Terve, nettiä selatessa törmäsin tähän tuotteeseen http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4685_ASA-2--Newtonian-Corrector---Reducer-0-73x.html ja telescope serviceltä tiedusteltuani sen soveltuvuutta Orion Optics SPX 200 putken kanssa sain vastaukseksi seuraavan viestin:
Ransburg, Wolfgang WR@teleskop-service.de -> minä
tarkemmat tiedot 4. marraskuuta (1 päivää sitten)
Dear Mr. Murtovaara,
thank you for your interest, the ASA Reducer fits your telescope but you need 90mm Backfocus from your 2"
connection.
So you will have to move the main mirror to the secondary mirror. But this is no problem - only new holes into
the tube - ready.
Do you know your backfocus?
To check this, it is very simple - you can take your camera, which camera and which coma corrector do you
have?
Best regards
Wolfi
Käsitin tuosta että pääpeiliä olisi siirrettävä 90 apupeiliin päin jotta tuo toimisi. Kyselin sitten Timpeltä yksityisviestillä että miten hän asian ymmärtää ja sain seuraavan vastauksen:
Moi,
Käsitit aivan oikein.Wolfi selostaa tuossa, että tarvitset 90mm etäisyyden tarkentimen 2" lähdöstä kennolle. Toisin sanoen kun tarkentimesi on tarkennettu lyhyimmilleen (alimpaan asentoon), tuolloin fokus asettuu siten että se sijaitsee 90mm etäisyydellä tuosta 2" okulaariholkin ulkopinnasta. Jos ajatellaan että DSLR vie tuosta 44mm (kamerarungon sisällä) ja vielä jotain Canon-T2 sovitukseen (joko 11mm tai 2-3mm riippuen T2-sovittimen pituudesta) = yht. 47mm tai 55mm. Tällöin korjaimen ja T2-lähdön väliin menisi 90mm - 55mm = 35mm loitto (tai sitten 90mm - 47mm = 43mm loitto), jonka voit hukata vaikka OAG-ohjaimelle.
Käytännössä normaalin Newtonin fokus on aivan liian alhaalla (lähellä putken kylkeä), että tuollaiseen 90mm etäisyyteen päästään ilman putken muutoksia. Wolfi ehdottaa tuossa pääpeilin siirtoa putkessa "ylös" kohti apupeiliä, mihin tarvitaan vain uudet kiinnitysreiät pääpeilinpitimelle. Nyt kun ajattelet tätä muutosta tarkemmin, huomaat että putkesi apupeili tulee lähemmäksi pääpeiliä ja se sijaitsee siksi valokartiossa alempana (katkaisee valonkartion leveämmältä kohtaa sivulle kuin aiemmin). Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen apupeili saattaa jäädä (jää) liian pieneksi, jotta se antaisi riittävää valojakautumaa kameralle. Putki siis vinjetoi aiempaa enemmän kulmista, jollet kasvata samalla apupeilin kokoa. Muutoin tuo varmaan toimisi Newtonissa ihan ok.
TS:n sivuilla on tämä teksti:The ASA 2Korrr has been manufactured especially for Newtonian telescopes. While reducing the focal by a factor of 0.73x, the corrector also provides a perfect and illuminated field of 22mm diagonal. Backfocus is 65mm.
Korjain antaa siis halkaisijaltaan 22mm kokoisen täysin korjatun valoympyrän kennolle. Jos oikein laskin niin Canonin APS-C kennon koko olisi 26,7mm kulmasta kulmaan ja KAF-8300 kameran CCD:n mitta olisi vastaavasti 22,5mm. Tuo korjain menisi hiukan naftisti digijärkkärille ja täydellisesti KAF-8300:lle. (Luultavasti kuva on täysin hyvä hiukan tuon mitan ulkopuolellakin, jos katsoo noita datalehden kaavioita.) Itseäni ihmetyttää enempi tuo TS:n sivulla antama 65mm backfokus-lukema suhteessa Wolfin 90mm lukemaan. Datalehden mukaan backfokus olisi jotain 65mm + 15mm = 80mm (?). Tuosta kannattaa kysyä lisää foorumilta, linkitä vaikka tuo PDF-kysymykseesi. Käytännössä nuo ovat sellaisia "liukuvia lukuja", sillä omassa putkessakin on pääpeilinpitimelle pystysuunnassa noin 30-40mm korkeussäätö, jolla saan tuotua fokuksen juuri oikeaan kohtaan tarkentimen liikealuetta.Backfokus = etäisyys 2" okulaariputken päästä kennolle, kun kamera on tarkennuksessa äärettömään (tämän sivun mukaan wink).
-Timo
Nyt haluaisin vielä lisää kommentteja asiasta jos joku olisi vaikka miettinyt samoja juttuja.
Tässä on vielä linkki ASA:n sivuilla olevaan pdf tiedostoon
http://www.astrosysteme.at/images/Corr_2Zoll_Reducer.pdf jossa kerrotaan tuotteesta lisää, ongelma on että en osaa englantia enkä muutenkaan tulkita tuota tiedostoa.
Olen nyt sitten päättänyt olla koskematta SPX putkeen ja ostin käytetyn putken jossa on 10" F/4,5 pääpeili jonka ympärille rakentelen sitten uuden putken, joko lyhentäjän kanssa tai sitten ilman. Tällä tavalla minun ei tarvitse porailla jo valmiiksi hyvin toimivaa putkea ja samalla saan toteuttaa kauan olleen haaveen putken rakentamisesta. Samalla tulee myös ehkä testailtua tuommoista lyhentäjää jos vaikka joku muukin joskus innostuu samoihin puuhiin. Jos projekti onnistuu niin saan itselleni nopean kuvausputken F/3,285.
Otin käytetystä putkesta heti osat irralleen niin pääsee tutkimaan tarkemmin mitä tuli hankittua. Pistänpä tuohon alle kuvia putkesta. Nyt osat ovat siististi laatikossa odottelemassa pääsyä uuteen putkeen. Aikataulua en ole laatinut koska tekemistä on paljon enkä ole vielä kerennyt edes kunnolla suunnittelemaankaan.
Erittäin mielenkiintoinen projekti tulossa :cool:
Kääräiset tuohon itse vielä hiilikuituputken niin saat kevyen ja lujan rakenteen.
Boren-Simon powernewtonit on käsittääkseni rakennettu samalla konstruktiolla, f/4 peili ja reduceri, jolla saadaan valovoimaksi f/2.8.
Ymmärtäisin että kyseinen korrektori siirtää alkuperäistä fokusta noin 8mm kauemmas putkenkyljestä , 90mm muutos fokuksen paikkaan kuulostaa paljolta..
"Basically the corrector can be used with any newtonian starting from f/3 to f/5. It comes with a T2 threat on the cameraside soso there is no problem of any further adaption by using our numerous T2 adaptors.
the focus area wanders around 8mm away from the tube, so mostly there won't occur any focussing problems.
By increasing the fastnes of the System, a rigid and clean clamping is essential to eliminate any tilting problems that will result in defocussed stars at the very edge."
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4685_ASA-2--Newtonian-Corrector---Reducer-0-73x.html
Lisäksi näkökentän muutos (22mm kenno koolla) 1.12 asteesta 1.53 asteesen vaatii isomman apupeilin, ettei vinjetoisi kovin.
Hahmottelin tuossa pikasesti että jos fokus tulee 295mm päähän optisesta akselista ( 300mm putki + 145mm putken kyljestä olisi fokuspiste ) 22mm täysin valaistu kuvakenttä F 3.28
vaatisi 105mm apupeilin ( ei ihan luotettava mita kun piirsin nopeasti..) noin suuntaa-antavana. Putken minimi halkaisija on 283mm, muuten putki rupeaa varjostamaan näkymiä.
Tuossa kyllä todellakin puhutaan tuosta 8 mm:stä, tiedä tässä nyt sitten että mikä on totta. Onko kukaan kuullut että onko noilla ulkomaiden foorumeilla ollut juttua tästä, itse en tuon kielimuurin takia ole seurannut niitä. Helpottaisi kovasti suunnittelua jos vain tietäisi varmasti.
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 06.11.2011, 19:38:09
Erittäin mielenkiintoinen projekti tulossa :cool:
Kääräiset tuohon itse vielä hiilikuituputken niin saat kevyen ja lujan rakenteen.
Boren-Simon powernewtonit on käsittääkseni rakennettu samalla konstruktiolla, f/4 peili ja reduceri, jolla saadaan valovoimaksi f/2.8.
En ole aikaisemmin kuullutkaa tuommoisesta valmistajasta, tässä linkki sinne http://www.powernewts.com/#!
Heidän putkia pystyi käsittääkseni käyttämään lyhentäjän kanssa F/2,8 ja ilman lyhentäjää F/4 sekä barlowin kanssa F/8 ilman pääpeilin siirtämistä.
Selviäishän tuo pääpeilin siirtoasia kyllä äkkiä kun tilaisi tuon palikan mutta hieman täytyy vielä miettiä kun tuota hintaa on kuitenkin aika reilusti.
Äkkiä sen kokeilet, laitat kiinni SPX:ään ja katsot mitä näkyy - ennen kuin rupeat porailemaan.. siinä varmaan löytyy fokkarista tuo 8mm pakkia.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 06.11.2011, 22:02:13
Tuossa kyllä todellakin puhutaan tuosta 8 mm:stä, tiedä tässä nyt sitten että mikä on totta.
