Planeettaputki

[Timpe]

Luulisin että F 10 olisikin juuri se paras. Itse ainakin olen näin ymmärtänyt dokumentaatiota lukiessa. Tiettyyn rajaan asti F palvelee juuri sitä syväterävyyttä vallitsevassa valossa mutta jos menee isommaksi niin tarvitaan apuvaloa kuten valokuvauksessa on. Liian pieni taas antaa avaraa kuvaa mutta syväterävyys on onneton. Siksikään iso newton ei ole oikein kästittääkseni mikään planeettaputki. Jossain olen nähnyt melkein kaksimetrisen newronin, tosin siinä on vain 150mm aperatuuri, eli sillä sitten saa kyllä taas tarkkaa kuvaa. Linssi kuitenkin vakuuttaa koska lasin takana ei ole mitään estettä ennen polttopistettä.

Himmensin lainauksesta viimeisen lauseen, koska se oli ainoa osa tuosta kappaleesta minkä ymmärsin ja käsitin samalla tavoin kuin pappa. (Ajatuksissa on paljonkin järkeä valokuvaajan kameraobjektiiveja/kameroita käsiteltäessä, mutta tähtikaukoputki ei käyttäydy kuten kameraobjektiivi, ks. alta lisää.) Omasta mielestäni tähtikaukoputken yhteydessä ei voida puhua terävyysalueesta samalla tavoin kuin kameraobjektiivien terävyysalueista ja himmennyksistä. Kaukoputkella tähtitaivaalta katsotut kohteet ovat näet "äärettömän kaukana", joten optiikan terävyysalueeksi riittää aukon puolesta mikä tahansa lukema (ts. f4 putki on yhtä terävä tähtien ja putken terävysalueen mukaan asiaa tarkastellessa kuin esim. f10 putkikin), jos oletetaan nämä laadultaan toisaan vastaaviksi. Kerrotko siis hiukan lisää tästä ajatuksestasi "että F 10 olisikin juuri se paras", kiitos!

Eroa terävyyteen saattaa tulla, jos käytetty optinen systeemi piirtää kuvan esim. kaarevalle pinnalle (ei tasolle). Tällöin vain osa kuva-alasta on kameran kennon (tai miksei okulaarin/katselijan silmänkin) muodostamalla tasopinnalla (=terävyysalueella) ja tällöin esim. kuva-alan nurkat tarkentuvat lähemmäksi (tai kauemmaksi) kuva-alan kaarevuusmuodon mukaan. Samalla tavoin kaukoputken muut optiset virheet (esim. Newton-putken komavirhe) aiheuttavat näitä terävyyseroja kuva-alan keskellä ja reunoilla. Kolmas syy terävyyden puuttumiseen voi tulla muusta käytetystä laitteistosta kuten esim. okulaareista, putken optiikan huurtumisista yms. ulkoisista seikoista. Minusta putken aukkosuhde ei siis vaikuta putken terävyyteen suoranaisesti millään tavalla. Newton-putkissa näitä "epäsuoria" vaikutuksia esiintyy vaikkapa siten, että pienen valovoiman (f10...f15) putkessa valo tulee putken pääpeilistä hyvin kapeassa kulmassa ja siksi näennäisesti "samasta" pisteestä (putkesta tuleva "valokartio" on pitkä, kapea ja lähellä tasopintaa kaarevuudeltaan). Nopeissa putkissa (f4...f6) pääpeilin valo tulee kuva-alan reunoilta paljon jyrkemmässä kulmassa katselijan silmään/okulaariin (ja tällöin valokartio on melko lyhyt, leveä tulokulmaltaan ja siksi kaareutunut tuota f10...f15 valokartion vertailukohtaa enemmän). Tämä ero valokartion muodossa selittää myös sen, miksi jotkin okulaarit eivät "toimi" hyvin nopeissa f4..f5 putkissa, koska ne eivät ole suunnittelultaan riittävän hyvin kuva-alan kaareutumista ym. muotovirheitä korjaavia. Ja selittää myös sen, miksi valovoimaiset putket vaativat kaverikseen riittävän hyvät (=samalla kalliit!) okulaarit.

