht. 60). Kuten aiemmin kerroin niin mallin tekeminen ei ole homma eikä mikään sen jälkeen kun perussäädöt on saatu kohdalleen. Kokeilin parikymmentä goto hakua eri tähtiin ympäri taivasta ja joka ikinen osuin täsmälleen keskelle kameran ristikkoa ...siis aivan keskelle. En ole ikinä nähdyt sellaista osumatarkkuutta. Pointing malli on vähän harhaanjohtava nimitys, sillä malli toimii samalla myös seurannan pohjana. Pitää jatkossa kokeilla missä menee raja kuinka monta pistettä (kuvaa) malliin kannattaa laittaa Autoslew malli on siinä mielessä parempi kuin SkyX, että siihen voi myöhemmin lisätä pisteitä (jollei ole muuttanut mitään säätöä) SkyX malli taas lukkiutuu kun sitä alkaa käyttää, eikä sitä voi enää laajentaa myöhemmin.
Tällaisen jalustan "varjopuoli" on siinä, että sitä intoutuu helposti virittelemään ja säätelemään aivan liikaa. Luulen, että säätelyt on pikku hiljaa tehty tälle talvelle. Katsotaan sitten ensi syksynä paremmissa keleissä, kuinka lähelle täydellisyyttä voi päästä :wink:
Vielä yksi testikuva viime yöltä. Tällä kertaa hieman haastavammasta paikasta eli alt 21 astetta. Valotusta 1x20 min.
Laitetaan muutama kommentti lisää vajaan parin kuukauden käytön jälkeen. Kommentit on sitten kirjoitettu ilman minkäänlaista teknistä koulutusta, joten termit yms. saattavat olla miten sattuu.
Jalusta on vastannut odotuksia oikein hyvin ja joissain kohdin jopa ylittänyt ne. Jalustan käyttö on helppoa, kunhan ensin pääsee sisälle ASA:n "direct drive" maailmaan. Se kun poikkeaa selvästi aiemmista käyttökokemuksista ja mekaanisesti erilaisista jalustaratkaisuista.
Suoraveto RA ja DE -akseleille näyttäisi toimivan jonkinlaisen vahvan magneetin avulla. Ilman virtaa akselit ovat täysin vapaita liikkumaan ja ne pysyvät paikallaan ainoastaan hyvin tehdyn tasapainotuksen avulla. Pienikin kosketus kumpaan tahansa akseliin muuttaa niiden asentoa.
Kun jalustaan laittaa virran päälle ja kytkee softan toimimaan niin akselit jämähtävät paikoilleen ja niissä voi tuntea pientä joustoa jos yrittää varovasti kammeta niitä johonkin suuntaan. Jalustan enkooderit eivät ole absoluuttisia vaan suhteellisia, eli ne eivät tiedä paikkaansa jos akseleita on liikuteltu kun virta on pois päältä. Tämä ei ole mikään ongelma, sillä vaikka akseleita intoutuisikin jostain syystä pyörittelemään ilman virtaa, niin riittää kun ne laittaa suurin piirtein samaan asentoon takaisin tai vaihtoehtoisesti lähelle ns. homing asentoa.
Enkooderit löytävät absoluuttisen paikkansa homing -toiminnon avulla. Se taas tapahtuu yhtä ikonia klikkaamalla, jolloin jalusta lähtee "haravoimaan" homing -asentoa hitaasti liikutellen kumpaakin akselia. Kun homing- asento löytyy (ja jos kaikki säädöt on tehty oikein) niin jalusta synkronoi itsensä automaattisesti karttaohjelmaan (käytössä SkyX) ja on toimintavalmis.
Omalla kokoonpanolla meridiaanin ohi voi kuvata 3 tuntia ilman kääntöä, ja vastaavasti lähestyä länsipuolelta itää 3 tuntia ennen meridiaanin ylitystä. Ja kun meridiaanin ylitykset tapahtuvat täysin nikottelematta ja osuen kohdalleen niin en usko, että alan virittelemään mitään "mutkatolppa" ratkaisuja.
Seuranta ilman autoguidausta on toiminut todella upeasti ja on erittäin vaivatonta. Hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin malttia tehdä säädöt kunnolla. Itsellä osa säädöistä on vielä hakusessa, mutta en ole viitsinyt alkaa niitä hienosäätämään kun tarkkuus on ollut ihan riittävää näinkin. Laitetaan ne sitten ensi syksynä paremmin kohdalleen.
Päivitystä jalustaan..
