Kuvausputkiprojekti "AM astrograph"

[Kaizu]

Linkin takana on edellisen kuvausputkeni mitoitus. Tuottaa täysin valaistun kuvan kroppikennolle.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm
Piirroksen perusteell voi helposti laskea paljonko apupeilin kokoa pitää muuttaa jos etäisyys pääpeilistä muuttuu.

Tämän linkin varsinainen aihe on jalusta mutta kuvassa esiintyvä putki on tehty 2 mm:n lentokonevanerista.
http://www.kolumbus.fi/ari.jokinen/motorisoitujalusta/Motorisoitujalusta.htm
Putki on kevyt ja sopii haarukka- tai dopsonjalustalle mutta tukevuus ei sellaisenaan riitä saksalaispystytykselle.

Nykyinen valokuvausnewtonini on rakennettu alumiiniprofiilikehikkoon. Siitä ei ole kunnon kuvia mutta laitan niitä tänne kunhan kerkiän.

Kaizu

[Murtsi]

Linkin takana on edellisen kuvausputkeni mitoitus. Tuottaa täysin valaistun kuvan kroppikennolle.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm
Piirroksen perusteell voi helposti laskea paljonko apupeilin kokoa pitää muuttaa jos etäisyys pääpeilistä muuttuu.
Kaizu

Kiitos, olen tutustunut jo aiemmin kyseiseen sivuun. Meinasin kysyä että kuinka iso apupeili tuossa sinun putkessasi oikein on mutta siellähän se sanottiinkin eli 81 mm. Omissa suunnitelmissani etäisyys pääpeilistä on 827 mm kun se Kaizulla on 934 mm eli huomattavasti kauempana, näin ollen minun apupeilin tulisikin olla isompi jotta valoa ei menisi ohi. Pysyttelen edelleen noin 90 mm apupeilissä. Ero näiden putkien välillä on aukkosuhteessa, Kaizulla F/5 ja minulla F/4,5.

Taidan suunnitella apupeilin säädön suurinpiirtein samalla tavalla kuin tuossa Kaizullakin on koska tuon säädön olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä apupeiliä ettei se säädettäessä liikkuisi sivusuunnassa kovin paljoa.

Pitää vielä jotenkin tarkistaa tuo peilin polttoväli että onko se sitä mitä on sanottu ettei sitten myöhemmin tulisi yllätyksiä.

Pistän tuohon liitteeksi omat piirustukset putkesta, mittoja en ole siihen laittanut vaan teen toisen piirustuksen sitten mittojen kanssa. Tällä tavalla tuosta kuvasta ei tule liian sekavan oloinen.

Kävin tuolla ASA:n sivuilla http://www.astrosysteme.at/eng/n-series.html vielä tarkistamassa heidän putkiensa speksejä ja siellä 10" putkessa oli 100 mm:n apupeili, tämä on ymmärrettävää koska heidän putkiensa aukkosuhde on alunperin F/3,8 ja korjaajan kanssa (0,95x) F/3,6 eli pääpeilin etäisyys apupeilistä on vieläkin pienempi verrattuna Kaizun ja minun putkeen.

[Kaizu]

Kuvassasi on piirrettynä ne valon säteet jotka tulevat kuvakentän keskellä olevasta kohteesta kennon keskelle. Kun piirrät vielä sen tilanteen jossa valo tulee kennon kulmaan, saat määritettyä apupeilin halkaisijan niin että se ei aiheuta vinjetointia. Oma mitoitukseni on tehty Canon EOS 300D:n kennolle. Nykyinen versio putkesta on hieman erilainen koska kamerassa on isompi kenno.

カイズ

[Timpe]

Peili painoi 5,42 kg eli mitään ultrakevyttä putkea ei sitten ole luvassa, taitaa tosiaan tarvita kunnon peilintuennan..

Hups, olipas tuossa painoa (oma 300mm f5 peilini painaa noin 5 kg, mutta se onkin ohuempaa tekoa kuin tuo Murtsin peili).

Minkälaiset haitat liian isosta apupeilistä on? liian pienellä apupeilillä haittana on ainakin tuo vinjetointi mutta onko muita merkittäviä haittoja? Käytän putkea pelkästää kuvaukseen...