Lisään vielä pari linkkiä aiheen sivuun:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6840
http://www.cloudynights.com/ubbarchive/showflat.php/Cat/0/Number/360923/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1 (CN: Refractor vs. Reflector?)
Jälkimmäinen on tolkuttoman pitkä, mutta hyvin tasokasta keskustelua sisältävä englanninkielinen ketju, jossa perustellaan hyvin kattavasti miksi linssikaukoputki ei yksiselitteisesti ole se "paras" planeettaputki. Se on kenties keskivertokäyttäjälle helpoin putki tähän käyttötarkoitukseen, muttei suinkaan mitenkään lähtökohtaisesti paras ja ainoa valinta

Jos Newton-putki ei anna kelvollisia planeettanäkymiä, niin syynä ei minusta ole Newton-putken rakenne vaan enemmänkin sen käyttäjän tietämättömyys peilikaukoputken tarkkuusvaatimuksista tähän (tai muuhun vaativaan) käyttöön. (Ohessa on lyhyttä tsekkauslistaa näistä vaatimuksista: hyvä peilien laatu (1/6 valoaaltoa tai parempi), putken täydellinen kollimointi, putkivirtauksien poistaminen, peilien riittävä jäähdyttäminen ympäristön lämpötilaan, peilien riittävän tasainen tuenta pitimissään... jne.)
Iso Newton on minusta vallan loistava planeettaputki, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät ja tällaisen ison putken "kesyttää" siihen käyttöön

[pappa]

Tuossa Timpen kirjoituksessa taas viimeisessä kappalessa varmaan oli se, mitä minä en kunnolla osannut. Pitkään kyllä olen Newton putkia kesytellyt, mutta ruoska ei varmaan ole napsahtanut siinä oikeassa kohdassa. Jotenkin tuntuu siltä että Newton kompleksini tuli juuri sen takia päätökseen koska sen huoltaminen ja neuroottinen peilien vahtaaminen väsytti ja teki tehtävänsä. Toinen oli se yksinkertainen kyyristely ja epämiellyttävät asennot siitä katsellessa "tressi asento" suorastaan. Mutta se taas on tuki ja liikuntaelimieni vika se.

[Lithos]

No sanotaan vaikka niin että ainakin itselläni on sen verran laiskuutta että putki joka soveltuu johonkin tarkoitukseen erittäin hyvin ja vaatii huomattavasti vähemmän säätöä sitä varten kuin jokin toinen putki, on ainakin minulle itselleni se paras putki tarkoitukseensa ja sen vuoksi refraktori -> katadioptrinen -> newton on itselleni tuo nokkimisjärjestys. Taivaat täällä missä minä olen eivät oikein syvään taivaaseen sovellu joten aurinkokunnan kohteiden katselu päätarkoituksena menen. Mikäli budjetti joskus huomattavasti paranee, syvän taivaan kapeakaistakuvaus on haaveena mutta nykyisellä menolla hyvin kaukana tulevaisuudessa. Sitä ennen täytyy ottaa aurinkokunnan kohteista irti se mitä omilla vaatimattomilla laitteilla saa.

Olen varma siitä että kun tekee riittävästi työtä niin millä tahansa laitteella varmasti voi OK planeettahavaintoja tehdä mutta kylläkai sillä käytön helppoudella tarkoitukseen nähden pitäisi myös oma painoarvonsa olla. Onhan tämä toki siitä hullu harrastus että vaivaa joutuu näkemään tekee mitä tekee ja säät sen varsin harvoin sallivat mutta jotakin taikaa tuossa yötaivaassa on kun sitä jaksaa. En osaa edes kuvitella sitä työn määrää jonka DS kuvaajat kuten JP, Lauri, Make, Kaizu ja kumppanit joutuvat otostensa eteen tekemään, ainakin siinä suhteessa me planeetta havainnoijat pääsemme vähemmällä :P