Astro-optikin (http://www.astrooptik.com/) (Philip Keller, tuon ASAn lyhentäjän valmistaja) sivuilla mainitaan tuosta 2" correctorista että siirtää polttopistettä 16mm pääpeiliä kohti. Siellä mainitaan myös että alkuperäinen focus tulisi olla ainakin 85mm focuserin ulkopuolella että tarkennus onnistuisi. Ja vielä jos ei halua correctoria putken sisälle niin polttopisteen tulisi olla jo kutakuinkin 150mm putken ulkopuolella (fokuksen muutos+back-focus+correctorin pituus= 16mm+65mm+62mm). Vastaavassa 4" correctorissa tuo etäisyys on jo 190mm...
Tuolla sivuilla oleva 2" korjain saattaa kyllä olla uudempi malli koska ainakin ulkoiset mitat hieman poikkeavat tuosta ASAn sivuilla olevasta mallista, mutta muuten tiedot näyttivät kyllä identtisiltä... :undecided:
No niin, mittailin tuota polttopisteen paikkaa ja se on noin 150-155 milliä putken ulkopuolella. Laitoin sitten viestin ts:lle ja kerroin tuon mitan. Vastaus on tuossa alla, edelleenkään en osaa englantia niin paljon että voisin olla varma vastauksesta mutta käsitin että se sopii putkelle ilman peilin siirtoa?
Dear Mr. Murtovaara,
thank you for your mail. To use the ASA 2KORRR, the position of the focus has to be 90mm abouve the 2" connection of the focuser.Than you will have no problems, to reach the focus.
Best regards
Wolfi
Kertokaapa mitä tuossa oikesti sanotaan. Jokohan tuon arvaa sitten tilata.
Jotta putki mahtuisi käyttämäni JS jalustan haarukan sisälle ilman remonttia niin kertokaapa paljonko pitäisi olla tilaa putkessa peilin ympärillä, nyt siihen jäisi ehkä noin 10 milliä puolelleen eli yhteensä noin 20 milliä. Mahtaako tuo riittää vai pitäisikö tilaa olla enemmän, jonkun verran siihen on mahdollista kyllä sitä saada. Putken suuta voi sitten avartaa jo reilummin eli putki olisi keskeltä hieman kapeampi.
Hiilikuitua tuskin tulee vaan osaaminen on lähinnä puussa ja kaveri osaa taivutella metalleja, voi olla että siinä on sitten yhdistelmä näistä materiaaleista saa nähdä mihin sitten päädyn. Ensimmäiseksi täytyy ryhtyä tutkimaan pääpeilin tuennan tekemiseen liittyviä asioita eli ei muuta kuin foorumia lueskelemaan.
Hän sanoo että käyttääksesi ASA 2KORRR:ia fokuksen pitää yltää 90mm fokuserin pään taakse kun se on alimmassa asennossa, siis vähintään 90mm tarkentimen 2" holkin johon okulaaritkin laitetaan takana. Eli jos tarkennin on 6 senttiä korkea silloin pitäisi toimia.tuolla 150mm putken ulopuolella mitalla.
En ole varma tarkoititko kaukoputken putkea vai tarkentimen putkea kun sanoit putken ulkopuolella. Jos tarkentimen putken ulkopuolella niin olet selvillä vesillä backfocuksen suhteen.
Tarkoitin kaukoputken putkea. Tarkistin vielä tuon tarkentimen korkeuden ja se oli noin 55 milliä, tuolloin tosin tarkentimen putki meni useita senttejä (3-4) putken sisälle.
Samalla tarkisti vielä tuon SPX:n halkaisijan ja se oli 230 mm ja putken suulla siinä on supistus jonka halkaisija on 200 milliä, ei ihme että vähän vinjetoi kun peilin halkaisija on tuo sama 200 milliä. Tästä tein sen johtopäätöksen että uuteen putkeen riittää sisähalkaisijaksi 270 milliä hyvin kun pääpeilin halkaisija on 250 mm. Putki tulee sopimaan haarukkaan ilman isoja muutoksia.
Lainaus käyttäjältä: JuhaK - 06.11.2011, 23:11:54
Astro-optikin (http://www.astrooptik.com/) (Philip Keller, tuon ASAn lyhentäjän valmistaja) sivuilla mainitaan tuosta 2" correctorista että siirtää polttopistettä 16mm pääpeiliä kohti. Siellä mainitaan myös että alkuperäinen focus tulisi olla ainakin 85mm focuserin ulkopuolella että tarkennus onnistuisi. Ja vielä jos ei halua correctoria putken sisälle niin polttopisteen tulisi olla jo kutakuinkin 150mm putken ulkopuolella (fokuksen muutos+back-focus+correctorin pituus= 16mm+65mm+62mm).
Tästä olen samaa mieltä JuhaK:n kanssa, sillä olen samanlaisia mittoja pyöritellyt omassa kuvaus-Newtonissakin Baaderin RCC1 (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p3317_Baader-RCC-Komakorrektor-fuer-Newton-ab-f-3---94-5mm-Abstand.html) komakorjaimella. Tuollainen pitkä korjainrakenne (sen oma pituus) pitää huomioida laskelmissa, jollei halua että okulaariputki (osa korrektoria/lyhennintä) tulisi valon kulkutielle putken sisään. Nykyisessä putkeni mitoituksessa tätä ei enää tapahdu, mutta olenkin nostanut pääpeiliä riittävästi "ylös" ja kasvattanut samalla apupeilin mitan 75mm:stä -> 82mm:iin.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 07.11.2011, 17:40:45
Jokohan tuon arvaa sitten tilata.
Jollei hinta hirvitä, niin mikä ettei :wink: Itse tehty Newton-putki on niin monipuolinen rakenteeltaan, että nuo osat saa varmasti sopimaan optisesti yhteen toistensa kanssa. En tosin sano kuinka paljon siinä sivussa tulee sovittamista tai rakentelua, mutta työnä tuo on täysin mahdollista Newtonin yksinkertaisen optisen rakenteen takia.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 07.11.2011, 17:40:45
Jotta putki mahtuisi käyttämäni JS jalustan haarukan sisälle ilman remonttia niin kertokaapa paljonko pitäisi olla tilaa putkessa peilin ympärillä, nyt siihen jäisi ehkä noin 10 milliä puolelleen eli yhteensä noin 20 milliä. Mahtaako tuo riittää vai pitäisikö tilaa olla enemmän...
Pääpeilin ympärillä tulisi olla tilaa minimissään parisen senttiä sivuunsa ts. putken halkaisija on yhteensä noin 40...50mm pääpeiliä suurempi halkaisijaltaan. Tähän on pari syytä, joista ensiksi mieleen tuleva on putkivirtaukset. Toinen seuraus liian ahtaasta putkesta on sitten pääpeilin vinjetointi, joka johtuu putken seinistä. Täällä (http://stellafane.org/tm/newt-web/newt-web.html) on hyvä sivu, jonka laskurilla pääsee hiukan tutkimaan asiaa lisää. Ja täällä (http://www.atmsite.org/contrib/Marvelde/gettingStarted/) on jonkun toisen suunnitelmia vastaavan 10" Newtonin mitoituksesta, jossa on päädytty noin 300mm:n putkihalkaisijaan. Olen siis eri mieltä tuosta viimeisestä
"Tästä tein sen johtopäätöksen että uuteen putkeen riittää sisähalkaisijaksi 270 milliä hyvin kun pääpeilin halkaisija on 250 mm." lauseesta uusimassa viestissäsi, sorry. Oma mutu sanoo, että tuo ei tule toimimaan noin pienellä vapaalla tilalla :undecided:
Edit:Kävin vielä verkossa tutkimassa lisää asiaa ja löysin hyvän tuntuisen sivun putkimateriaalin valinnasta:
http://www.alpo-astronomy.org/jbeish/Tel_Tube.htm (http://www.alpo-astronomy.org/jbeish/Tel_Tube.htm)
Pätkä tuolta:
"One must allow for proper air flow through the telescope tube to keep heated air from the tube walls, or "tube currents," from entering the optical path. A general rule for 6" to 10" reflectors is to add at least ½-inch clearance, or the aperture plus one inch for the tube inside diameter. For 12" to 14" reflectors at least 1 inch clearance, or 2 inches plus aperture would be applicable and an open truss system is probably best for larger instruments."Tuon mukaan vähintään ½" (12,5mm) vapaa tila vaaditaan 6...10" peilin ympärille joka puolelle ts. putken sisähalkaisijan olisi oltava minimissään 1" (25,4mm) suurempi kuin pääpeilin koko. Ja heti perään 12" putkelle todetaan tuo 2" (50mm) vaatimus vapaasta tilasta.
Kiitokset tiedoista, eli 280 mm riittäisi siis niukin naukin putken halkaisijaksi, se on mahdollista ilman suuria muutoksia jalustan haarukkaan. Tuo hinta ei enää hirvitä näiden tietojen pohjalta kun uuteen putkeen voi tehdä mitoitukset sen mukaan, se saattaa toimia jopa suoraan SPX:n kanssa.
Tuosta putkivirtauksesta haluaisin mielipiteitä, jos tekisi putkesta luurankomallisen ja vuoraisi kuvauksen ajaksi kankaalla niin mitä tapahtuu virtauksille. Vaimenisivatko ne koska tuolloin kiinteää putkea olisi vähemmän ja pääpeilin ja tarkentimen välillä olisi kangasta joka päästää ilmaa läpi.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 07.11.2011, 21:35:06
Tuosta putkivirtauksesta haluaisin mielipiteitä, jos tekisi putkesta luurankomallisen ja vuoraisi kuvauksen ajaksi kankaalla niin mitä tapahtuu virtauksille. Vaimenisivatko ne koska tuolloin kiinteää putkea olisi vähemmän ja pääpeilin ja tarkentimen välillä olisi kangasta joka päästää ilmaa läpi.