Liian iso apupeili pimentää turhaan pääpeilille tulevaa valoa (puhutaanhan tässä yhteydessä peittoprosentista) ja sellainen lisää diffraktiohaittoja tähtien muodossa. Löysin netistä hyvän sivuston, jossa mietitään tätä apupeilin mitoitusta perusteellisesti: http://www.garyseronik.com/?q=node/8 (Sizing Up the Newtonian Secondary). Tuolta löytyi mielenkiintoinen asia koskien apupeilin aiheuttamaa reunatummentumista eri valovoimaisissa putkissa:

"Generally, the larger the fully illuminated field, the less dimming you will see at the edge of field, but (and this is a big "but") the illumination drop-off is much more gradual with short-focal-length telescopes than long-focal-length instruments. If your scope is an f/5, you really don't need to fully illuminate more than the very center of the field —the brightness drop off at the edge will be very difficult to see if you go this route. However, if your have an f/8 scope, you will see more dimming even if you choose to fully illuminate a good portion of the field of view."

Samalta sivulta löytyy myös linkki Sec nimiseen DOS-ohjelmaan, jolla saa laskettua tämän pimentymisen. Harmi ettei DOS-ohjelmat enää toimi 64-bit koneessa, joten en saanut laskettua oman putkeni arvoja tuolla ohjelmalla tätä kirjoitettaessa. Lisäksi tuon antamia tuloksia kannattaa suodattaa hiukan, jos putkea käyttää vain valokuvaukseen (sivusto taitaa keskittyä yleisputken mitoitukseen).

Tuosta diffratiohaitasta löytyy hyvä sivusto, jota olen usein lainannut tännekin:
http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html
Tuolta löytyy hyvät kuvat 20% -> 33% keskuspeiton vaikutuksesta tähden Airy disk:iin. Käytännössä tuo levittää tähden kuvaa hiukan ja pienentää kontrastia, mikä on Newton-putkien ongelma-aluetta muutenkin. En silti menisi liikaa huolestumaan tästä puolesta vaan mitoittaisin apupeilin siten, että kennolle tulee riittävän hyvin valaistu kuva-ala ja loput korjattaisiin sitten flat-kuvilla normaaliin tapaan. Oma ehdotukseni olisi siis noin 75mm kokoinen apupeili 250mm putkeen (30%) tai sitten 82mm (33%) jos halutaan olla varma tulevaisuuden suhteen esim. CCD-kennon koon ollessa vielä epävarma

Diffraktiohaitoista sen verran, että tähän vaikuttaa pelkkää peittoprosenttia enemmän myös apupeilinpitimen varret. (Kaizun tapauksessa myös tuollainen kulmikas apupeili, josta olisi mukava nähdä mallikuva sen tuottamista tähden muodoista, koska nuo kulmat näkyvät varmasti diffraktion aiheuttajina.) Kaarevavartisesta apupeilin pitimestäkin olen kirjoitellut tänne foorumille, mutta kaytän nykyisin kolmevartista, suoraa apupeilin pidintä omassa putkessani. Materiaalipaksuudeltaan ohuet, mutta tukevuutta varten leveät apupeilin pitimen varret ovat minusta hyvä kompromissi tähän tarkoitukseen. Varsien määrässä menisin kenties neljällä, jos nyt tekisin tuota apupeilin pidintä. Kolmesta pitimenvarresta tulee kuusi hentoa diffraktiopiikkiä kirkkaisiin tähtiin (loppupinosta croppi-kuva foorumilla). Neljällä varrella tulee neljä kirkkaampaa piikkiä.

Pistän tuohon liitteeksi omat piirustukset putkesta...

Lisää pituutta tuonne putken eteen, sillä Newtonin kontrasti paranee, kun edessä on "hukkaputkea" pimentämässä putken suun seutua hajavalolta. Toinen etu pidemmästä putkesta on sitten huurreongelmien poistuminen.

Ai niin, unohtui vielä mainita, että lyhennin muuttaa sitten näitä juttuja omalla tavallaan. Valonjakautuma on erilainen, kun se pääsee kennolle saakka ja nurkkapimentyminen saattaa (?) olla normaalia rajumpaa lyhentimen kanssa. Lyhenninhän jyrkentää valokartion kulkua kennolle...

