Aloittelijan tyhmiä kysymyksiä

Aloittaja Nuadhu, 05.03.2007, 09:56:12

« edellinen - seuraava »

papamiguel

Venus on myös helppo kohde, koska on nyt keväällä kirkkaana taivaanrannassa ja varmasti ensimmäinen ilalla näkyvä kohde. Se lojottaa kuin lentokoneen lähestymisvalo konsanaan ja varmasti löytyy helposti selkeällä kelillä.

Nuadhu

Joo, kiitoksia. Tuossa pari päivää sitten katselin orionin vyön tähtiä, ja sumuakin yritin löytää, mutta ei näkynyt. Etsinputki on "kohdistettu" jotenkin. Kohde pitää nyt laittaa sen hiusristikon ylempänä olevan pystysuoran hiuksen keskiväliin, niin sitten näkyy. Ihan hyvin näkyi, mutta kun katsoin lasin takaa, niin se sumensi hiukan  ;D

andy

Ensiksi olen todella aloittelija, tuli ostettua huuto.netin kautta tuolla 130/650 skywatcher.
Kysynkin voiko tuolla putkellä nähdä galakseja esim. m31/m51 jne. ja miltä ne pitäisi näyttää okulaarin läpi katsottuna?
olen monena iltana tuolla ulkona yrittänyt niitä etsiä ja mielestäni vielä aivan oikeasta paikasta mutta eipä löytynyt mitään muuta kuin eri "kirkkaudella loistavia tähtiä"...

kiitos ja anteeks :)

J-M

Andy, me kaikki olemme aloittaneet tosi aloittelijoina, siitä ei täällä tarvitse pyydellä anteeksi.

Kyseisellä putkellä näkee nuo molemmat ihan hyvin, jos paikka vaan on tarpeeksi pimeä. Itse aloitin galaksihavainnoit 114/1000 putkella, ja nuo (sekä jokusen muunkin) sain silläkin helposti. M31 näkyy semmoisena himmeänä pehmeäreunaisena läiskänä. Kannattaa etsiä suuripolttovälisellä okularilla ilman suodattimia.

Galaksit ovat niitä vaikeimmasta päästä havaittavia asioita, eli älä pety, jos ei ihan ekana iltana löydy. Se vaatii harjantumista.
Jari-Matti Auttila
Elämä on kuin golfpallo - ensin saa paljon iskuja ja sitten päätyy kuoppaan.

pappa

Andyn putki on ihan ok juuri mainitsemiisi havaintoihin. Rauhallinen ja pimeä paikka, ennalta katsottu tähtikartasta/softasta tai planisfääristä sijainti vaikkapa sisällä lämpimässä ja valoisassa auttaa asiaa. Sitten pelipaikalla vaan rauhallinen silmien adaptointi ja etsintä käyntiin jostakin selvästi näkyvästä kohteesta (jonka tietenkin katsoit kartoista etc.). , voit käyttää ret. ja dekl. akselien mittarumpuja tai tähtihyppelyä, ja jos eksyt palaat aina alkupisteeseen. Huolellinen ja sitkeä etsintä tuottaa tulosta ja etenkin kärsivällisyys. 
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

jaffa77

Noista okulaareista vielä semmonen kysymys kun tilasin tollasen putken : Celestron Firstscope 114/1000 EQ ja mukaan tulee 10mm ja 20mm okutlaarit.
Niin mitä muita okulaareja olisi hyvä ostaa kaveriksi.

pappa

Jos paketissa ei ole Barlow linssiä sellainen kannattaa hankkia, vaikkakaan noilla okulaareilla sille ei ole hyötyä kun 10mm milliselle...Kannattaisi harkita 15mm laajakulmaa, ja mahdollisesti myös 25mm joilla saisit välisuurennoksia (10 ja 20 antaa polttovälilläsi 50X/100X)  15mm 66X/25mm 40X. Barlowilla saisit näistäkin 132X/80X suurennokset.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Ak-85

Nostetaampa tätä 5 vuotta vanhaa topikkia.

Elikkäs monen vuoden pähkäilyn jälkeen, sain hommattua sw-200 putken (1200/203) jolle tekaisin dobson -jalustan hiljattain. Harmikseni putki oli matkahuollon kuljetuksessa tainnut saada damagea enemmänkin, koska pääpeilin vieressä oli iso lommo itse putkessa. Noh, tuollainen lommohan pistää silmään, niin päätin ottaa peilin irti ja ruveta oikomaan sitä ruttua. Huomasin että peilin päällä oli pinttynyttä likaa todella paljon kun peili oli irti, ja tyhmyyksissäni hinkkasin peilistä liat pois ensin 1/4 osasta talouspaperilla ja vedella, loput liat poistin paidanhihalla ja vedellä. Huomasin vasta päivää myöhemmin tältä foorumilta, että peilin puhdistaminen on tarkkaa touhua, ja parempi ettei koske siihen ollenkaan.

Tänään sitten sain putken roudattua takapihalle ja pääsin katsomaan tähtitaivasta ensimmäistä kertaa elämässä okulaarin läpi. Aikani katseltua löysin jupiterin ja sain siitä erotettua kaksi ruskehtavaa rengasta, sekä kirkkaan pisteen suoraan navan kohdalla. Toisto oli hiukan suttuinen vaikka koitin tarkentaa koinka paljon. Okulaarina oli sp 10mm sekä 2xbarlow, ilman barlowia kuva oli aikalailla tarkempi.
Koitin myös kollimoida putkea jonku puolisen tuntia, mutten osaa sanoa tuliko siitä hyvä vai ei. Ihmettelen ettei muka pääpeiliä tarvinut säätää, vaikka käytin sen irti, enkä usko että se tuli lähimainkaan samaan asentoon kuin alunperin, koska en muistanut merkata peilin ja putken asentoa toisiinsa nähden.

Haluaisin tietää että :
1.Saako kyseisellä putkella jupiterin näkymään todella terävänä "vöineen" 240x suurennoksella?
2.Onko peilin alumiinipinta 100% varmasti heikolla hapella ronskin putsauksen takia?
3.Onko peili voinut muuttaa muotoaan kuljetuksessa sattuneen kolhaisun takia, joka on osunut luultavasti peiliin sekä putkeen?
4.Pitääkö kollimoinnissa apupeilin varjo saada saman vahvuiseksi tässä putkessa apupeilin ympärille?(katsottuna kindermunapatentin läpi)

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Ak-85 - 13.01.2012, 23:23:27

Haluaisin tietää että :
1.Saako kyseisellä putkella jupiterin näkymään todella terävänä "vöineen" 240x suurennoksella?
2.Onko peilin alumiinipinta 100% varmasti heikolla hapella ronskin putsauksen takia?
3.Onko peili voinut muuttaa muotoaan kuljetuksessa sattuneen kolhaisun takia, joka on osunut luultavasti peiliin sekä putkeen?
4.Pitääkö kollimoinnissa apupeilin varjo saada saman vahvuiseksi tässä putkessa apupeilin ympärille?(katsottuna kindermunapatentin läpi)

1. Saa, jos:
- Seeing on hyvä ( viimeaikaiset jatkuvat matalapaineet antaa olettaa että eilen ei ollut paras mahdollinen keli seeingin shteen ) Suomessa harvoin on hyvä seeing.. hyvää keliä joutuu joskus kyttäilemään kuukausia.
- Putki on jäähtynyt kunnolla ( sisältä ulos -5 keliin vaatii 1.5 ... 2 tuntia jäähdytystä ilman putken suojatulppia - ainakin )
- Optiikka on kollimoitu kunnolla
- Kohtuupuhdas optiikka
- Optiika pitää olla kohtuullista laadultaan
- Osaa katsoa - visuaalihavaintojen teko on taito johon voi harjaantua. Yleensä näkemänsä piirtäminen - siinä katselun lomassa - pakottaa katsomaan kohdetta tarkemmin, ja huomaa enemmän asioita kuin kertavilasulla. Piirrustustaidolla ei ole tässä hommassa väliä.
2. satavarmasti siinä on useita hiuksenohuita naarmuja, selviää tarkistelemalla puhdasta (oikein puhdistettua) pintaa.
  Naarmut huonontaa kontrastia - miten paljon, riippuu naarmujen vahvuudesta ja määrästä. Todennäköisesti et huomaa putkella katsellessa, korkeintaan kirkkaimpien tähtien ympärillä saattaa naarmut aiheuttaa ylimääräistä haloa. Ellei se nyt ihan hirveän naarmuinen ole.
3.  Ei - peili lohkeaa, vaan ei taivu kolhaisusta. Lommo kyljessä on kosmeettinen haitta .
4.  Pitäis olla jotain piirrustusta / kuvaa siitä mitä ajat takaa. Kollimoinnista on juttua: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2025.0
Kollimointi video: http://www.andysshotglass.com/Collimating.html
Timo Kantola

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ak-85 - 13.01.2012, 23:23:27
Toisto oli hiukan suttuinen vaikka koitin tarkentaa koinka paljon. Okulaarina oli sp 10mm sekä 2xbarlow, ilman barlowia kuva oli aikalailla tarkempi.
Koitin myös kollimoida putkea jonku puolisen tuntia, mutten osaa sanoa tuliko siitä hyvä vai ei

Peesaan kaimaa tuossa edellä eli huolet pois, koska peilikaukoputkesi on varmasti hyvässä katselukunnossa sitten kun saat kollimoitua sen oikein. Huono kollimointi on suurin yksittäinen syy peilikaukoputken huonoon kuvalaatuun ja peilin pintatarkkuus, putkivirtaukset yms. tulevat tärkeyslistalla kaukana kollimoinnin merkittävyyden jälkeen. Tämä siis olettaen, että käytät putkeasi oikein ja huomioit sään vaikutuksen.
(PS. Jos se 10mm okulaari on se halpa kiinalainen putken mukaan tyrkätty "no-name" okulaarin kikkula, niin syy kuvan epäterävyyteen voi löytyä tuolta suunnalta (varsinkin barlowilla höystettynä).)
- Timo Inkinen

Ak-85

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 14.01.2012, 19:52:42
Peesaan kaimaa tuossa edellä eli huolet pois, koska peilikaukoputkesi on varmasti hyvässä katselukunnossa sitten kun saat kollimoitua sen oikein. Huono kollimointi on suurin yksittäinen syy peilikaukoputken huonoon kuvalaatuun ja peilin pintatarkkuus, putkivirtaukset yms. tulevat tärkeyslistalla kaukana kollimoinnin merkittävyyden jälkeen. Tämä siis olettaen, että käytät putkeasi oikein ja huomioit sään vaikutuksen.
(PS. Jos se 10mm okulaari on se halpa kiinalainen putken mukaan tyrkätty "no-name" okulaarin kikkula, niin syy kuvan epäterävyyteen voi löytyä tuolta suunnalta (varsinkin barlowilla höystettynä).)

Okulaari on mallia super pliössl, eli varmaankin ihan ok.

Kokeilimme taas kollimoida tuota putkea, jonka jälkeen esim. jupiter jätti sellaisen, kutsutaanko sitä nyt varjokuvaksi vai miksi. Eli planeetta muuttui suttuiseksi puolesta välistä ja venyi siitä alaspäin jonkin verran.

Kollimoin putken tekemällä 3mm reiän keskelle tarkennuslaitteen suojaa. Ensin säädin apupeilin keskelle, seuraavaksi pääpeilin kolme kiinnikettä näkymään kaikki saman verran, ja viimeisenä apupeilin ristikko haettiin keskikohtaa. Menikähän tuo nyt oiken??

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ak-85 - 15.01.2012, 19:37:11
Okulaari on mallia super pliössl, eli varmaankin ihan ok.

Super plössl maininta ei takaa laatua, jos okulaarin valmistajaa ei nimetä. Voit miettiä kuinka seuraavien Plössl-okulaarien laatuerot mahtavat näkyä käytössä, kun niiden hinnat menevät näin:
24€ "Super Plössl"
29€ "TS Super Plössl"
85€ "Antares Ultra Plössl"
85€ "Tele Vue Plössl 11mm"
Voisin ostaa kumman tahansa noista kahdesta viimeisestä mallista ja todeta, ettei näkymän selkeys ole enää kiinni okulaarista (esim. link). Mutta en voisi sanoa samaa, jos putkessani olisi jompi kumpi noista halvemmista "no-name" malleista. :undecided: Hinta ja laatu korreloivat näissä lyhytpolttovälisissä okulaareissa lähes poikkeuksetta, koska pienten linssipintojen tekeminen tarkkuustyönä on hyvin vaativaa ja siksi kallista.

Kollimoinnin onnistumista voi tarkistaa tähtitestillä, jolloin tähden kuvan ympäriltä tulisi löytyä suurilla suurennuksilla näitä Airy disk -renkaita (sitä selvemmin, mitä parempi seeing vallitsee havaintohetkellä). Ja onpa siitä tähtitestin tulkinnasta hyvä ketju täällä foorumillakin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7099.0 Sitten kun alat näkemään näitä tähden ympärille keskittyneitä renkaita tähden kuvassa sitä suurella suurennuksella tarkasteltaessa ja fokusta sisään/ulos säädettäessä, niin uskon että kollimointi on kunnossa. Loppukollimoinnissa on kyse aika pienistä säädöistä, mutta tuolla tarkennuslaitteen keskusreiällä pääsee jo sinnepäin-kollimointiin (n. 80..90% täydestä kollimoinnista?) eli senkin pitäisi auttaa selvästi. Ja on sitä kollimointiakin ihmetelty täällä foorumilla esim. näin, joten ei kun lukemaan foorumia lisää... :wink:
- Timo Inkinen

Ak-85

Olen elänyt siinä uskossa että plössl on valmistaja, huoh. okujen pahvilootassa lukee vain made in china, joka kertoo ainakin minulle, että laatu voi nyt olla joko todella hyvä tai surkea, hinnasta riippuen.

Olen tässä parisen päivää painiskellut tuon kollimoinnin kanssa. Kun putken sain, niin matkahuollossa oli tullut iso lommo kylkeen, josta sitten päättelin et kollimointi ei voi olla kohdillaan. Kohta jokainen osa on jo käytetty irti ja olen aika hyvin oppinut putken rakenteen, joka on onneksi yksinkertainen.
Asensin tänään peilin taakse kaksi puhallinta joissa oli ledivalot, helpotti apupeilin kohdan hakua kummasti, kun pääpeilin ympärillä oli sininen valokehä. Ajan puhaltimia tietääkseni vähän alijännitteellä, mutta silti ne pukkaavat ilmaa peilin ohi putken päähän asti, eli putki jäähtynee muualtakin kuin peilistä kun rupellit tekevät työtään.

Takaisin vielä kollimointiin, muistan kun aiemmin hain apupeilin paikkaa ja ihmettelin, että miksi ihmeessä apupeili on kanamunan mallinen, eli sivuilla oli tilaa enemmän kuin ala ja ylä puolella, tamä siis katsottuna 3mm reiästä "fokkarin" kautta. Hoksasin sitten, että offsetin täytyy olla pielessä. Nyt olen apupeiliä liikutellut edestakaisin putken suunnassa, mutten ole saanut siitä täysin pyöreää, liekkö edes mahdollista? Sitten tämä musta läntti keskellä fokkarista katsottuna, eli apupeilin varjo? Niin tätä en myöskään saa pyöreäksi, ja se johtuu myös väärästä offsetistä? Kaikki näyttää muuten ok:lta kun olen kollimonut putken(x5), mutta apupeilin varjo on isompi klo 3-6 välillä, juuri sieltä mihin apupeilin väärä asento mielestäni vaikuttaa.

Koitan heti tähdellä kollimointia, kunhan sumuverho väistyy tieltä.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ak-85 - 16.01.2012, 21:37:16
Takaisin vielä kollimointiin...

Tätä voisi jatkaa vaikka jossakin kollimointiketjussa peilikaukoputkien alla...
Jos englanti taipuu, niin täällä näyttäisi olevan hyödyllisen näköistä luettavaa CN foorumilta ("Useful info about secondary mirror alignment" -ketju tuon kuvan alla). Jos apupeilin kirkas heijastus näkyy soikiona, niin sitten sen pitimen pituusakseli (ja sitä myöten apupeili) on väärässä kulmassa eikä osoita enää keskelle pääpeiliä.
Myös tämä perinpohjainen opastus auttanee kollimoinnin ymmärtämiseen: http://w1.411.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html
Mutta kuten sanoit, Newton putki on yksinkertainen rakenteeltaan ja sen osien saaminen linjaan keskenään on melko helppoa, kun ymmärtää mitä kullakin säädöllä kulloinkin haetaan. (Offsetin säätö on sellaista kolimoinnin loppuviilausta ja tarvitaan lähinnä ds-kuvauskäyttöä varten - ei siis liity tähän ongelmaan suoraan.)
- Timo Inkinen

Ak-85

Taivas aukeni innokkaalle aloittelijalle. Ensin bongasin perinteisesti jupiterin. 240x planeetta oli todella terävän näköinen näkökentän keskivaiheilla, sivuilla hieman utuinen. Kirkkaaseen tähteen sihtailin ja hiukan ali/yli fokusoin ja rinkulat olivat symmetrisiä joka suuntaan. Melkoinen helpotus oli kun hoksasin, etten ole pääpeiliä raapinut ainakaan aivan pilalle! Löysin myös andromedan galaksin, mutta se näytti lähinnä sumupallolta joka kirkastuu keskipisteeseen päin, nyt hoksasin, että unohdin kokonaan tarkentaa sen kohdalla, noloa. Etsin myös muita sumuja, mutten löytänyt niitä, koska en tiedä ollenkaan minkä kokoisia ne ovat. Stellarium -ohjelma saa opastaa niin kauan kuin läppäri tykkää toimia -13 asteessa.