Planeettanewton on minuakin houkutellut mutta tuollainen todella pitkäpolttovälinen 150 - 200mm newtoni tuntuu kovasti hankalalta noin kuljetus / kasaus / käyttö mielessä. En epäile etteikö kuvanlaatu sitten olisi ihan huippuluokkaa. Olisi mukavan kuulla enemmänkin Newton miesten plaettahavaintokokemuksia. Itselleni ovat usein ihmisten kertomukset omista laitteistaan ja harrastuksestaan se mukavin asia näillä foorumeilla, kun suurin osa vermeistä on sellaisia joihin en omia näppejäni todennäköisesti koskaan tule saamaan. Kansainvälisessä mittakaavassakin upeat havaintopiirrokset ja kuvat ovat sitten toki se toinen kiva anti neuvojen ja ajatusten ohella.

[pappa]

Lithoksen kanssa samoilla linjoilla, eli aurinkokunta ja sellaiset perinteiset isot kohteet syvältä, orionin sumu, seulaset ja andromeda. Mikään himokas syväntaivaan haravoija en koskaan ole ollutkaan. Helppohoitoisuus taas alkaa vanhemmiten houkuttaa, mitä helpommalla pääsee sen parempi. Kuvaamista, siis varsinaista astrokuvaamista en koskaan ole kokenut houkuttelevaksi, mielummin piirrän ja kirjoitan. Tähtitieteen historia kiinnostaa ja siihen olenkin panostanut haalimalla mahdollisimman paljon dokumentaatiota ja telkasta mitä on tullut. Nykyään niitä tulee paljonkin ja se on hyvä se. Arvostan kovasti kaikkia jotka näkevät vaivaa ja vielä julkaisevatkin tuotoksiaan joita voi sitten katsella ja tutkia.

[Timpe]

... jossa perustellaan hyvin kattavasti miksi linssikaukoputki ei yksiselitteisesti ole se "paras" planeettaputki. Se on kenties keskivertokäyttäjälle helpoin putki tähän käyttötarkoitukseen, muttei suinkaan mitenkään lähtökohtaisesti paras ja ainoa valinta

Kuten kirjoitin, niin linssiputki on keskivertokäyttäjälle helpoin putki, koska sellainen jäähtyy nopeasti, ei menetä kollimointiaan ja on looginen käyttää (putki näyttää sinne suuntaan mistä optiikka piirtää kuvan, eikä kuten Newtonissa miten sattuu). Omassa listassani laadukas MCT menee kuitenkin linssiputkien edelle paremman "apertuuri per euro" -suhteen takia. Lisäksi tällainen lyhyt MCT-putki on vielä pykälää helpompi käsitellä kuin linssiputki ja se piirtää yleensä yhtä hyvän seeing-rajoitteisen kuvan kuin ne peitteettömät linssiputketkin.

Olen omistanut (omistan osan nytkin) 100/850mm, 200/1200mm, 300/1500mm Newtonit + 150/1800mm, 180/1800mm MCT:t + 80/600mm ja 100/900mm linssiputket. Tästä kasasta ylivoimaisesti helpoimmalla on päässyt noiden MCT-putkien kanssa, jos olen halunnut pikaisesti vilkaista jotakin kohdetta tai olen normaalia laiskemmalla mielellä havaintoihin ryhtyessäni. Tämän takia ostin juuri tuon venäläisen 180/1800mm Santel MCT:n "eläkeputkekseni" tulevaan aktiivikäyttöön, jos/kun väsyn joskus Newtonin kanssa puuhaamiseen (kuvaamiseen).

[Tane]

 Kun minulla vielä oli MCT putki niin en ollut tutustunut SCT vastaavaan.Nyt kun sen olen tehnyt sanon että MCT pääsee lähemmäs APO:a.Seitsemän tuuman Maksutov pärjää huoletta viiden tuuman APO:lle.Sillä hoituu syvätaivas osastoakin samalla.Jotka ovat vertailleet sanovat että kahdeksan tuuman F15 Maksutov on lähellä seitsemän tuuman APO:a.Ja niillä tosiaan on hintaeroa.Maksutovissa ei ainakaan näissä mitä olen voinut vertailla kummallista kyllä ole kuvassa keskiesteen häiriötä silmin havaittavissa ollenkaan.