[Murtsi]

Kuvassasi on piirrettynä ne valon säteet jotka tulevat kuvakentän keskellä olevasta kohteesta kennon keskelle. Kun piirrät vielä sen tilanteen jossa valo tulee kennon kulmaan, saat määritettyä apupeilin halkaisijan niin että se ei aiheuta vinjetointia.
カイズ

Tässä kohtaa loppuu piirustustaidot, siitä on kuitenkin monta vuotta kun olen edellisen kerran piirrellyt autocadillä, samalla loppuu myös ymmärrys että mitä reittiä ne valon säteet kulkevat kennon reunoille. Luotan kaavaan jolla tuon apupeilin koon saa laskettua. Tässä asiassa saa valaista allekirjoittanutta, eihän sitä tiedä vaikka joskus saattaisi ymmärtääkin.

Kiitokset Timpelle noista difraktiohaitoista kertovista linkeistä, niiden lueskelun jälkeen olen edelleekin siinä 90 millin apupeilin kannalla, varsinkin kun luultavasti lyhentäjällä on jotakin vaikutusta tähän osa alueeseen. Jos laskin oikein niin 90 millin apupeili peittää 36% 250 millin pääpeilille tulevasta valosta. Ehkä aavistuksen verran mietin kuitenkin tuota 82 millin apupeiliä mutta kunhan saan sen lyhetäjän ja testaillut sitä niin teen sitten lopullisen päätöksen.

Tuosta materiaaliasiasta meinasin kysellä kun tuli mieleen että nämä apupeilin kannattimet olisi ilmeisesti hyvä tehdä jostakin ohuesta ja kestävästä materiaalista. Mistä nuo siklit on tehty? ne ainakin ovat ohuita ja pitävät muotonsa erittäin hyvin. Tuommoista materiaalia kun löytäisi niin siitä voisi ehkä saada hyvät kannakkeet. Ja olin jo valmiiksi ajatellut neljää kannaketta, minä kun olen sitä koulukuntaa joka pitää perinteisistä difraktiopiikeistä.

Lisää pituutta tuonne putken eteen, sillä Newtonin kontrasti paranee, kun edessä on "hukkaputkea" pimentämässä putken suun seutua hajavalolta. Toinen etu pidemmästä putkesta on sitten huurreongelmien poistuminen.

Tuon asian olin ajatellut jo valmiiksi siten että teen erillisen huurre/hajavalosuojan putken eteen. Tällä tavalla itse putkesta saan mahdollisimman kompaktin varastointia sekä kuljeteltavuutta silmälläpitäen. Metrisen putken kuljettaminen käy paljon yksinkertaisemmin kuin metrikaksikymmentäsenttisen putken. Esimerkiksi yksin liikkuessa autolla, pidemmänkin putken kanssa tulee toimeen mutta kun kyytiläisiä sattuu olemaan enemmän niin joutuisi tekemään kompromisseja kaluston suhteen. Lyhyempi putki menee takakonttiin sellaisenaan mutta pidemmälle on jo tehtävä tilaa matkustamon puolelta. Myös säätötoimenpiteet helpottuvat kun ei tarvitse kurotella kovin kauas, sama koskee myös putken takapäätä, sen mitoitus selviää sitten sen mukaan minkälainen pääpeilin pitimestä tulee, sinnekään en jätä turhaa tilaa.

Täytyy ihailla tuota Timpen paneutumista näihin muiden asioiden miettimiseen ja tähän tähän harrastukseen yleensä, toivottavasti jatkat samoilla linjoilla jatkossakin.

[JuhaK]

Tässä kohtaa loppuu piirustustaidot, siitä on kuitenkin monta vuotta kun olen edellisen kerran piirrellyt autocadillä, samalla loppuu myös ymmärrys että mitä reittiä ne valon säteet kulkevat kennon reunoille. Luotan kaavaan jolla tuon apupeilin koon saa laskettua. Tässä asiassa saa valaista allekirjoittanutta, eihän sitä tiedä vaikka joskus saattaisi ymmärtääkin.

Netistä löytyy valmiita suunnitteluohjelmia newtonille millä voi ainakin tarkastaa laskelmia. Ja tuo MyNewton näyttää myös miten ne valonsäteet kulkevat!

Tässä muutama esimerkki (selaimessa):
http://stellafane.org/tm/newt-web/newt-web.html
http://www.atmsite.org/contrib/Fly/scopecalc/designie5.html
Lisäksi erillisenä ohjelmana MyNewton

[mistral]

Tuosta materiaaliasiasta meinasin kysellä kun tuli mieleen että nämä apupeilin kannattimet olisi ilmeisesti hyvä tehdä jostakin ohuesta ja kestävästä materiaalista. Mistä nuo siklit on tehty? ne ainakin ovat ohuita ja pitävät muotonsa erittäin hyvin. Tuommoista materiaalia kun löytäisi niin siitä voisi ehkä saada hyvät kannakkeet. Ja olin jo valmiiksi ajatellut neljää kannaketta, minä kun olen sitä koulukuntaa joka pitää perinteisistä difraktiopiikeistä.