Olen ollut niin tyytyväinen jalustaan, että vasta nyt "paneuduin" tähän tähttikartta synkronointi ongelmaan joka on vaivannut jalustaani ihan alusta asti.
Eli ongelmani:
Huolimatta jalustan tarkoista 1" referensseistä ja GPS ajasta jalusta on aina käynnistyksen jälkeen täytynyt suunnata tunnettuun tähteen ja sykronoida karttaohjelma - vasta sitten goto ja seuranta pelittää ok. Ilman synkronointia Dec lukemat suureni alas mennessä ja pieneni nostaessa putkea kohti zeniittiä.
Paneutuminen tarkoitti sitä että laitoin ongelman kuvauksen ASA:lle Martin Puchnerille.
Vastaus tuli parinpäivän päästä:
"Here is the right order for the homefind procedure:
1.) Perform a home find
2.) Synch your mount to a star
3.) Save the offset between home position and synched star with "Mount"->"Set new Homeposition"
At the next start of Autoslew you only need to perform a home find and your mount should be synched correctly."
No ei ollut vaikeeta :oops: Oliskohan pitänyt tavata manuaalia tarkemmin...?
Nyt siis jalustassani on (minulle) uusi ominaisuus:
Käynnistetään jalusta, ajetaan referenssiin - ja kas goto löytää tämän jälkeen kohteet keskelle kameran 17.8' x 13.8' näkökenttää.
Nyt vihdoin voin riisua tähtäimen putkenpäältä.
Kyllä manuaalin luku yleensä kannattaa :wink:
ASA:n jalustan synkronointi kunnolla karttaohjelman kanssa edellyttää tosiaan "set new homeposition" kohdan klikkaamista synkronoinnin jälkeen tai se toimii vanhoilla "home" arvoilla kun koneen avaa uudelleen.
Kun homma on tehty oikein, eikä jalustaa liikutettu niin uuden kuvaussession voi aloittaa jopa ilman "homefind" referenssissä käyntiä. Jotkut jalustaa etänä pyörittävät näyttäkin jättävän tämän vaiheen väliin. Itse teen sen kyllä joka kerta kun aikaa referenssissä käyntiin ei mene kuin puolisen minuuttia.
Kätevä tapa on asettaa esim. park2 asento ihan "home position" viereen ja ajaa jalusta siihen. Sen jälkeen homefind ajo ei kestä kuin muutaman sekunnin, varsinkin jos vielä kertoo jalustalle mihin suuntaan se lähtee ensimmäisenä automaattista hakua tekemään.
ASA:aa kehuttu (minä ja Jyrki :smiley:) niin kovasti, Ja syystä.
Nyt minulla ilmeni ensimmäiset vakavat ongelmat.
Oikeestaan tämä ongelma on esiintynyt satunnaisesti silloin tällöin - sanotaan joka 10 ... 20 havainto yö.
Autoslew menee tilttiin - ei vastaa, ja menettää seurannan - kohde katoaa kuvakentästä noin 2-3 tunnissa.
Jalustan buuttaaminen on aina ollut lääke, ja ongelma poistuu.
Nyt viimeaikojen selkeilä putki ollut toiminnassa iltahämärästä aamunkoittoon joka yö. Yöllä 25/26 oli Autoslew taas tiltannut 22:30UT - näkyy Drift käyrässä. Tilttaus ei haitannut, UX Uma pysyi vertailutähtineen koko yön kuitenkin näkökentässä.
Yö 26/27 olikin sitten taistelua parituntia ok. seurantaa, buuttaus, parikyt minuuttia ja taas buutattava...
Yö 27/28 menikin harakoille. Nostin kädet ylös klo 00:30 . aamulla oli herätys töihin klo 05:10.
Kirjotin ASA:n tekniseen tukeen kyssärin mikä voisi olla aiheuttajana softan jumiutumiseen, laitoin screenshotin vikatilanteesta (softa kun oli niin jumissa että ei pystynyt tekemään vikaloki tiedostoa). Vastaus ASA:lta tuli 3 tunnin päästä :) Syynä virheilmoitukseen jalustan->tietokoneen välinen USB kaapeli, ja yleisimmin ko. errorin aiheuttaa USB kaapelin huono maadoituskontakti.