Putkivirtaukset ovat sellainen monitahoinen asia, jota voi tarkastella varsin monelta suunnalta. Virtausten syynä on kuitenkin aina lämpötilaerot putken osien ja niitä ympäröivän ulkoilman välillä. Jos lämpötilaeroista johtuva virtaus putkessa on tasaisesti yhdensuuntainen (esim. tasaisesti pääpeilistä poispäin), niin tästä ei olisi haittaa kuvalaadulle. Käytännössä tämä tarkoittaa putken perään asettavaa puhallinta, jolla putkesta tehdään tällainen "tuulitunneli" jossa ilma liikkuu yhdensuuntaisesti. Tässäkin on koulukuntaeroja, sillä jotkut uskovat myös pääpeilin poikki kulkevaan poikittaisvirtaukseen, joka pyyhkii mennessään pääpeilin pinnasta kaikenlaisen säteilylämmön pois. Ongelmanahan on pääasiallisesti juuri kookkaan pääpeilin jäähtyminen ja sen siinä sivussa aiheuttama lämpösäteily ulkoilmaan, mikä pilaa paikallisseeingin tehokkaasti jo muutaman asteen suuruisella lämpötilaerolla.
Toinen tapa hoitaa tämä asia kuntoon on käyttää puhallinta vain pääpeilin jäähdytykseen ja sitten kun pääpeili on samassa lämpötilassa ympäröivän ilman kanssa, se ei myöskään säteile lämpöä ja aiheuta putkivirtauksia. Ja onpa eräs (http://acquerra.com.au/astro/cooling/index.html) aussi-havaitsija tehnyt putkeensa Peltier jäähdytyksenkin samaa tarkoitusta varten, mutta näitä tarvittaisiin Suomen oloissa lähinnä kevään/syksyn nopeissa lämpötilamuutoksissa, jolloin Newtonin pääpeili ei ennätä jäähtyä samaan tahtiin ympäröivän ilmamassan kanssa. Käytännössä Suomessa riittää jähdytykseen putken varastointi ulkovarastossa ja sen tuominen avoimen taivaan alle hyvissä ajoin (n. 30min) ennen havaintojen aloittamista. (Tai sitten observatorion luukkujen avaus tornista kaluston temperoimiseksi, jos tällaisen kaluston omistaa...)
Sitten jos pääpeilin jäähdytys on kunnossa, tullaan putkimateriaalin vaikutukseen putkivirtauksissa. Paljasta alumiiniputkea voisi suositella putkimateriaaliksi hyvän lämmönjohtavuuden takia, jolloin putki olisi nopeasti samassa lämpötilassa ympäristönsä kanssa. Toisaalta tällainen metalliputki muuttaa pituuttaan jäähtyessään, joten putken/kameran tarkennus vaeltaa hiukan putken kutistuessa jäähtymisen myötä. Yleisesti asiaa pohtien kannattaa välttää materiaaleja, jotka sitovat lämpöä itseensä ja vapauttavat sitä hitaasti ympärilleen jäähtyessään ulkoilman lämpöön (esim. paksummat metallirakenteet, lasikuitu?). Omassa Newton-putkessani on materiaalina ns. Sonotube eli kartonkiputki noin 5mm reunavahvuudella. Tällainen tuntuu toimivan termisesti ihan hyvin, kun säilytän sitä ulkovarastossa. Huonona puolena on vastaavasti kartonkimateriaalin taipuisuus eli tämä vaatii ympärilleen erillisen tukikehikon, eikä siksi ole mikään nappivalinta kuvausputken materiaaliksi. Suomalainen vaneri olisi mielenkiintoinen putkimateriaali tässä mielessä, sillä se olisi ilmeisesti termodynamiikaltaan hyvä putkimateriaali :wink:
Tämän pitkän johdannon jälkeen pääsen vihdoin kysymääsi asiaan. Luurankoputki ei aiheuttaisi niitä putkivirtauksia olemattoman putken sisälle, mutta olisit silti pääpeilin jäähtymisen varassa. Huolehtisin siis pääpeilin sopivasta aktiivijäähdytyksestä ennen kuvaukseen ryhtymistä. Putkivirtaukset ovat kyllä muutoin se pienin murhe kuvausputkessa, joten en murehtisi niitä kovin paljon. Käsittääkseni putkivirtauksista tulee vain niitä lievästi pisaran muotoisia tähdenkuvia, kun lämpöväreily levittää tähden kiekkoa epäsymmetrisesti "tähden yläreunasta". Olisin itse kovin tyyväinen, jos ainoa parannuskohtani olisi enää putkivirtauksien poistaminen! :grin:
Kiitokset jälleen. Suunnittelua helpottamaan latasin netistä AutocadLT:n, on piirustustaidot melkolailla ruostuneet sitten edellisen kerran jälkeen kun aikaa on kulunut noin 4-5 vuotta. Kovasti hakusassa kaikki komennot, mutta eiköhän tässä kuitenkin jonkunlaiset suuntaa antavat piirustukset saada aikaan.
Putken materiaalia en ole vielä päättänyt mutta muodon olen ja teen siitä kahdeksankulmaisen, tässä muodossa peilin ympärille jää minimissään 15 mm ja maksimissaan 25 mm puolelleen, näin ollen verrattuna pyöreään malliin saan hiukan lisää tilaa putken sisään. Jonkun verran aion haarukkaa muuttaa että saan putken hyvin sopimaan siihen.
Mittasin pääpeilin paksuuden ja se oli melko paksu 45 mm, mahtaakohan tuo tarvita kovinkaan kummoista tuentaa kun epäilen että ei taida paljon ainakaan taipua. Hyviä ehdotuksia kaivataan tämän asian tiimoilta. Mietityttää vain hieman muuttuvat kelit kun ulkolämpötila muuttuu rajusti niin mitenkähän hitaasti peili seuraa perässä, tässä taitaa olla pakko ryhtyä suunnittelemaan sitä peilin jäähdytystä. Pitää otta peili huomenna työmaalle ja punnita se ihan mielenkiinnon vuoksi.
Sijoitan fokusointilaitteen sillä tavalla että saan polttopisteen vähintään sen 150 milliä kaukoputken putken ulkopuolelle eli putken halkaisija 280 mm + rakenteen vahvuus 5 mm = polttopisteen paikka 295 mm putken keskeltä. Laskin tämän mukaan apupeilin halkaisijan ja sain tulokseksi 65,5 mm. Jos haluan täysin valaistun kuvatason järkkärin kennolle niin tuohon kun lisätään noin 25 mm niin ollaan aika lähellä eli yhteensä se tekee noin 90 mm. Kertokaa jos laskin väärin, tässä vaiheessa kun apupeiliä ei ole vielä tilattu niin voi tehdä suunnitelmiin muutoksia.
Ai nii, pistin sen ASA lyhentäjän tilaukseen (myöhäistä rypistellä kun p¤¤¤a on jo housuissa) etten tule asiassa katumapäälle ja projekti tulee tehtyä loppuun asti. Täytyy myöntää että pikkuisen hirvittää mutta pakko kai sitä joskus on pelata hieman riskilläkin, vaikka eihän tuossa menetä kuin korkeintaan hieman rahaa.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 09.11.2011, 23:11:03
Putken materiaalia en ole vielä päättänyt mutta muodon olen ja teen siitä kahdeksankulmaisen...
Kahdeksankulmainen vaneriputki olisi sopivasti pintakäsiteltynä aikas komea ilmestys (tai miksei avonaisenakin (http://www.jeffalbro.net/articles/six-inch-dobsonian) luurankona), koska sellaisen ulkomuodon ja yksityiskohdat voi suunnitella melko vapaasti :wink: (Ja on niitä putkireplikoitakin (http://technabob.com/blog/2010/06/08/plywood-hubble-telescope/) nähty samasta materiaalista...)
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 09.11.2011, 23:11:03
Mittasin pääpeilin paksuuden ja se oli melko paksu 45 mm, mahtaakohan tuo tarvita kovinkaan kummoista tuentaa kun epäilen että ei taida paljon ainakaan taipua. Hyviä ehdotuksia kaivataan tämän asian tiimoilta. Mietityttää vain hieman muuttuvat kelit kun ulkolämpötila muuttuu rajusti niin mitenkähän hitaasti peili seuraa perässä, tässä taitaa olla pakko ryhtyä suunnittelemaan sitä peilin jäähdytystä. Pitää otta peili huomenna työmaalle ja punnita se ihan mielenkiinnon vuoksi.