Joku, en nyt muista kuka, oli tehnyt kannakkeet teräsviivottimesta. Se on vissiin jousiterästä tai jotain "sahanterä terästä". Olisi kiva tietää, onko kannakkeiden paksuudella merkitystä diffraktiopiikkien kokoon. Esim. Vixenin VC-200:ssa on aika paksut kannattimet, josta voisi vetää sen johtopäätöksen ettei paksuudella olekaan väliä, tiedä sitten.

[Lauri Kangas]

Tässä kohtaa loppuu piirustustaidot, siitä on kuitenkin monta vuotta kun olen edellisen kerran piirrellyt autocadillä, samalla loppuu myös ymmärrys että mitä reittiä ne valon säteet kulkevat kennon reunoille. Luotan kaavaan jolla tuon apupeilin koon saa laskettua. Tässä asiassa saa valaista allekirjoittanutta, eihän sitä tiedä vaikka joskus saattaisi ymmärtääkin.

Tämä on niin perustavanlaatuinen juttu että se kannattaa ehdottomasti yrittää ymmärtää ennenkuin jatkaa putken mittojen suunnittelua. Ongelma on hyvin yleinen ja jopa kaikissa fysiikankirjoissakin on vaivana se että linssisysteemien kuviin piirretään vain keskimmäiset valonsäteet näkyviin, joka on sitten omiaan aiheuttamaan vääränlaisia pinttyneitä mielikuvia ihmisille.

Kun katsot tuota piirtämääsi kuvaa, niin siinähän on piirretty vain täsmälleen putken optisen akselin suunnassa peiliin osuvia valonsäteitä, jotka sitten heijastuvat kahden peilin kautta kennolle. Ne fokusoituvat tuolla polttotasolla yhdeksi pisteeksi siihen missä kamerasi kennon keskusta on. No, tämähän silloin vastaa tilannetta että keskellä kaukoputken näkökenttää on yksi tähti ja koko muu kuva on mustaa.

Mutta todellisuudessahan näkökentässä on muitakin tähtiä ja valonlähteitä, joiden valo tulee putkeen vähän vinossa (jos näkökenttäsi on kaksi astetta leveä, niin silloin säteet tulevat asteen verran vinossa) akseliin nähden. Näiden valonkulku menee sitten niin, että ne piirtävät samanlaisen valokartion joka fokusoituu samalla etäisyydellä olevalle kennon pinnalle, mutta sivuttaissuunnassa vähän eri kohtaan.

Nyt kun hahmottelet tuohon kuvaasi pääpeilistä vähän vinossa lähtevää valokartiota, niin siitähän tippuu toinen reuna pois koska apupeilisi on mitoitettu niin että se kerää nippa nappa nuo reunimmaiset säteet täsmälleen akselin suuntaisesta valokartiosta. Suurin osa valosta tietysti pääsee perille ihan hyvin koska tuohon kuvaan on piirretty vain reunimmaiset säteet. Mutta se että vinottaisista säteistä pieni pala valosta tippuu pois johtaa sitten vinjetointiin eli siihen että koko kenttä ei ole täysin valaistu - toisin sanoen kuvan nurkkiin ei tule koko pääpeilin alueelta valoa.

Tuolla on piirtämäni kuva vastaavanlaisesta tilanteesta linssiputkella, josta käy ilmi että periaatteessa jokainen kuvan pikseli kerää valoa koko objektiivin alueelta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9134.msg83772#msg83772 joka ehkä antaa vähän osviittaa miten nuo säteet kulkevat. En saa nyt piirrettyä kuvaa tällä läppärillä, mutta tuossa ylempänä tulikin pari linkkiä joista noiden vinottaisten säteiden kulku käy ilmi. Tsemppiä hahmottamiseen. 