[pappa]

Jyhkeä kataputki olisi varmaan ihan ok, mutta kuten pitkin tietoutta on puhuttu ettei kovin iso putki palvele valosaasteisella paikalla ja sitten ei ole sellaista läheskään vakipaikkaa niin sekin on vaikuttavinaan minuun. Tässä oman havaintopaikkani lähellä on iso E4 tien eritasoliittymä ja se loistaa pimeällä keltaista valosaastetta koko taivaanrannan (eteläinen sektori) joten taivaanranta on tuomittu heti. Sitten omakotitaloalueet leviävät ja maalle kun city ihmiset tulee ne ei uskalla asua pimeässä, vaan pitää koko tontti valaista halogeenein.

Joskus harvoin olen mennyt tai päässty tosi pimeään paikkaan ja siellä sitten on ihan uunona kun katsottavaa olisi vaikka kuinka, sellainen yleisputki olisi paras. Pitkäpolttovälinen dobsonikin pienemmällä aperatuurilla varmaan on ihan ok, linssit tietysti sitten helppohoitoisuudellaan. Katadioptriset voi unohtaa eläkeukon rahapussilla. Toisaalta jos myisi jotain muuta (vaikka kamerat) voisi ostaa vaikka millaisen laitteen, kohtuus tietysti siinäkin.

[Tane]

 Valosaasteisella paikalla missä minä joudun valitettavasti putkineni olemaan on toiminut parhaiten tuollainen neljäntuuman ED ja APO.Isommista en tiedä kun ei ole ollut mahdollisuutta katsoa.Mutta luin muuan vuosi taakse päin tällä foorumilla kun jäsen Munkki kirjoitteli kokemuksistaan.Minä voin nyt ne vain alleviivata.Näillä satamillisillä ainakin pysyy valosaaste vielä kurissa ja akromaatista seuraava eli ED-lasi jo takaa sen että tähdet ei hajoa vaan esim.8millin Baader Hyperion okulaarilla ne näkyvät pistemäisinä.Parastahan siinä ennen kaikkea on se tummana pysyvä tausta.

[pappa]

Minulla on itseasiassa aika vähän kokemuksia tähti-linssi putkista. Onko Tane sitä mieltä että linssi olisi paras kun näin valosaasteessa ryvetään. 200mm peilillä minusta jotenkin tuntui että juuri tuo valosaaste teki häiriöitä kuvaan. Muistan varsinkin kun Jupiter oli matalalla niin se oli ihan kaoottista eikä siitä juuri keltaista kummenpaa irronnut vaikka kokeili pientä ja isoa suurennosta. Lintuputkella 60X suurennoksella erottuu mukavasti ekvaattoriraidat ja linssi on 85. Siitä jotenkin ajattelin että linssi voisi olla parempi, pitäisi vaan saada suurennosta enemmän. Aperatuurikaan ei olisi pahasta. Tuolla toisaalla olen jossain vaiheessa kirjoittanut Opticronin lintuputkesta 100mm linssillä. Opticronilla on vielä 100 asti suurentava objektiivikin, lintuhommissa siitä ei juurikaan ole eroa, onko 80 vai 100 mutta taivaalle se merkitsee. Olin tästä aika mykistynyt kun katseltiin sillä Saturnusta.

[Tane]

 Yksi putkistani on tosiaan vanha SW-120/600 jota pidensin ja laitoin sisään uuden objektiivin"komealta"nimeltään Super APO APM 107/700.Se on vielä halpa,alle tonnin verrattuna LZOS laseihin, mutta on kuitenkin FPL-53:a.Siitä katsoessa en ole katunut kertaakaan uhraustani kuten on ollut useimpien muiden hankintojen kanssa.Ja ihan hyvä oli SW-100/900 ED,toinen joka näistä "paremmista" linsseistä minulla oli.Olihan silläkin hintaa 700 euroa,pelkällä putkella ja objektiivilla.