Mittasin Meggerillä USB yhteyden maan kontaktin jalusta->kompuutteri väliltä, antoi parhaimmillaan 2.87 ohmia, huonoimmillaan 58 ohmia. Uusi kaupasta haettu (A-uros/A-naaras) kaapelin maadotus 3m kaapelilla oli 0.87 ohmia. Huonoksi kaapeliksi osoittautui juuri ASA:lta jalustan mukana tullut USB kaapeli - sama kaapeli on siis kummitellut alusta asti. Uutta vastaavaa 3m A-uros/A-uros USB kaapelia ei täältä peräkyliltä tähän hätään löytynyt, joten juotin alkuperäiseen kaapelin maadotuksiin ulkopuolisen 0.75mm johtimen varmistamaan maadotuksen jatkumisen tietokoneelta jalustalle.
Nyt on putki ollut kuvaamassa havaintosuojan kattoa kolmisen tuntia ilman ongelmia :tongue: Oliskohan ollut noin helppoa?
Päivitystä ASA:n käyttökokemuksiin.
Jalustaa on nyt käytetty kolme talvea, niin aktiivisesti kun suomen oloissa pystyy. Jalusta on kesät talvet jalustallaan havaintosuojassaan:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9568.0
Jalustaan virittämäni 7.5W lämmitin http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9568.msg102925#msg102925 on hyvä, se pitää jalustan pinnan vapaana kuurasta ja kasteesta. Poikkeuksena on muutamat kerrat kun -20 asteen pakkasjakson jälkeen ilma lämpenee vuorokaudessa plussanpuolelle vesisateen kera. Silloin koko havaintosuoja on sisältä kosteudesta märkä. Samoin jalusta helmeilee tuolloin vesipisaroista. Pitää varautua lämpöpuhaltimella paremmin noihin äärimmäisiin lämpötilan vaihteluihin. Nyt puhallin on ollut talvella pois käytöstä, kun sää oli niin tasapaksua..
Tänätalvena jalusta oli virrattomana odottelemassa kelejä lokakuun lopusta tammikuun puoliväliin. Käynnistyksessä ei ongelmia, virta päälle ja kuvaamaan. Edelleen vaikuttaa hyvin varmatoimiselta.
Ongelmia on edelleen tullut kun olen ottanut pitkää aikasarjaa noin minuutin valotuksilla, niin jossain välissä on jalustan ja tietokoneen välinen yhteys kadonnut, ja kohde lipunut noin parissa tunnissa kuvan ulkopuolelle, ja tietokone ollut jumissa tai bluescreen tilassa täynnä virheilmoituksia. Päätin kokeilla toista konetta.
Nyt on tornissa "uusi" käytetty Lenovo ThinkPad T410, 64bittinen Win7 pro, ja viellä kun latasin uusimman Autoslev softan joka oli siirtynyt versiosta 5.0.5.3 paria pykälää kehittyneempään 5.1.1.6 versioon, niin jalustahan on kuin uusi. Päivitetty Autoslev toi mukanaan uusia käyttöä helpottavia ominaisuuksia esim servotune on nyt mahdollista tehdä täysin automaattisesti - mikä on hyvä.
Jälkeenpäin olen tutkinut tuota vanhaa tornikonetta, ja totesin että USB liitäntäinen hiiri ei toimi portissa missä jalusta oli kytkettynä - hiiren laservalo vain välähtää ja sammuu samantien kun liitin kytketään koneeseen. Ylempi portti missä Atik on ollut kytkettynä, hiiri toimii normaalisti. Viallisesssa portissa toimii USB tikku aivan hyvin.. en tiedä, mutta jotain virransyöttö haikkää kyseisessä portissa on, liekö se ollut syyllinen jalustan yhteysongelmiin..
Kevään 2015 puolitoistaviikoisen kuuttoman selkeän jakson testailin huvikseni pitkiävalotuksia. Näin jälkeenpäin mietin että olisi pitänyt kokeilla vielläkin pidempiä valotuksia..
Ekassa kuvassa on NGC 3718 ja 75 guidaamatonta 420sek. otosta. Vaikka SPX300F4 putki on alumiinia, niin ei ihan hillittömästi fokus vaeltanut yönaikana, vaikka fokukseen en koskenut sen jälkeen, kun laitoin kameran kuvaamaan.. Putken taipumatkin on niin hitaita, että se tekee taipumilla "automaattisen" ditheröinnin noin 9 tunnin aikana.
Toisena on sitten PK164 UHCS filtterillä, 10 guidaamatonta 1200s otosta.
EDIT: PK164 kuvaan on kalibroinnissa jäänyt pari kuumaa pikseliä, niistä näkyy kuvakentän vaellus 200minuutin aikana..
Oppimiskäyräni on hieman loiva, mutta jalusta se vaan paranee vanhetessaan :azn:
Jaaha, toissapäivänä taas jotain kivaa..