[Timpe]

Kiitokset Timpelle noista difraktiohaitoista kertovista linkeistä, niiden lueskelun jälkeen olen edelleekin siinä 90 millin apupeilin kannalla... (clip)
Tuosta materiaaliasiasta meinasin kysellä kun tuli mieleen että nämä apupeilin kannattimet olisi ilmeisesti hyvä tehdä jostakin ohuesta ja kestävästä materiaalista. Mistä nuo siklit on tehty? ne ainakin ovat ohuita ja pitävät muotonsa erittäin hyvin. Tuommoista materiaalia kun löytäisi niin siitä voisi ehkä saada hyvät kannakkeet. Ja olin jo valmiiksi ajatellut neljää kannaketta, minä kun olen sitä koulukuntaa joka pitää perinteisistä difraktiopiikeistä.

Ok, olkoon sitten 90mm noilla perusteluilla 
Omat pitimeni ovat tehty ohuesta (n. 0.9...1 mm) paksusta teräslevystä, jota sain romuttamolta yhdestä metallikotelosta. Tällainen taivuteltava perusteräspidinkin lukittuu hyvin paikalleen, kun sen jättää pituudeltaan putkeen hiukan lyhyeksi ja kiristää ruuveilla tiukaksi. Ne romuttamot kannattaa muutenkin kiertää tarkkaan näissä ATM-projekteissa, koska esim. sieltä saatu alumiini on paljon kaupan vastaavaa halvempaa. (Romualumiini on tietysti nimensä mukaisesti materiaalipuhtaudeltaan vaihtelevaa alumiinia eli sitä ei kannata tarjota sokeasti/tutkimatta metallisorviin teriä pilaamaan, mutta omiin käsityöprojekteihini tuo on kelvannut vallan hyvin.)

Täytyy ihailla tuota Timpen paneutumista näihin muiden asioiden miettimiseen ja tähän tähän harrastukseen yleensä...

Tattista, olen hakannut päätä ison ATM-Newton-putkeni seiniin riittävästi, jotta osaan jakaa jotain siitä vähästä mitä tiedän muillekin 

Olisi kiva tietää, onko kannakkeiden paksuudella merkitystä diffraktiopiikkien kokoon. Esim. Vixenin VC-200:ssa on aika paksut kannattimet, josta voisi vetää sen johtopäätöksen ettei paksuudella olekaan väliä, tiedä sitten.

Mitä paksummat kannakkeet, sen paksummat/voimakkaammat diffraktiopiikit tulevat kuvaan. Noilla millin paksuisilla kannakkeilla kirkkaan tähden kuvassa näkyy visuaalisesti ohuen ohuet diffraktiopiikit ja tähden saa tarkennettua nätisti pisteeksi, jos seeingin puolesta tämä on mahdollista. Minusta paksuudella on sikäli väliä, että pitimellä tulee olla riittävästi  paksuutta tukevuuden takia, muttei yhtään sen enempää em. diffraktiohaitoista johtuen.

[Murtsi]

Tämä on niin perustavanlaatuinen juttu että se kannattaa ehdottomasti yrittää ymmärtää ennenkuin jatkaa putken mittojen suunnittelua. Ongelma on hyvin yleinen ja jopa kaikissa fysiikankirjoissakin on vaivana se että linssisysteemien kuviin piirretään vain keskimmäiset valonsäteet näkyviin, joka on sitten omiaan aiheuttamaan vääränlaisia pinttyneitä mielikuvia ihmisille.

Nyt kun hahmottelet tuohon kuvaasi pääpeilistä vähän vinossa lähtevää valokartiota, niin siitähän tippuu toinen reuna pois koska apupeilisi on mitoitettu niin että se kerää nippa nappa nuo reunimmaiset säteet täsmälleen akselin suuntaisesta valokartiosta. Suurin osa valosta tietysti pääsee perille ihan hyvin koska tuohon kuvaan on piirretty vain reunimmaiset säteet. Mutta se että vinottaisista säteistä pieni pala valosta tippuu pois johtaa sitten vinjetointiin eli siihen että koko kenttä ei ole täysin valaistu - toisin sanoen kuvan nurkkiin ei tule koko pääpeilin alueelta valoa.

Tsemppiä hahmottamiseen. 

Kiitos selvennyksestä, ilmaisin itseni aiemmassa viestissä ehkä hieman väärin, ymmärrän tuon valonsäteen kulun noin suurinpiirtein mutta en osaa/ymmärrä että miten sen saisi piirrettyä cadilla. Laskin tuon apupeilin koon teknofokuksen http://www.teknofokus.fi/Astro/Apeili.htm sivulla olevan kaavan mukaan, mutta kun mittasin cadilla piirtämästäni kuvasta apupeilin koon niin siitä sainkin eri tuloksen. Kaavalla laskettuna sain kooksi tuon 90 milliä mutta piirros näyttää kooksi 97 milliä, nyt ihmettelen että missä menee vikaan. Kumpaahan tässä enemmän uskoisi, jos piirroksessa on nyt 97 milliä niin kuinka paljon peiliä pitäisikään kasvattaa että ne vinosti tulevat säteet eivät menisi ohi? Seuraava apupeilin koko olisi sitten jo 100 milliä  ja mitä tuo lyhentäjä sitten vielä tuo tullessaan, luulen ettei se ainakaan vinjetointia vähennä.

Tästä pulmasta en näköjään selviä ilman apua joten laskeskelpaapas muutkin huvikseen että mitä saatte tulokseksi näillä parametreillä.

Ok, olkoon sitten 90mm noilla perusteluilla 
Omat pitimeni ovat tehty ohuesta (n. 0.9...1 mm) paksusta teräslevystä, jota sain romuttamolta yhdestä metallikotelosta. Tällainen taivuteltava perusteräspidinkin lukittuu hyvin paikalleen, kun sen jättää pituudeltaan putkeen hiukan lyhyeksi ja kiristää ruuveilla tiukaksi. Ne romuttamot kannattaa muutenkin kiertää tarkkaan näissä ATM-projekteissa, koska esim. sieltä saatu alumiini on paljon kaupan vastaavaa halvempaa. (Romualumiini on tietysti nimensä mukaisesti materiaalipuhtaudeltaan vaihtelevaa alumiinia eli sitä ei kannata tarjota sokeasti/tutkimatta metallisorviin teriä pilaamaan, mutta omiin käsityöprojekteihini tuo on kelvannut vallan hyvin.)

Tosiaan tarkoitus on käyttää kierrätysmateriaalia niin paljon kuin vain on mahdollista, esimerkiksi kävin tuossa äsken yhden kaverin luona ja kerroin tästä projektista niin kaveri tuumi että nurkissa olisi joitakin alumiinilevyjä ja saisin ottaa jos vain kelpaisi, no kelpasihan tuo hyvinkin ja nyt minulla on tuommoista 12,7 mm levyä 66 x 66 cm:n pala, kyllä tuosta kevyesti tekee esim. pääpeilin tuennan ja paljon jää vielä ylikin. Ainoa juttu tuossa on se että levyyn on aiemmassa käytössä porattu erinäinen määrä erikokoisia reikiä mutta kun levy on noinkin pksua niin joka tapauksessa sitä joutuisi keventämään  .

Kiitokset Juhalle hyvistä linkeistä, tuo mynewton on näköjään aika mielenkiintoinen ohjelma.

[Kaizu]

Teknofokuksen kaavan yhteydessä kerrotaan että sillä määritetään pienin apupeili jolla saadaan täysin valaistu kuvan keskusta.

カイズ

[Nurinniska Observatory]

Taitaa olla parasta ottaa rauhallisesti ja mietiskellä yksi asia kerrallaan sillä tavalla että kokonaisuudesta tulee vähintäänkin hyvä.

Kyllä, juuri näin. Jos kiirehtii, todennäköisesti joutuu paikkailemaan jälkiään jossakin vaiheessa kuten olen itsekin huomannut. Sinulla on nyt erinomainen tilaisuus rakennella huippulaitteisto, koska voit tehdä sen kiireettä ja harkiten ja ilman kompromisseja ja hoitaa kuvaukset nykyisellä setupilla.

[Murtsi]

No niin, nyt olen saanut asiohin hieman lisää tietoa, koskien apupeilin koon määrittämistä. Täältä http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9270.0 löytyi hyvä laskukaava asian selvittämiseen.

Tuon laskukaavan perusteella tulevaan putkeen on nyt ehdolla kaksi apupeiliä. Ensimmäinen näistä on Orion Opticsin 100 mm apupeili http://www.orionoptics.co.uk/OPTICS/opticselipticalf.html jolla saa noin 16 mm:n täysin valaistun kuvakentän lyhentäjän kanssa.

Toinen on GSO:n 104 mm:n apupeili http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=14&sort=&XTCsid=f366f5d5b3f3416aeb104c3b0ae09bae&filter_id=91 jolla saa vastaavasti 22 mm:n täysin valaistun kentän lyhentäjän kanssa.

TS:ltä löytyy myös Orion Opticsin peilejä http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=45&sort=&XTCsid=a8ae621c9d24f7005414a9be33d30a88&filter_id=91 jossa hinnat ovat tutummassa muodossa mutta mahtaako nuo olla sen halvempia kuin englannista tilattunakaan, epäilen

Orionin peilit ovat ehkä laadukkaampia mutta lieneekö sillä kovin isoa merkitystä kuvauskäytössä, tähän asiaan saa kommentoida vapaasti koska itselläni ei ole tästä paljon tietoa. Näyttäisi siltä että GSO heijastaa 94% ja Orion 97 %, onko tällä suurta vaikutusta kuvaan?

Nämä peilit ovat jo sen verran painavia että vaativat tukevat rakenteet apupeilin kannattimilta ja aion suunnitella sen sitten kun saan peilin käsiini.

Olen myös päättänyt materiaalin josta putki rakennetaan eli putki tulee pähkinäpuusta eikä vaadi pintakäsittelyyn muuta kuin hyvän lakan. Testaamista varten rakennan ensin putken männystä ja kun olen saanut kaikki mitat optimoitua niin sen jälkeen teen lopullisen putken sitten siitä pähkinäpuusta. Tällä tavalla vältän turhat reiät lopullisessa putkessa.

Olen myös hankkinut ASA-2Korrr lyhentäjän josta on enemmän juttua täällä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9239.0

Pikkuhiljaa projekti etenee ja olen edelleen hyvin luottavainen, oikeastaan nyt kun sain tuon lyhentäjän niin entistä enemmän luottavainen siihen että saan tehtyä kunnon kuvausputken, tästä on hyvä jatkaa 

[Timpe]

TS:ltä löytyy myös Orion Opticsin peilejä http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=45&sort=&XTCsid=a8ae621c9d24f7005414a9be33d30a88&filter_id=91 jossa hinnat ovat tutummassa muodossa mutta mahtaako nuo olla sen halvempia kuin englannista tilattunakaan, epäilen

TS myy OO:n peilejä itse asiassa halvemmalla kuin tehdas myisi kuluineen tänne Suomeen (=saakohan TS jonkin tukkualennuksen suuren vuosivolyyminsa takia?). Halvemman hinnan lisäksi TS:ltä saa peilin nopeasti kotiinsa (jos se on varastotavaraa), kun vastaavasti tehtaalla tilauksesi tehdään seuraavan tuotantoerän mukana jolloin se saattaa viedä aikaa useita viikkoja. (Oma tilaukseni taisi kestää noin 6 viikkoa suoraan Orion Opticsilta tilattuna.)

Orionin peilit ovat ehkä laadukkaampia mutta lieneekö sillä kovin isoa merkitystä kuvauskäytössä, tähän asiaan saa kommentoida vapaasti koska itselläni ei ole tästä paljon tietoa. Näyttäisi siltä että GSO heijastaa 94% ja Orion 97 %, onko tällä suurta vaikutusta kuvaan?
Nämä peilit ovat jo sen verran painavia että vaativat tukevat rakenteet apupeilin kannattimilta ja aion suunnitella sen sitten kun saan peilin käsiini.

Ostin Orionin apupeilin lähinnä sen takia kun pääpeilikin on samalta valmistajalta ja kaikki valo kuitenkin kulkee tuon apupeilin heijastamana kameralle/okulaariin. Parempi heijastavuus taitaa hukkua Suomen säihin, kun täällä kaikki peilipinnat tahriintuvat kondensioveden tiivistymistä/saostumista jo parissa kuukaudessa. Toisaalta hyvälle pinnoitteelle on käyttöä juuri näissä olosuhteissa. Oma 82mm apupeilini on kiinni kolmella silikonitipalla ja se on kestänyt hyvin paikallaan (taivuttamatta apupeilin muotoa mihinkään suuntaan).

[Nurinniska Observatory]

Sinuna valitsisin niin suuren apupeilin että täysinvalaistu kuvakenttä olisi ainakin lähellä kennon lävistäjää. Tuon 104-millisen tuottama kuvakenttä on jo lähellä croppikennon halkaisijaa, mutta 100-millisellä jo selvästi pienempi.

Vinjetointi pitäisi kieltää lailla... itse olen jo päättänyt hankkia 70-millisen omaan skooppiini, koska sillä saan koko kroppikennon täysinvalaistuksi.