Peilille tulee painoa varmaan sellaiset 4...4.5 kg, joten tuentaa kannattaa miettiä. Kirjoittelin aikoinaan paljon asiaa tuennasta tähän ketjuun:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.0)
Sellainen sopivasti mitoitettu kuuden pisteen tuenta pohjasta olisi ihan riittävä tuossa kokoluokassa, mutta peilin sivuttaistuentaa kannattaa miettiä. Samoin pitää miettiä koko peilinpitimen lukitusta paikalleen (kollimoinnin jälkeen), jotta pidin ei taipuisi pitkän valotuksen aikana. Olet luultavasti samanlainen pilkunviilaaja kuin allekirjoittanut, joten Plop nimiseen ohjelmaan kannattaa tutustua (linkit tuolla aiemmassa ketjussa). Oman peilinpitimeni yleisrakenteeseen olen sangen tyytyväinen, mutta tuollainen pitäisi tehdä suoraan vielä järeämmästä materiaalista kuin mitä olen käyttänyt tuossa ketjun pitimessäni. Saanet kuitenkin hyviä ideoita työhön noista omista virheistäni :tongue:
Jäähdytykseen riittäisi yksi 12cm puhallin (matalilla kierroksilla käyvää mallia) pääpeilin taakse sijoitettuna (jos kyseessä avoputki). "Ajon aikana" käytettävien puhaltimien kiinnitys on sekin hiukan haasteellista, mutta ymmärrän tuollaisen edut hyvin.
Omassa 300mm f5 putkessa on 82mm apupeili (27,3%) ja sillä nurkat tummenevat hiukan liikaa omaan makuuni (korjautuvat silti fläteillä ongelmitta). Toisaalta suuremmasta apupeilistä on haittaa diffraktiohaittojen pahentajana. 250mm peilille 65,5mm apupeili antaisi 26% peittoprosentin, joten laittaisin suosiolla sinne noin 70mm apupeilin (28%). Mutta kuten sanoit, tämä riippuu myös tarkennustason etäisyydestä putken kyljestä. Pst... muistit kai huomioida sen, ettei tarkennuslaitteen putki painu liikaa putken sisään (valon kulkutielle)? Lisäksi liian matalasta tarkennustasosta on se riesa, että ulokkeita sisältävä kamera saattaa ottaa kiinni tarkennuslaitteen nuppeihin/runkoon tietyissä asennoissa.
Peili painoi 5,42 kg eli mitään ultrakevyttä putkea ei sitten ole luvassa, taitaa tosiaan tarvita kunnon peilintuennan. Tuota ketjua on nyt tullut lueskeltua jonkin aikaa, vinkkejä on tullut roppakaupalla ja varmaan sen plop ohjelmankin lataan koneelle kunhan saan asioita hieman jäsenneltyä päässäni.
Kun yhtäkkiä rupeaa miettimään putken rakentamiseen liittyviä asioita niin huomaa aika pian että ei tiedä paljon mistään paljon mitään. En kuitenkaan aio luovuttaa vaan eteenpäin mennään vaikka mikä olisi, eihän kaiken aina tarvitse olla liian helppoa. Taitaa olla parasta ottaa rauhallisesti ja mietiskellä yksi asia kerrallaan sillä tavalla että kokonaisuudesta tulee vähintäänkin hyvä. Tuosta pilkun viilaamisesta en tiedä, sanontahan sanoo että samalla vaivalla voi tehdä hyvinkin (tai tässä tapauksessa ainakin niin hyvin kuin osaa... tarkemmin kun ajattelee niin tämähän taitaa tarkoittaa jonkunasteista viilaamista).
Tuo jäähdytys asia saattaa jäädä hautumaan taustalle tässä vaiheessa, ajattelin ensin testailla ja palata aiheeseen jos tarvetta ilmenee, säilytän laitteita kylmässä varastossa joten niitä ei tarvitse erikseen jäähdytellä ulkolämpötilaan.
Saa nähdä että miten tuo korjaaja lyhentäjä asettuu paikalleen, se selviää heti kunhan tulee kotiin. Kokeilen sitä ensin tietenkin SPX:n kanssa ja sitten niiden kokemusten jälkeen ollaankin jo vähän viisaampia tässä asiassa, kaikkea voi muuttaa vielä tässä vaiheessa ja vaikka vähän myöhemminkin jos löytää paranneltavia paikkoja. Polttotason olen suunnitellut aika ylös joten minun mielestäni tuo 70 millin apupeili taitaa jäädä vähän pieneksi, tämä on semmoinen asia johon toivoisin enemmän tietoa koska itselläni sitä ei ole tarpeeksi. Minkälaiset haitat liian isosta apupeilistä on? liian pienellä apupeilillä haittana on ainakin tuo vinjetointi mutta onko muita merkittäviä haittoja? Käytän putkea pelkästää kuvaukseen, en aio tehdä sillä visuaalihavaintoja vaan siihen hommaan käytän muita instrumentteja. Tuon apupeilin koon laskeskelin teknofokuksen sivuilla olevan kaavan mukaan, mitään muuta tarkempaa tietoa minulla ei ole. Muutan tietenkin mitoituksia esille tulevien asioiden niin vaatiessa.
Fokusointilaitteen tilaan näillä näkymin Orion Opticsilta, http://www.orionoptics.co.uk/ACCESSORIES/focusmountspage.html tuommoisesta on kokemusta ja olen todennut sen riitävän hyväksi omiin tämän hetken tarpeisiini. Samasta puljusta saa myös nuita apupeilejäkin mutta odotellaan nyt vielä vähän muidenkin kokemuksia asiasta ennen kuin pistetään tilaukseen, kiirettähän ei vielä ole kun putken varsinaista rakentamistakaan ei ole edes aloitettu.
Linkin takana on edellisen kuvausputkeni mitoitus. Tuottaa täysin valaistun kuvan kroppikennolle.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm (http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm)
Piirroksen perusteell voi helposti laskea paljonko apupeilin kokoa pitää muuttaa jos etäisyys pääpeilistä muuttuu.
Tämän linkin varsinainen aihe on jalusta mutta kuvassa esiintyvä putki on tehty 2 mm:n lentokonevanerista.
http://www.kolumbus.fi/ari.jokinen/motorisoitujalusta/Motorisoitujalusta.htm (http://www.kolumbus.fi/ari.jokinen/motorisoitujalusta/Motorisoitujalusta.htm)
Putki on kevyt ja sopii haarukka- tai dopsonjalustalle mutta tukevuus ei sellaisenaan riitä saksalaispystytykselle.
Nykyinen valokuvausnewtonini on rakennettu alumiiniprofiilikehikkoon. Siitä ei ole kunnon kuvia mutta laitan niitä tänne kunhan kerkiän.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 11.11.2011, 09:03:35
Linkin takana on edellisen kuvausputkeni mitoitus. Tuottaa täysin valaistun kuvan kroppikennolle.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm (http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm)
Piirroksen perusteell voi helposti laskea paljonko apupeilin kokoa pitää muuttaa jos etäisyys pääpeilistä muuttuu.
Kaizu
Kiitos, olen tutustunut jo aiemmin kyseiseen sivuun. Meinasin kysyä että kuinka iso apupeili tuossa sinun putkessasi oikein on mutta siellähän se sanottiinkin eli 81 mm. Omissa suunnitelmissani etäisyys pääpeilistä on 827 mm kun se Kaizulla on 934 mm eli huomattavasti kauempana, näin ollen minun apupeilin tulisikin olla isompi jotta valoa ei menisi ohi. Pysyttelen edelleen noin 90 mm apupeilissä. Ero näiden putkien välillä on aukkosuhteessa, Kaizulla F/5 ja minulla F/4,5.
Taidan suunnitella apupeilin säädön suurinpiirtein samalla tavalla kuin tuossa Kaizullakin on koska tuon säädön olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä apupeiliä ettei se säädettäessä liikkuisi sivusuunnassa kovin paljoa.
Pitää vielä jotenkin tarkistaa tuo peilin polttoväli että onko se sitä mitä on sanottu ettei sitten myöhemmin tulisi yllätyksiä.
Pistän tuohon liitteeksi omat piirustukset putkesta, mittoja en ole siihen laittanut vaan teen toisen piirustuksen sitten mittojen kanssa. Tällä tavalla tuosta kuvasta ei tule liian sekavan oloinen.
Kävin tuolla ASA:n sivuilla http://www.astrosysteme.at/eng/n-series.html vielä tarkistamassa heidän putkiensa speksejä ja siellä 10" putkessa oli 100 mm:n apupeili, tämä on ymmärrettävää koska heidän putkiensa aukkosuhde on alunperin F/3,8 ja korjaajan kanssa (0,95x) F/3,6 eli pääpeilin etäisyys apupeilistä on vieläkin pienempi verrattuna Kaizun ja minun putkeen.
Kuvassasi on piirrettynä ne valon säteet jotka tulevat kuvakentän keskellä olevasta kohteesta kennon keskelle. Kun piirrät vielä sen tilanteen jossa valo tulee kennon kulmaan, saat määritettyä apupeilin halkaisijan niin että se ei aiheuta vinjetointia. Oma mitoitukseni on tehty Canon EOS 300D:n kennolle. Nykyinen versio putkesta on hieman erilainen koska kamerassa on isompi kenno.
カイズ
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 11.11.2011, 00:12:52
Peili painoi 5,42 kg eli mitään ultrakevyttä putkea ei sitten ole luvassa, taitaa tosiaan tarvita kunnon peilintuennan..
Hups, olipas tuossa painoa (oma 300mm f5 peilini painaa noin 5 kg, mutta se onkin ohuempaa tekoa kuin tuo Murtsin peili).
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 11.11.2011, 00:12:52
Minkälaiset haitat liian isosta apupeilistä on? liian pienellä apupeilillä haittana on ainakin tuo vinjetointi mutta onko muita merkittäviä haittoja? Käytän putkea pelkästää kuvaukseen...
Liian iso apupeili pimentää turhaan pääpeilille tulevaa valoa (puhutaanhan tässä yhteydessä
peittoprosentista) ja sellainen lisää diffraktiohaittoja tähtien muodossa. Löysin netistä hyvän sivuston, jossa mietitään tätä apupeilin mitoitusta perusteellisesti: http://www.garyseronik.com/?q=node/8 (http://www.garyseronik.com/?q=node/8) (Sizing Up the Newtonian Secondary). Tuolta löytyi mielenkiintoinen asia koskien apupeilin aiheuttamaa reunatummentumista eri valovoimaisissa putkissa:
"Generally, the larger the fully illuminated field, the less dimming you will see at the edge of field, but (and this is a big "but") the illumination drop-off is much more gradual with short-focal-length telescopes than long-focal-length instruments. If your scope is an f/5, you really don't need to fully illuminate more than the very center of the field —the brightness drop off at the edge will be very difficult to see if you go this route. However, if your have an f/8 scope, you will see more dimming even if you choose to fully illuminate a good portion of the field of view."Samalta sivulta löytyy myös linkki
Sec (http://www.skyandtelescope.com/resources/software/3304921.html?c=y&page=6) nimiseen DOS-ohjelmaan, jolla saa laskettua tämän pimentymisen. Harmi ettei DOS-ohjelmat enää toimi 64-bit koneessa, joten en saanut laskettua oman putkeni arvoja tuolla ohjelmalla tätä kirjoitettaessa. Lisäksi tuon antamia tuloksia kannattaa suodattaa hiukan, jos putkea käyttää vain valokuvaukseen (sivusto taitaa keskittyä yleisputken mitoitukseen).
Tuosta diffratiohaitasta löytyy hyvä sivusto, jota olen usein lainannut tännekin:
http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html (http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html)
Tuolta löytyy hyvät kuvat 20% -> 33% keskuspeiton vaikutuksesta tähden Airy disk:iin. Käytännössä tuo levittää tähden kuvaa hiukan ja pienentää kontrastia, mikä on Newton-putkien ongelma-aluetta muutenkin. En silti menisi liikaa huolestumaan tästä puolesta vaan mitoittaisin apupeilin siten, että kennolle tulee riittävän hyvin valaistu kuva-ala ja loput korjattaisiin sitten flat-kuvilla normaaliin tapaan. Oma ehdotukseni olisi siis noin 75mm kokoinen apupeili 250mm putkeen (30%) tai sitten 82mm (33%) jos halutaan olla varma tulevaisuuden suhteen esim. CCD-kennon koon ollessa vielä epävarma :wink:
Diffraktiohaitoista sen verran, että tähän vaikuttaa pelkkää peittoprosenttia enemmän myös apupeilinpitimen varret. (Kaizun tapauksessa myös tuollainen kulmikas apupeili, josta olisi mukava nähdä mallikuva sen tuottamista tähden muodoista, koska nuo kulmat näkyvät varmasti diffraktion aiheuttajina.) Kaarevavartisesta apupeilin pitimestäkin olen kirjoitellut tänne foorumille, mutta kaytän nykyisin kolmevartista, suoraa apupeilin pidintä omassa putkessani. Materiaalipaksuudeltaan ohuet, mutta tukevuutta varten leveät apupeilin pitimen varret ovat minusta hyvä kompromissi tähän tarkoitukseen. Varsien määrässä menisin kenties neljällä, jos nyt tekisin tuota apupeilin pidintä. Kolmesta pitimenvarresta tulee kuusi hentoa diffraktiopiikkiä kirkkaisiin tähtiin (loppupinosta croppi-kuva foorumilla). Neljällä varrella tulee neljä kirkkaampaa piikkiä.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.11.2011, 10:37:31
Pistän tuohon liitteeksi omat piirustukset putkesta...
Lisää pituutta tuonne putken eteen, sillä Newtonin kontrasti paranee, kun edessä on "hukkaputkea" pimentämässä putken suun seutua hajavalolta. Toinen etu pidemmästä putkesta on sitten huurreongelmien poistuminen. :wink:
Ai niin, unohtui vielä mainita, että lyhennin muuttaa sitten näitä juttuja omalla tavallaan. Valonjakautuma on erilainen, kun se pääsee kennolle saakka ja nurkkapimentyminen saattaa (?) olla normaalia rajumpaa lyhentimen kanssa. Lyhenninhän jyrkentää valokartion kulkua kennolle...
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 12.11.2011, 12:06:49
Kuvassasi on piirrettynä ne valon säteet jotka tulevat kuvakentän keskellä olevasta kohteesta kennon keskelle. Kun piirrät vielä sen tilanteen jossa valo tulee kennon kulmaan, saat määritettyä apupeilin halkaisijan niin että se ei aiheuta vinjetointia.
カイズ
Tässä kohtaa loppuu piirustustaidot, siitä on kuitenkin monta vuotta kun olen edellisen kerran piirrellyt autocadillä, samalla loppuu myös ymmärrys että mitä reittiä ne valon säteet kulkevat kennon reunoille. Luotan kaavaan jolla tuon apupeilin koon saa laskettua. Tässä asiassa saa valaista allekirjoittanutta, eihän sitä tiedä vaikka joskus saattaisi ymmärtääkin.
Kiitokset Timpelle noista difraktiohaitoista kertovista linkeistä, niiden lueskelun jälkeen olen edelleekin siinä 90 millin apupeilin kannalla, varsinkin kun luultavasti lyhentäjällä on jotakin vaikutusta tähän osa alueeseen. Jos laskin oikein niin 90 millin apupeili peittää 36% 250 millin pääpeilille tulevasta valosta. Ehkä aavistuksen verran mietin kuitenkin tuota 82 millin apupeiliä mutta kunhan saan sen lyhetäjän ja testaillut sitä niin teen sitten lopullisen päätöksen.
Tuosta materiaaliasiasta meinasin kysellä kun tuli mieleen että nämä apupeilin kannattimet olisi ilmeisesti hyvä tehdä jostakin ohuesta ja kestävästä materiaalista. Mistä nuo siklit on tehty? ne ainakin ovat ohuita ja pitävät muotonsa erittäin hyvin. Tuommoista materiaalia kun löytäisi niin siitä voisi ehkä saada hyvät kannakkeet. Ja olin jo valmiiksi ajatellut neljää kannaketta, minä kun olen sitä koulukuntaa joka pitää perinteisistä difraktiopiikeistä.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 12.11.2011, 12:45:37
Lisää pituutta tuonne putken eteen, sillä Newtonin kontrasti paranee, kun edessä on "hukkaputkea" pimentämässä putken suun seutua hajavalolta. Toinen etu pidemmästä putkesta on sitten huurreongelmien poistuminen. :wink:
Tuon asian olin ajatellut jo valmiiksi siten että teen erillisen huurre/hajavalosuojan putken eteen. Tällä tavalla itse putkesta saan mahdollisimman kompaktin varastointia sekä kuljeteltavuutta silmälläpitäen. Metrisen putken kuljettaminen käy paljon yksinkertaisemmin kuin metrikaksikymmentäsenttisen putken. Esimerkiksi yksin liikkuessa autolla, pidemmänkin putken kanssa tulee toimeen mutta kun kyytiläisiä sattuu olemaan enemmän niin joutuisi tekemään kompromisseja kaluston suhteen. Lyhyempi putki menee takakonttiin sellaisenaan mutta pidemmälle on jo tehtävä tilaa matkustamon puolelta. Myös säätötoimenpiteet helpottuvat kun ei tarvitse kurotella kovin kauas, sama koskee myös putken takapäätä, sen mitoitus selviää sitten sen mukaan minkälainen pääpeilin pitimestä tulee, sinnekään en jätä turhaa tilaa.
Täytyy ihailla tuota Timpen paneutumista näihin muiden asioiden miettimiseen ja tähän tähän harrastukseen yleensä, toivottavasti jatkat samoilla linjoilla jatkossakin.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.11.2011, 22:46:22
Tässä kohtaa loppuu piirustustaidot, siitä on kuitenkin monta vuotta kun olen edellisen kerran piirrellyt autocadillä, samalla loppuu myös ymmärrys että mitä reittiä ne valon säteet kulkevat kennon reunoille. Luotan kaavaan jolla tuon apupeilin koon saa laskettua. Tässä asiassa saa valaista allekirjoittanutta, eihän sitä tiedä vaikka joskus saattaisi ymmärtääkin.
Netistä löytyy valmiita suunnitteluohjelmia newtonille millä voi ainakin tarkastaa laskelmia. Ja tuo MyNewton näyttää myös miten ne valonsäteet kulkevat!
Tässä muutama esimerkki (selaimessa):
http://stellafane.org/tm/newt-web/newt-web.html
http://www.atmsite.org/contrib/Fly/scopecalc/designie5.html
Lisäksi erillisenä ohjelmana MyNewton (http://www.otterstedt.de/wiki/index.php/Benutzer:Heiner/myTelescope/en/Introduction)
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.11.2011, 22:46:22
Tuosta materiaaliasiasta meinasin kysellä kun tuli mieleen että nämä apupeilin kannattimet olisi ilmeisesti hyvä tehdä jostakin ohuesta ja kestävästä materiaalista. Mistä nuo siklit on tehty? ne ainakin ovat ohuita ja pitävät muotonsa erittäin hyvin. Tuommoista materiaalia kun löytäisi niin siitä voisi ehkä saada hyvät kannakkeet. Ja olin jo valmiiksi ajatellut neljää kannaketta, minä kun olen sitä koulukuntaa joka pitää perinteisistä difraktiopiikeistä.