Juuri kun pääsin vauhtiin HADS kohteiden kuvaamisessa: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14571.msg135921#new .
Projektissa ajotetaan Delta Scuti muuttujien maksimeita, ja seurataan pysyykö maksimiajankohta ennustettavasti, vai ryömiikö ajankohta pikkuhiljaa. Ajotus on siis tärkeä, ja kuvaustietokoneen kellon on syytä olla tarkasti ajassa.
ASA:n Autoslew nappaa tarkan ajan GPS singaalista, ja samalla pitää ohjaustietokoneen tarkasti oikeassa ajassa - right?
Tulipallokameroissa on sama homma, valvovan tietokoneen on hyvä olla oikeassa ajassa, kesäaika sekoilujen takia käytämme UTC aikaa, ja itse olen käyttänyt ajan manuaaliseen tarkistukseen sivua: http://time.is/UTC
Koska olen vakaasti luottanut ASA:n osaamiseen, ja olettanut (ehkä syyttä..) että Autoslew asettaa ohjauskoneen nimenomaan tarkkaan UTC aikaan, niin en ole koskaan kyseisen koneen kelloa tarkistanut, paitsi toissaltana.. Ja oops - kello ei ollutkaan aivan samassa kuin tuo http://time.is/UTC . Eroa oli hieman vajaa minuutti.. Seuraavaksi hain navigaattorin josta löytyy tarkka UTC aika, GPS singaalista yllättäen. Katsoin viellä vaihtuuko tasatunti navigaattorissa samalla hetkellä kun radion aikamerkin viimeinen äänimerkki loppuu - ja kyllä tasan samaan aikaan.
Hain kameran, ja laitoin näkyville tornin ohjauskoneen näytön (Ethernetin ja VNC:n takana - matkaa 30m) TomTom, ja http://time.is/UTC . Kuvasta on helppo laskea että Autoslew / ohjaustietokone on 56 sek edellä, joka on oikeestaan paljon noihin HADS ajotuksiin.. Koitin silmämääräisesti vertailla kelloja, ja arvioin että ero oli noin +55.6 ...+55.8 sek. Nyt kahden vuorokauden seurannan aikana ero on tasan 55sek.
Kysyin ASA:lta asiasta kaksi iltaa sitten, mutta viellä ei ole tullut ehdotusta että mistä aikaero voisi johtua. Vaikea uskoa että vika olisi heikkolaatuisessa (halvassa) GPS mokkulassa, 56sek ero pitäisi jo näkyä paikannustarkkuudessa ?
Onko Jyrki huomannut moista?
Meteorikameran tietokoneen kello on tahdistettu Dimension 4 sovelluksella. Korjaukset on yleensä olleet alle 0.1 sek n. kerran päivässä. Isompia korjauksia tulee jos verkkoyhteys on ollut poikki tai hidastelee. Losmandyn jalustalla ei ole mitää kytkentöjä ulkomaailmaan, sen kello muistaakseni jätättää n.1min / 6kk, korjauksen joutuu tekemään manuaalisesti. Jalustaan on saatavissa GPS-moduli mutta se ei toimi peltikupolin sisällä. Tuo minuutin suuruusluokkaa oleva virhe viittaisi siihen että tietokoneen kello ei itsekseen pävity.
Kaizu
En ole kiinnittänyt mitään huomiota mahdollisiin aikaeroihin kun homma on pelittänyt niin hyvin.
Käytän myös GPS mokkulaa ja Autoslew näyttäisi ottavan ajan siitä. Lisäksi läppärillä on softa, joka päivittää tietokoneen aikaa tunnin välein hyvinkin tarkasti. Tämä läppäri viritys taas johtuu siitä, että tietsikan oma ajan seuranta on aika surkeaa, enkä ole oikein luottanut siihen että Autoslew päivittelisi läppärin aikaa kunnolla...vaikka sellainen täppä onkin valittuna. Voi tietysti olla että päivittääkin, mutta nyt tietsikka on joka tapauksessa tarkassa ajassa myös ilman Autoslew/GPS aikaa.
Sequence taas näyttäisi kopioivan parametrit Autoslewsta, eikä sen kanssa ole ollut mitään ongelmia. Käyttämäni Autoslew ja Sequence ovat kyllä Beta versioita kun menin ilmoittautumaan testaajaksi...
Piti käydä ihan observatoriossa käynnistämässä laitteet ja tarkastamassa kuinka hyvin ajat ovat synkassa... ja kaikki (tietsikka, Autosew ja Sequence) ovat täsmälleen samassa ajassa :azn: