Planeettaputki

[Timpe]

pitää olla manuaaliset saksalaisella ripustuksella ja kaksi kertaa leikatulle selälle sopivat (polvi operoidaan syksyllä 2012). Hifiä en kaipaa, ihan vaan manuaalisesti ja visuaalisesti.

Tuosta jalustasta vielä: saksalaistyyppinen ekvatoriaalijalusta on muuten sitten perin juurin kettumainen kapine raahattavaksi hiukankaan suuremmassa koossa (esim. EQ5 ja suuremmat). Siitä ei saa kunnolla kiinni ja osat ovat kantamisen aikana selkävikaiselle aina väärässä paikkaa. (Omaa kokemusta on EQ6 Pron:n kantamisesta kahtena kappaleena, jalat/ekvatoriaalipää toisistaan irti.) Olisi siis hyvin tärkeää, että saisit tehtyä jalustalle jonkinlaisen pysyvän pystytyksen. Useimmat kookkaat saksalaiset jalustapäät ovat tämän hankaluuden takia tolpan nokassa.

ED-linssit SkyWatcherin käsittelyssä tarkoittavat näitä semi-APO putkia, joissa ei ole kolmea linssielementtiä objektiivissa vaan käytetään ilmavälillä varustettua kaksilinssistä rakennetta, joista toinen lasi on tuota ED-materiaalia (tjsp. ;-) Tuosta on kuitenkin se etu, että tällainen semi-APO on paljon halvempi valmistaa kuin aidot apokromaatit ja samaan aikaan sellainen antaa kuitenkin 90% APO:n kuvalaadusta. Omistin aikoinaan SW80ED linssiputken, jonka kuva oli hyvällä okulaarilla hyvin lähellä Leican APO Televid kaukoputkea hinnan ollessa kolmasosa tuosta Leicasta. Tämän takia nuo SW:n ED mallit FPL-53 linssillä ovat ihan kannatettavia valintoja hintatietoiselle havaitsijalle

Tuo pienempi venäläis-MCT (127mm) kannattaa sekin tsekata, koska sen kuva vastaisi hyvinkin 100mm APO-putkea ja 1270mm polttovälistä on etua planeettakäytössä ja valmistaja lupaa "main mirror focusing without any shifting" ominaisuutta. SW:n MCT-putkissa tuota "focus shiftiä" riittää ja se ei ole kivaa, jos tarkennus jatkaa liikettä sen jälkeen kun olet päästänyt irti tarkentimen nupista. Tässä hinta vastaa laatua hyvin pitkälle ja SW on säästänyt minusta väärässä paikkaa. Lisäksi tuon IM:n peilit ovat "1/5 - 1/6 wave front PTV" tarkkuudella, mikä takaa hyvät visuaaliset planeettakuvat näissä Suomen seeingeissä (SW:n vastaava laatu lienee 1/4 PTV tienoilla). Mutta kyllähän tuossa on paljon hintaakin hyvien ominaisuuksien vastapainoksi...
(Edit: Ransukin tuossa vastaili samaan suuntaan kuin minä tätä vastausta sorvatessani.)

[Lithos]

Ihan mielenkiinnosta utelen että mihin valintaan päädyit Pappa? Katselin tuosta TS ketjusta että ilmeisesti tilasit joten valinnan tulos kiinnostaa kovasti.

[pappa]

Jännä nähdä mihin lanka etenee
No normaali viikonloppu. Niin oli mulla asiaakin eli kuinka olisi normaali halpis (perus) linssiputki? onko noiden linssit ja värivirhe oikeasti niiin paha ettei visuaalikäytössä tule mitään?  Saati jos haluaa kuvan ottaa? Ei ole itsellä kokemusta, mutta joku hyvä linssiputki kiinnostaisi. Tässä vaiheessa kun on pakko myöntää että ei skylineristä ole kuvausputkeksi jos ruvetaan hifistelemään.    (niin ja nyt tuli omia kysymyksiä papan ketjuun), mutta sallittakoon jos molemmat halajaa hinta/laatu suhteelta hyvää linssiä.

Tervetuloa joukkoon pähkäilemään. Minulla on omalta tähtiteteelliseltä uraltani kokemuksia tähtiputkien osalta vain peiliputkista. Ensimmäinen oli omarakenteinen, sitten pikkuhiljaa laitteet päivittyivät isompiin ja lopulta olin 200 millisen peilin onnellinen omistaja. Minusta sen kanssa oli vaikeaa toimia (edellä kuvasin fyysisiä juttuja) mutta en oikein ollut optisestikkaan siihen tyytyväinen aurinkokunta katselussa.

Tiedän että linssejä on hiottu vuosisatoja, kuten peilejäkin. Mutta kuten tässä etsitään niin pienehköä linssiputkea sillä aurinkokunta kohteisiin ei tarvita aperatuuria juurikaan paljon yli sadan millin, suurennosta sen sijaan tarvitaan. Eli kuten olen kertonut minulla on Carl Zeiss lintuputki, mutta sen hevosvoimat loppuvat juuri suurennoksessa, eikä se toden totta ole mikään tähtiputki koska sen kalvotus sekä optinen toiminta on maksimoitu päivänvaloa ajatellen.

Eli näistä lähtökohdista täällä, en pahastu sinun kysymyksestä. Yhteistä asiaahan tässä ajetaan.

[pappa]

Sekoitetaan pakkaa hiukan
Onko joku hyvä syy sille että haluat nimenomaan saksalaismallisen jalustan, minusta alt-atz tyyppinen (goto)jalusta olisi mukavampi käyttää visuaalikatsomisessa.

On, ei Gotoa, ei sähköä eikä mitään automatiikkaa. Saksalaisessa pystytyksessä viehättää sen retaskensioakseli, olen saanut tarpeekseni jäykän dobsonin nykimisestä ja edestakaisin veivaamisesta

Onko putken pakko olla linssiputki? Mainitsit selkävaivoistasi, pitkähkön polttovälin omaavan linssiputken kanssa joudut väkisin kumartelemaan jos haluat katsoa yhtään korkeammalla olevia kohteita. Tosin planeetat ja kuu eivät täällä koskaan zeniitin lähelle nouse, mutta esim avoimia joukkoja saattaa joutua tähystelemään aika korkealta.

Etsitään planeettaputkea, ei linssi eikä mitään muutakaan valmiiksi ajateltua. Jos laittaa pilkkipakin peffan alle tai nostaa jalustan korkeuksiin pääsee zeniittiin vaivatta koukistelematta. Mutta kuten sanoin nyt etsitään planeetta putkea, ei syväntaivaan laitteita.

[pappa]

Ihan mielenkiinnosta utelen että mihin valintaan päädyit Pappa? Katselin tuosta TS ketjusta että ilmeisesti tilasit joten valinnan tulos kiinnostaa kovasti.

Näin siinä kävi. Jalusta ja pää on EQ3-2/NEQ-3. Muuta en vielä paljasta koska se ohjaa keskustelua psykologisesti liikaa. Jalustahan on ihan tukeva ja siihen voi sitten liittää ihan mitä vain, kunhan nyt se pysyy siinä kohtuudessa.

Mutta kuten pistin keskustelun pystyyn niin ohjataan sitä niin, että planeettaputki edelleen. Ei Gotoa, eikä sähköä tahi muita Guidaus vempeleitä. Ihan ollaan perinteisin menetelmin liikkeellä. Kai täällä on joku muukin joka haluaa elää osittain tähtitieteen runsaassa perinteikkäässä löytämisen riemussa sekä pioneerihengessä. Ja nimenomaan haluaa visuaalisia nautintoja, piirtää ja kirjoitaa. Aina vain paranee jos on edes vähän kiinnostunut tähtiteteestä yhteiskunnallisenkin kontekstin mukaan

Luontokuvaa Markku Saiha kirjoitti Kamera-lehdessä taannoin, että kaikki kuvaavat lintuja. Kukaan ei ole kiinnostunut harrastajista. Antropologia kunniaan.

[Lithos]

Itse kun olen linssiputkiin tykästynyt ja toistaiseksi akromaatilla ihan ok pärjännyt niin se oma valinta tuon jalustan kaveriksi olisi jotain tyyliin S/W Evostar 102 akromaatti jonka polttoväli olisi 1000mm. Itse jouduin säilytys/kuljetussyistä laittamaan lyhempipolttovälisen putken (660mm) mutta ihme kyllä jopa sen ja fringe killerin kanssa on planeettojen tiiraus onnistunut varsin mainiosti (tosin 3x barlowin kera joka aiheuttaa omat ongelmansa).

[pappa]

Tutkin Skywatcherin nettisivulta tarkkaan tuon jalustan ja pään speksit, ne viehättivät ja noin modernia laitetta ei olekkaan ollut ikinä edes lähelläkään joten odotuksen sen suhteen on korkealla. Tuossa juuri todistit sen, että jalustaan voi liittää muitakin laitteita. Kyllähän ne linssiputket ovat olleet aina hyvässä maineessa planeetta tarkkailussa. Akromaatin ja APOkromaatin välillä ei tässä visuaalisessa käytössä ole niin suuria merkityksiä kun ei valoteta. Ja mitä aberraarioon tulee niin sen saa photarissa korjattua suit sait, värivirheillekkin on paljon tehtävissä. Mutta minä en kuvaa tällä laitteella.

[Tane]

 Minä päivitin takavuosina 80 millin linssiputken satamilliseen ja parannus oli nähtävissä mutta ei kovin kummoinen.Nyt jos tekisin saman miettisin vaihtoehtoa;Sky-Watcher Black Diamont  120/1000.Se on akromaatti ja yhdessä EQ-3 jalustan kanssa samassa paketissa vielä edullinen.Putki painaa 5,7 kiloa...

[pappa]

Tanella on kyllä loistava kyky tulkita ajatuksia. Mietin Maksutovia, mutta tässä kokoluokassa aukko (f) on todella pieni, valonkulku myös monen peilin kautta syö sitä. Linssin kuvanterävyyttä ei voi ihan äkkiä oikein muilla tavoilla kompensoida tässä hintahaarukassa.

[mistral]

Tanella on kyllä loistava kyky tulkita ajatuksia. Mietin Maksutovia, mutta tässä kokoluokassa aukko (f) on todella pieni, valonkulku myös monen peilin kautta syö sitä. Linssin kuvanterävyyttä ei voi ihan äkkiä oikein muilla tavoilla kompensoida tässä hintahaarukassa.

Onko linssiputki terävämpi kuin peiliputki? Olen ollut siinä ymmärryksessä että linssi tuottaa paremman kontrastin mutta terävyydessä ei ole eroa.

[Tane]

 Meikäläisellä tahtoo mennä teräyys ja kontrasti sanat usein  sekaisin mutta sanonpa nyt kun olen verrannut SuperAPO 107/700 linssiputkea ja Orion Optics 250/1200 (1/10 lambda)niin eihän siinä terävyydessä ole silmällä havaittavaa eroa mutta sen linssin kontrasti on parempi kun apupeili ja sen kannattimet eivät ole häiritsemässä.Näistä apupeilin tarvitsevista lie häiriöttömin ja paras siis kontrastiltaan se Maksutov-Newton jossa on minimaallisen kokoinen apupeili mutta liuta muita ehkä huonoja ominaisuuksia...että ainakin pienempi linssi hakkaa sen niissä.

[Timpe]

Mietin Maksutovia, mutta tässä kokoluokassa aukko (f) on todella pieni, valonkulku myös monen peilin kautta syö sitä. Linssin kuvanterävyyttä ei voi ihan äkkiä oikein muilla tavoilla kompensoida tässä hintahaarukassa.

Visuaalikatselussa ei ole merkitystä putken f-lukemalla vaan ennemminkin putken apertuurilla (aukolla). Aukoltaan 100mm linssiputki kerää valoa enemmän ja on erottelukyvyltään parempi kuin 80mm linssi (ja sama pätee vertailussa 120mm linssiputkeen, joka on tätä edellä mainittua 100 millistä pykälää parempi näissä asioissa). Putken f-lukemahan tulee laskemalla putken polttovälin ja aukon suhde (1270mm polttoväli / 127mm apertuuri = f 10 valovoima). Lähes ainoa seikka mihin tällä f-lukemalla on vaikutusta visuaalikäytössä, on eri polttovälin okulaareilla putkesta saatavat suurennukset. Edellä mainitsemani 1270mm polttoväli tuottaa siis 10mm okulaarilla aina saman (127x) suurennuksen riippumatta siitä onko putkessa aukkoa 127mm (f10) vai 254mm (f5). Putkien ero tulee sitten esille okulaarista tulevassa valokartiossa eli lähtöpupillin koossa. Tuossa 127/1270mm (f10) putkessa se esimerkissäni oleva 10mm okulaari antaa 1.0 mm lähtöpupillin (=127mm/127x) ja suuremmassa putkessa vastaavasti 2.0 mm lähtöpupillin(=254/127x).

Valonhukka MCT:n usean lasipinnan kautta on todellista (mutta vähäistä) ja siksi vertasinkin tuolla ylempänä 127mm MCT:tä 100mm linssiputkeen. Linssiputken vapaassa aukossa on kyllä etunsa, kun katsotaan esim. niitä apupeilin diffraktion aiheuttamia pieniä terävyyshaittoja peitteellisissä putkissa (Newtonit, MCT/SCT-putket yms., ks. tämä linkki). Toisaalta tuo linssiputken suora valon kulkutie tuo mukanaan myös laitteen fyysisesti pitkän rakenteen. Meille Newton-käyttäjille tästä ei ole suurta siirtymähaittaa, mutta MCT/SCT-putkista linssiputkeen siirtyvä saattaa harmitella putken pituutta ja kookkaita liikeratoja. Putkityypin valinnassa tulee tehtyä samalla monenlaisia kompomisseja yhden jos toisenkin asian suhteen...

(PS. Itse tiedän että oma 300/1500mm Newton-putkeni on timmisti kollimoitu ja tarkennuksessa, kun näen jo pienellä suurennuksella kirkkaiden tähtien kuvassa nämä apupeilinpitimen aiheuttamat ohuet diffraktiopiikit. Eivät ne piikit aina ole pelkästään haitaksi...)

[pappa]

Juu, ihan allekirjoitan edelliset ja kiitän sekä arvostan kun näin tarkkaan osaatte sanoa nuo lähtöpupillit ja okulaarikohtaiset suurennuslakelmat. Tässä tarkoituksessa, siis vain visuaalinen pääasiassa aurinkokunnan kohteita kuu, planeetat, komeetat jne. Ovat ne tärkeimmät. Eli aperatuuri sen mukaan, minusta se satanen riittää koska 85 milliä antaa ihan hyvän näkymän mutta n. 400 millin polttoväli ei anna suurennuksia yhtä paljon kun vaikka 1000mm. Toisekseen haluamani suurennokset ovat 25 ja 100 välillä, maksimissaan vähän yli sadan en tarvitse tehoja linssin koossa sen enempää.

Planeetta tarkoituksiin tutkimani aineiston mukaan sopii juuri linssiputki, kalliit ja erittäin kalliit Katadio putket varmasti ovat hyviä, mutta putkeen ei ole tarkoitus sijoittaa liikaa mammonaa. Ainakaan pieniä MC putkia ei pidetä hyvinä planeettain havaitsemiseen aineiston mukaan. Tässä minun tarkoituksessani etsitään siis perushyvää putkea joka piisaa sitten melkein niin kauan kun tässä katsellaan.

Mutta hyvää ja laadukasta keskustelua.

[Tane]

 Kun luin silloin joskus Kaukoputken käyttäjän oppaan niin omaksuin ajattelemaan että jos esimerkiksi 85 millin objektiivi antaa 85 kertaisen suurennuksen niin 100 millinen antaa 100 kertaisen kuvan kirkkauden(vai onko tämä nyt oikea termi) pysyessä samana.Eli sillä 85 millisellä saataisiin 100 kertaisena hämärämpi kuva.Ja kuten Timpe mainitsi ei F luvulla ole siinä merkitystä.F luku vaikuttaa okulaari kokoihin.Mutta vaikuttaa se F luku akromaattilinssin värivirheeseenkin.F 15:a sitä enää tuskin on.Mutta toisaalta ei ole värivirhettä hyvässä F5 kiikarilinssissäkään...puhun värivirheestä koska en omien ikävien kokemuksieni jälkeen suosittele kenellekkään F5 akromaattia.Sen kanssa pärjäsi kyllä sen aikaa kunnes erehtyi tiiraamaan naapurin F10:tä ja karvas totuus valkeni...

[pappa]

Luulisin että F 10 olisikin juuri se paras. Itse ainakin olen näin ymmärtänyt dokumentaatiota lukiessa. Tiettyyn rajaan asti F palvelee juuri sitä syväterävyyttä vallitsevassa valossa mutta jos menee isommaksi niin tarvitaan apuvaloa kuten valokuvauksessa on. Liian pieni taas antaa avaraa kuvaa mutta syväterävyys on onneton. Siksikään iso newton ei ole oikein kästittääkseni mikään planeettaputki. Jossain olen nähnyt melkein kaksimetrisen newronin, tosin siinä on vain 150mm aperatuuri, eli sillä sitten saa kyllä taas tarkkaa kuvaa. Linssi kuitenkin vakuuttaa koska lasin takana ei ole mitään estettä ennen polttopistettä.