Joku, en nyt muista kuka, oli tehnyt kannakkeet teräsviivottimesta. Se on vissiin jousiterästä tai jotain "sahanterä terästä". Olisi kiva tietää, onko kannakkeiden paksuudella merkitystä diffraktiopiikkien kokoon. Esim. Vixenin VC-200:ssa on aika paksut kannattimet, josta voisi vetää sen johtopäätöksen ettei paksuudella olekaan väliä, tiedä sitten.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.11.2011, 22:46:22
Tässä kohtaa loppuu piirustustaidot, siitä on kuitenkin monta vuotta kun olen edellisen kerran piirrellyt autocadillä, samalla loppuu myös ymmärrys että mitä reittiä ne valon säteet kulkevat kennon reunoille. Luotan kaavaan jolla tuon apupeilin koon saa laskettua. Tässä asiassa saa valaista allekirjoittanutta, eihän sitä tiedä vaikka joskus saattaisi ymmärtääkin.
Tämä on niin perustavanlaatuinen juttu että se kannattaa ehdottomasti yrittää ymmärtää ennenkuin jatkaa putken mittojen suunnittelua. Ongelma on hyvin yleinen ja jopa kaikissa fysiikankirjoissakin on vaivana se että linssisysteemien kuviin piirretään vain keskimmäiset valonsäteet näkyviin, joka on sitten omiaan aiheuttamaan vääränlaisia pinttyneitä mielikuvia ihmisille.
Kun katsot tuota piirtämääsi kuvaa, niin siinähän on piirretty vain täsmälleen putken optisen akselin suunnassa peiliin osuvia valonsäteitä, jotka sitten heijastuvat kahden peilin kautta kennolle. Ne fokusoituvat tuolla polttotasolla yhdeksi pisteeksi siihen missä kamerasi kennon keskusta on. No, tämähän silloin vastaa tilannetta että keskellä kaukoputken näkökenttää on yksi tähti ja koko muu kuva on mustaa.
Mutta todellisuudessahan näkökentässä on muitakin tähtiä ja valonlähteitä, joiden valo tulee putkeen vähän vinossa (jos näkökenttäsi on kaksi astetta leveä, niin silloin säteet tulevat asteen verran vinossa) akseliin nähden. Näiden valonkulku menee sitten niin, että ne piirtävät samanlaisen valokartion joka fokusoituu samalla etäisyydellä olevalle kennon pinnalle, mutta sivuttaissuunnassa vähän eri kohtaan.
Nyt kun hahmottelet tuohon kuvaasi pääpeilistä vähän vinossa lähtevää valokartiota, niin siitähän tippuu toinen reuna pois koska apupeilisi on mitoitettu niin että se kerää nippa nappa nuo reunimmaiset säteet täsmälleen akselin suuntaisesta valokartiosta. Suurin osa valosta tietysti pääsee perille ihan hyvin koska tuohon kuvaan on piirretty vain reunimmaiset säteet. Mutta se että vinottaisista säteistä pieni pala valosta tippuu pois johtaa sitten vinjetointiin eli siihen että koko kenttä ei ole täysin valaistu - toisin sanoen kuvan nurkkiin ei tule koko pääpeilin alueelta valoa.
Tuolla on piirtämäni kuva vastaavanlaisesta tilanteesta linssiputkella, josta käy ilmi että periaatteessa jokainen kuvan pikseli kerää valoa koko objektiivin alueelta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9134.msg83772#msg83772 joka ehkä antaa vähän osviittaa miten nuo säteet kulkevat. En saa nyt piirrettyä kuvaa tällä läppärillä, mutta tuossa ylempänä tulikin pari linkkiä joista noiden vinottaisten säteiden kulku käy ilmi. Tsemppiä hahmottamiseen. :smiley:
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.11.2011, 22:46:22
Kiitokset Timpelle noista difraktiohaitoista kertovista linkeistä, niiden lueskelun jälkeen olen edelleekin siinä 90 millin apupeilin kannalla... (clip)
Tuosta materiaaliasiasta meinasin kysellä kun tuli mieleen että nämä apupeilin kannattimet olisi ilmeisesti hyvä tehdä jostakin ohuesta ja kestävästä materiaalista. Mistä nuo siklit on tehty? ne ainakin ovat ohuita ja pitävät muotonsa erittäin hyvin. Tuommoista materiaalia kun löytäisi niin siitä voisi ehkä saada hyvät kannakkeet. Ja olin jo valmiiksi ajatellut neljää kannaketta, minä kun olen sitä koulukuntaa joka pitää perinteisistä difraktiopiikeistä.
Ok, olkoon sitten 90mm noilla perusteluilla :wink:
Omat pitimeni ovat tehty ohuesta (n. 0.9...1 mm) paksusta teräslevystä, jota sain romuttamolta yhdestä metallikotelosta. Tällainen taivuteltava perusteräspidinkin lukittuu hyvin paikalleen, kun sen jättää pituudeltaan putkeen hiukan lyhyeksi ja kiristää ruuveilla tiukaksi. Ne romuttamot kannattaa muutenkin kiertää tarkkaan näissä ATM-projekteissa, koska esim. sieltä saatu alumiini on paljon kaupan vastaavaa halvempaa. (Romualumiini on tietysti nimensä mukaisesti materiaalipuhtaudeltaan vaihtelevaa alumiinia eli sitä ei kannata tarjota sokeasti/tutkimatta metallisorviin teriä pilaamaan, mutta omiin käsityöprojekteihini tuo on kelvannut vallan hyvin.)
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 12.11.2011, 22:46:22
Täytyy ihailla tuota Timpen paneutumista näihin muiden asioiden miettimiseen ja tähän tähän harrastukseen yleensä...
Tattista, olen hakannut päätä ison ATM-Newton-putkeni seiniin riittävästi, jotta osaan jakaa jotain siitä vähästä mitä tiedän muillekin :tongue:
Lainaus käyttäjältä: mistral - 13.11.2011, 16:40:35
Olisi kiva tietää, onko kannakkeiden paksuudella merkitystä diffraktiopiikkien kokoon. Esim. Vixenin VC-200:ssa on aika paksut kannattimet, josta voisi vetää sen johtopäätöksen ettei paksuudella olekaan väliä, tiedä sitten.
Mitä paksummat kannakkeet, sen paksummat/voimakkaammat diffraktiopiikit tulevat kuvaan. Noilla millin paksuisilla kannakkeilla kirkkaan tähden kuvassa näkyy visuaalisesti ohuen ohuet diffraktiopiikit ja tähden saa tarkennettua nätisti pisteeksi, jos seeingin puolesta tämä on mahdollista. Minusta paksuudella on sikäli väliä, että pitimellä tulee olla riittävästi paksuutta tukevuuden takia, muttei yhtään sen enempää em. diffraktiohaitoista johtuen.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 13.11.2011, 17:07:37
Tämä on niin perustavanlaatuinen juttu että se kannattaa ehdottomasti yrittää ymmärtää ennenkuin jatkaa putken mittojen suunnittelua. Ongelma on hyvin yleinen ja jopa kaikissa fysiikankirjoissakin on vaivana se että linssisysteemien kuviin piirretään vain keskimmäiset valonsäteet näkyviin, joka on sitten omiaan aiheuttamaan vääränlaisia pinttyneitä mielikuvia ihmisille.
Nyt kun hahmottelet tuohon kuvaasi pääpeilistä vähän vinossa lähtevää valokartiota, niin siitähän tippuu toinen reuna pois koska apupeilisi on mitoitettu niin että se kerää nippa nappa nuo reunimmaiset säteet täsmälleen akselin suuntaisesta valokartiosta. Suurin osa valosta tietysti pääsee perille ihan hyvin koska tuohon kuvaan on piirretty vain reunimmaiset säteet. Mutta se että vinottaisista säteistä pieni pala valosta tippuu pois johtaa sitten vinjetointiin eli siihen että koko kenttä ei ole täysin valaistu - toisin sanoen kuvan nurkkiin ei tule koko pääpeilin alueelta valoa.
Tsemppiä hahmottamiseen. :smiley:
Kiitos selvennyksestä, ilmaisin itseni aiemmassa viestissä ehkä hieman väärin, ymmärrän tuon valonsäteen kulun noin suurinpiirtein mutta en osaa/ymmärrä että miten sen saisi piirrettyä cadilla. Laskin tuon apupeilin koon teknofokuksen http://www.teknofokus.fi/Astro/Apeili.htm sivulla olevan kaavan mukaan, mutta kun mittasin cadilla piirtämästäni kuvasta apupeilin koon niin siitä sainkin eri tuloksen. Kaavalla laskettuna sain kooksi tuon 90 milliä mutta piirros näyttää kooksi 97 milliä, nyt ihmettelen että missä menee vikaan. Kumpaahan tässä enemmän uskoisi, jos piirroksessa on nyt 97 milliä niin kuinka paljon peiliä pitäisikään kasvattaa että ne vinosti tulevat säteet eivät menisi ohi? Seuraava apupeilin koko olisi sitten jo 100 milliä :undecided: ja mitä tuo lyhentäjä sitten vielä tuo tullessaan, luulen ettei se ainakaan vinjetointia vähennä.
Tästä pulmasta en näköjään selviä ilman apua joten laskeskelpaapas muutkin huvikseen että mitä saatte tulokseksi näillä parametreillä.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 13.11.2011, 20:20:08
Ok, olkoon sitten 90mm noilla perusteluilla :wink:
Omat pitimeni ovat tehty ohuesta (n. 0.9...1 mm) paksusta teräslevystä, jota sain romuttamolta yhdestä metallikotelosta. Tällainen taivuteltava perusteräspidinkin lukittuu hyvin paikalleen, kun sen jättää pituudeltaan putkeen hiukan lyhyeksi ja kiristää ruuveilla tiukaksi. Ne romuttamot kannattaa muutenkin kiertää tarkkaan näissä ATM-projekteissa, koska esim. sieltä saatu alumiini on paljon kaupan vastaavaa halvempaa. (Romualumiini on tietysti nimensä mukaisesti materiaalipuhtaudeltaan vaihtelevaa alumiinia eli sitä ei kannata tarjota sokeasti/tutkimatta metallisorviin teriä pilaamaan, mutta omiin käsityöprojekteihini tuo on kelvannut vallan hyvin.)
Tosiaan tarkoitus on käyttää kierrätysmateriaalia niin paljon kuin vain on mahdollista, esimerkiksi kävin tuossa äsken yhden kaverin luona ja kerroin tästä projektista niin kaveri tuumi että nurkissa olisi joitakin alumiinilevyjä ja saisin ottaa jos vain kelpaisi, no kelpasihan tuo hyvinkin ja nyt minulla on tuommoista 12,7 mm levyä 66 x 66 cm:n pala, kyllä tuosta kevyesti tekee esim. pääpeilin tuennan ja paljon jää vielä ylikin. Ainoa juttu tuossa on se että levyyn on aiemmassa käytössä porattu erinäinen määrä erikokoisia reikiä mutta kun levy on noinkin pksua niin joka tapauksessa sitä joutuisi keventämään :cheesy:.
Kiitokset Juhalle hyvistä linkeistä, tuo mynewton on näköjään aika mielenkiintoinen ohjelma.
Teknofokuksen kaavan yhteydessä kerrotaan että sillä määritetään pienin apupeili jolla saadaan täysin valaistu kuvan keskusta.
カイズ
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 11.11.2011, 00:12:52
Taitaa olla parasta ottaa rauhallisesti ja mietiskellä yksi asia kerrallaan sillä tavalla että kokonaisuudesta tulee vähintäänkin hyvä.
Kyllä, juuri näin. Jos kiirehtii, todennäköisesti joutuu paikkailemaan jälkiään jossakin vaiheessa kuten olen itsekin huomannut. Sinulla on nyt erinomainen tilaisuus rakennella huippulaitteisto, koska voit tehdä sen kiireettä ja harkiten ja ilman kompromisseja ja hoitaa kuvaukset nykyisellä setupilla.
No niin, nyt olen saanut asiohin hieman lisää tietoa, koskien apupeilin koon määrittämistä. Täältä http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9270.0 löytyi hyvä laskukaava asian selvittämiseen.
Tuon laskukaavan perusteella tulevaan putkeen on nyt ehdolla kaksi apupeiliä. Ensimmäinen näistä on Orion Opticsin 100 mm apupeili http://www.orionoptics.co.uk/OPTICS/opticselipticalf.html jolla saa noin 16 mm:n täysin valaistun kuvakentän lyhentäjän kanssa.
Toinen on GSO:n 104 mm:n apupeili http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=14&sort=&XTCsid=f366f5d5b3f3416aeb104c3b0ae09bae&filter_id=91 jolla saa vastaavasti 22 mm:n täysin valaistun kentän lyhentäjän kanssa.
TS:ltä löytyy myös Orion Opticsin peilejä http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=45&sort=&XTCsid=a8ae621c9d24f7005414a9be33d30a88&filter_id=91 jossa hinnat ovat tutummassa muodossa mutta mahtaako nuo olla sen halvempia kuin englannista tilattunakaan, epäilen
Orionin peilit ovat ehkä laadukkaampia mutta lieneekö sillä kovin isoa merkitystä kuvauskäytössä, tähän asiaan saa kommentoida vapaasti koska itselläni ei ole tästä paljon tietoa. Näyttäisi siltä että GSO heijastaa 94% ja Orion 97 %, onko tällä suurta vaikutusta kuvaan?
Nämä peilit ovat jo sen verran painavia että vaativat tukevat rakenteet apupeilin kannattimilta ja aion suunnitella sen sitten kun saan peilin käsiini.
Olen myös päättänyt materiaalin josta putki rakennetaan eli putki tulee pähkinäpuusta eikä vaadi pintakäsittelyyn muuta kuin hyvän lakan. Testaamista varten rakennan ensin putken männystä ja kun olen saanut kaikki mitat optimoitua niin sen jälkeen teen lopullisen putken sitten siitä pähkinäpuusta. Tällä tavalla vältän turhat reiät lopullisessa putkessa.
Olen myös hankkinut ASA-2Korrr lyhentäjän josta on enemmän juttua täällä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9239.0
Pikkuhiljaa projekti etenee ja olen edelleen hyvin luottavainen, oikeastaan nyt kun sain tuon lyhentäjän niin entistä enemmän luottavainen siihen että saan tehtyä kunnon kuvausputken, tästä on hyvä jatkaa :azn:
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 26.11.2011, 19:12:29
TS:ltä löytyy myös Orion Opticsin peilejä http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=45&sort=&XTCsid=a8ae621c9d24f7005414a9be33d30a88&filter_id=91 jossa hinnat ovat tutummassa muodossa mutta mahtaako nuo olla sen halvempia kuin englannista tilattunakaan, epäilen
TS myy OO:n peilejä itse asiassa halvemmalla kuin tehdas myisi kuluineen tänne Suomeen (=saakohan TS jonkin tukkualennuksen suuren vuosivolyyminsa takia?). Halvemman hinnan lisäksi TS:ltä saa peilin nopeasti kotiinsa (jos se on varastotavaraa), kun vastaavasti tehtaalla tilauksesi tehdään seuraavan tuotantoerän mukana jolloin se saattaa viedä aikaa useita viikkoja. (Oma tilaukseni taisi kestää noin 6 viikkoa suoraan Orion Opticsilta tilattuna.)
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 26.11.2011, 19:12:29
Orionin peilit ovat ehkä laadukkaampia mutta lieneekö sillä kovin isoa merkitystä kuvauskäytössä, tähän asiaan saa kommentoida vapaasti koska itselläni ei ole tästä paljon tietoa. Näyttäisi siltä että GSO heijastaa 94% ja Orion 97 %, onko tällä suurta vaikutusta kuvaan?
Nämä peilit ovat jo sen verran painavia että vaativat tukevat rakenteet apupeilin kannattimilta ja aion suunnitella sen sitten kun saan peilin käsiini.
Ostin Orionin apupeilin lähinnä sen takia kun pääpeilikin on samalta valmistajalta ja kaikki valo kuitenkin kulkee tuon apupeilin heijastamana kameralle/okulaariin. Parempi heijastavuus taitaa hukkua Suomen säihin, kun täällä kaikki peilipinnat tahriintuvat kondensioveden tiivistymistä/saostumista jo parissa kuukaudessa. Toisaalta hyvälle pinnoitteelle on käyttöä juuri näissä olosuhteissa. Oma 82mm apupeilini on kiinni kolmella silikonitipalla ja se on kestänyt hyvin paikallaan (taivuttamatta apupeilin muotoa mihinkään suuntaan).
Sinuna valitsisin niin suuren apupeilin että täysinvalaistu kuvakenttä olisi ainakin lähellä kennon lävistäjää. Tuon 104-millisen tuottama kuvakenttä on jo lähellä croppikennon halkaisijaa, mutta 100-millisellä jo selvästi pienempi.
Vinjetointi pitäisi kieltää lailla... itse olen jo päättänyt hankkia 70-millisen omaan skooppiini, koska sillä saan koko kroppikennon täysinvalaistuksi.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 27.11.2011, 16:14:02
Vinjetointi pitäisi kieltää lailla...
Mikä vika on flat-kuvien ottamisessa? Valon määrä laskee kuitenkin melko loivasti kuva-alan nurkkia kohti, joten koko kennon pinta-alalle ei ole tarvetta saada 100% valaisua mitoittamalla putkeen ylisuurta apupeiliä. Apupeili on aina este valon kululle ja se pimentää arvokkaita fotoneita turhaan, jos mitoitus on tehty liikaa "varman päälle".
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.11.2011, 20:48:01
Mikä vika on flat-kuvien ottamisessa?
No ei mikään :azn:
Minulla itselläni vain tuntuu olevan jokin ylitsepääsemätön ongelma flattien kanssa. Vaikka mitä tekisin niin riittävästi venyttämällä vinjetoinnin aiheuttamia artefakteja tulee esiin. Tähän mennessä olen käyttänyt taivasflatteja sellaisenaan, skaalattuna ja epälineaarisesti skaalattuna värikanava kerrallaan. Ja samat kikat myös opaalilasiviritelmällä sekä kuvaamalla pimeällä valkokangasta (yhdistettynä "ditheröintiin"). Olen kerta kaikkiaan tullut (omalla kohdallani) siihen tulokseen, että jos haluan kaivaa kuvista esiin himmeimmätkin pölypilvet säästän aikaa, vaivaa ja hermoja hankkimalla ylikokoisen apupeilin. Hyvät flatit ja huolellinen työskentely näytön äärellä toki auttaa, mutta ainoastaan siirtää artefaktien esiintuloa hieman syvemmälle suomatta lopullista ratkaisua ongelmaan. Muutaman prosentin ylimääräinen valohävikki tai hieman heikompi kontrasti ei merkitse mitään.
Olisin ehkä eri mieltä, jos täysinvalaistu kuvakenttäni olisi vaikkapa 20mm, mutta mistäpä sen tietäisin. Nykyisin pelaan n. 8mm täysinvalaistulla kentällä enkä muusta tiedä ja hermoni ovat jo riekaleina sen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 28.11.2011, 21:25:32
Minulla itselläni vain tuntuu olevan jokin ylitsepääsemätön ongelma flattien kanssa. Vaikka mitä tekisin niin riittävästi venyttämällä vinjetoinnin aiheuttamia artefakteja tulee esiin. Tähän mennessä olen käyttänyt taivasflatteja sellaisenaan, skaalattuna ja epälineaarisesti skaalattuna värikanava kerrallaan.
Minkä takia skaalaat flättejä? Se jos mikä pilaa flättikorjauksen. Ja osta hyvä mies EL-kalvo, pääset flättien otossa paljon helpommalla.
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 28.11.2011, 21:25:32
Minulla itselläni vain tuntuu olevan jokin ylitsepääsemätön ongelma flattien kanssa. Vaikka mitä tekisin niin riittävästi venyttämällä vinjetoinnin aiheuttamia artefakteja tulee esiin. Tähän mennessä olen käyttänyt taivasflatteja sellaisenaan, skaalattuna ja epälineaarisesti skaalattuna värikanava kerrallaan. Ja samat kikat myös opaalilasiviritelmällä sekä kuvaamalla pimeällä valkokangasta...
Ongelmasi ansaitsee oman ketjunsa tai lisäyksen noihin olemassaoleviin flättiboksi-ketjuihin. Olen itsekin hieronut omaa flat-laatikkoani kuntoon ja voin sanoa ettei sen tasaisen valaistuksen saaminen ole mitenkään helppoa kun käyriä alkaa tosissaan venyttelemään LED-valaistuksella :shocked:
Tuon EL-kalvojutun olen tosiaan aikeissa hankkia. Hieman hinnakkaita pakkaavat olemaan, mutta kuulemma hintansa arvoisia.
tämä meni nyt aika offtopic, sorry murtsi :)
Näiden jutustelujen ohessa olen kallistumassa tuohon Orionin 100 millin peilin kannalle, flättejä kun joutuu jokatapauksessa ottamaan koska optisella reitillä on melkeinpä aina jotakin töhnää (pölypalleroita ym.) jotka täytyy suodattaa pois. Toinen seikka mikä puoltaa tätä ratkaisua on se että mahdollinen tuleva CCD kamera tuskin on kovinkaan isokennoinen, jos ei nyt satu lottovoittoa tulemaan.
Tarkistin tuon pääpeilin polttovälin, kaukoputken rakentajan käsikirjasta löysin ohjeet tämän tekemiseen (sivu 13). Mittasin peilin kaarevuussäteen taskulampun avulla ja sain tulokseksi 2258 mm, polttoväli on puolet tästä eli 1129 mm. Arvioin että virhemarginaali on noin 5 mm mikä sopii hyvin tuohon 250 mm:n peilin F lukuun 4,5. Laskemalla tuosta saa sen 1125 mm, ainakaan tässä asiassa ei tullut yllätyksiä mikä on ihan hyvä asia.
Aloitin harjoitusputken teon ja pistän kuvia tulemaan kunhan saan jotakin näkyvää aikaiseksi.
Päivitin oman Newton kuvausputkisivuni nykyrakennetta vastaavaksi.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm (http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm)
Fokusointilaite on liikkuva hylly johon kamera tai okulaariadapteri kiinnitetään 1/4" ruuvilla.
Fokusointilaitteen edessä on kameran mentävä reikä. Tällä saan kameran vähän lähemmäksi apupeiliä.
Huomasin että M42 kierre rajoittaa kennolle pääsevää valokimppua niin että F5 peilillä täysin valaistu alue on halkaisijaltaan
32mm eli kennon kulmat jäävät varjoon. Canonin omalla bajonetilla valaistu alue on 36mm eli kuvan päätyihin riittää valoa mutta silloinkin kulmat jäävät hämäriksi. Kameran oma peili vielä tekee kuvan alareunaan (kuvakennon yläreunaan) vielä oman varjonsa.
カイズ
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 07.12.2011, 23:20:21
Päivitin oman Newton kuvausputkisivuni nykyrakennetta vastaavaksi.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm (http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm)
Tässä on pioneerihenkeä! Tykkään luovista rakenneratkaisuista.
Aika mielenkiintoisen näköinen kokonaisuus, tuo apupeilin pidin on suurinpiirtein semmoinen jota olen hieman jo kaavaillut omaan putkeen eli säätö mahdollisimman lähelle peiliä jotta säädettäessä liikkuu sivusuunnassa mahdollisimman vähän.
Muutamia kysymyksiä:
Paljonko putki painaa?
Onko kuvia pääpeilin pitimestä ja minkälainen on tuenta?
Miten olet suojannut putken hajavalolta? avonaisesta tarkennuslaitteesta luulisi pääsevän valoa häiritsemään kuvausta?
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 07.12.2011, 23:20:21
Tällä saan kameran vähän lähemmäksi apupeiliä.
Huomasin että M42 kierre rajoittaa kennolle pääsevää valokimppua niin että F5 peilillä täysin valaistu alue on halkaisijaltaan
32mm eli kennon kulmat jäävät varjoon. Canonin omalla bajonetilla valaistu alue on 36mm eli kuvan päätyihin riittää valoa mutta silloinkin kulmat jäävät hämäriksi. Kameran oma peili vielä tekee kuvan alareunaan (kuvakennon yläreunaan) vielä oman varjonsa.
カイズ
Tuo peilin varjostus on asia jonka takia flätit ovat jatkossakin pakolliset vaikka kennon saisi muuten täysin valaistuksikin, tämä koskee tietenkin järkkärikuvaamista ccd kuvaamista ei niinkään. 350D kamerassa on pienempi kenno joten bajonetin ja M42 kierteen varjostus ei haittaa minua ainakaan tällä hetkellä.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 08.12.2011, 12:00:04
Muutamia kysymyksiä:
Paljonko putki painaa?
Onko kuvia pääpeilin pitimestä ja minkälainen on tuenta?
Miten olet suojannut putken hajavalolta? avonaisesta tarkennuslaitteesta luulisi pääsevän valoa häiritsemään kuvausta?
Muutamia vastauksia:
Putki painaa n.13kg mutta olen joutunut lisäämään erilaisia vastapainoja kompensoimaan kameraa ja autoguideria.
Näiden lisäksi olen joutunut siirtämään putkea alaspäin jalustassa jotta se mahtuu liikkumaan kuupassa, tämä toi keulalle vielä pari kiloa lisärautaa. Kuvauspaino on n. 20kg.
(http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton_files/image013.jpg)
Pääpeilin tuenta
Putken ympärille on rakennettu havaintosuoja joka on maalattu sisäpuolelta mustaksi.
カイズ
Kiitokset Kaizulle yksityiskohtien esittämisestä.
Projekti etenee pikkuhiljaa ja sain tänään testiputken jo jollakin lailla putkeksi tunnistettavaan muotoon, kovin paljon ei tahdo saada aikaiseksi kun rakentelen töiden jälkeen aina silloin tällöin ja vain vähän aikaa kerrallaan. Nykytilanteesta kuva alla. Luurankorakenne sen takia että yritän säästää painossa mutta taitaa jäädä aika marginaaliseksi tuo säästö, mittasin putken painon ja se oli 2,96 kg. Fokusointilaite painoi 0,93 kg ja kun pääpeili painoi 5,42 kg niin yhteensä se tekee tähän mennessä 9,3 kg. Lisäksi tulee vielä pääpeilin pidin, apupeilin pidin sekä apupeili eli putken lopullinen paino menee pitkälti yli kymmenen kilon.
Huomasin että minulla oli kaksinopeustarkennin varastossa yhdessä putkessa kiinni ja tuumin että otankin sen tähän projektiin käyttöön ainakin näin aluksi ja myöhemmin päätän että jääkö tämä lopulliseksi ratkaisuksi, tällä tavalla säästän jonkun verran rahaa kun ei sitä muutenkaan ole liikaa.
Olen yrittänyt perehtyä tuohon plop ohjelmaan mutta enb saa siitä ulos mitään käyttökelpoisia lukuja, ainoastaan animaatiokuvan jossa ei ole mitään mittoja. En keksi mitä on jäänyt pois koska todennäköisesti en vain osaa käyttää sitä. Sen verran olen tätä miettinyt että taidan tehdä peilille kuuden pisteen tuennan. Pistän tuostakin kuvan tuohon alas.
Onpa kaunis luuranko! :cheesy:
Onpas pro verstas. Ja sen mukainen kaukoputki :smiley:
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 28.12.2011, 22:45:24
Olen yrittänyt perehtyä tuohon plop ohjelmaan mutta enb saa siitä ulos mitään käyttökelpoisia lukuja, ainoastaan animaatiokuvan jossa ei ole mitään mittoja. En keksi mitä on jäänyt pois koska todennäköisesti en vain osaa käyttää sitä. Sen verran olen tätä miettinyt että taidan tehdä peilille kuuden pisteen tuennan. Pistän tuostakin kuvan tuohon alas.
Komean näköinen testiputki (kelpaisi monelle lopulliseksikin ;) :cool:
Jatketaan tuosta Plopista toisessa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.0) ketjussa eli leikkaan/liimaan kyssärisi sinne olemassa olevaan Plop-ketjuun...