[pappa]

Kirjoitin googleen best planetary telescope niin antoi mm. Tälläisen sivun

http://www.universetoday.com/40894/the-best-telescope/

Siinä on argumentoitu linssiputkille just valosaasteisella alueella havainnointia.

[Tane]

 Kun pappa kysyt olenko sitä mieltä että linssi olisi paras vaihtoehto niin kannatan sitä juuri tämän valosaasteen takia.Mutta olihan minulla pari Maksutovia,kumpikin 180/1800.SW ja venäläinen Santel.Tuo edellinenkin on kunnolla jäähtyneenä hyvä,se on F15 ja siis pieni keskieste.Painoa on yli 7 kiloa mutta muuten se on kätevä,lyhyt rakenne.Valosaaste ei häirinnyt läheskään kuin kymmenen tuuman Dobsonissa.Santel on laatua;kiinteä peili hiottu tarkasti,2"tarkennuslaite jne...Niillä tietämillähän se planeettaputki alkaisi olemaan.Jos ajatellaan että ollaan havainnoimassa kunnon pimeässä paikassa niin aletaan kallistumaan pitkäpolttovälisen Newtonin suuntaan.Ja siinä saa peilin koko olla sitten jo ainakin kymmenen tuumaa...mieluummin kiinteä rakennus(torni) ja kiinteä pystytys tai Dobsonjalustalla.

[Tane]

 Tuo SW 180 oli tietenkin F15 eli 180/2700 ja silläkin on rajoituksensa kuten Katadioptristen puolella tällä foorumilla on todettu,mutta planeettaputki se kyllä on.

[pappa]

Kiitos Tane. Kuvailen vielä vähän tätä paikkaa. 20 vuotta sitten tämä oli ihan maaseutua, linnunrata ja kaikki silmin nähtävät kohteet hyppäsivät silmille. Kun liikennepolittiikka alkoi muuttua E4 siirtämisestä Päijänteen itäpuolelle rupesi valosaaste lisääntymään. Motari menee suunnilleen 3 kilsan päässä idässä, no se ei mitään muutta tällekylälle tuleva eritasoliittymä rakennettiin eteläsektorin alueelle. Heinola E taas on pohjoisessa, ja siellä on tosi iso kauppakeskus sekä risteyseritasoliittymä. Länsi taivas on vielä onneksi korven alla ja toivottavasti pysyy. Mutta ei sentään, kaikenmaailman oravanpolkuja ja mäyränkieppejä (ihmisten keksimät hellyttävät asuinaluenimet). Eikös sinne rakenneta kivilinnoja jotka sitten valaistaan oikein kunnolla että nähdään kuka täällä asuu (pimeän pelko)

Kauempana on kaakossa Vierumäki SPA, urheiluopisto ja gofkeskus, totta kai se pitää valaista ja kunnolla, lounaan puolella alkaa taustataivaalla vaikuttamaan Lahtelaisten maallemuutto pako (Vääksyn suunta), näiden valaistus on muuttunut tehokkaammaksi kaiken aikaa ja tietenkin valo sinkoaa sitten taivaallekkin.

Täällä on valosaasteketju erikseen, mutta putken valintaa argumentoidessa tämä on välttämätöntä koska saadun tiedon mukaan iso aperatuuri imee saastetta ja näin on käytännössä ruudin tuhlausta (vähävaraisena iso Dobsoni) Kohtuukokoinen akromaatti näyttäisi vievän voiton, sekä täällä että googlatun pohdinna perusteella.

Hyvä hyvä, viedään keskustelua vaan eteenpäin.

[pappa]

Mietin tuossa päivällä kun TS:n tilauksessa ei ole tapahtunut edistymistä (processing) niin mitä eroa mielestänne on 100mm akromaatilla, Vixenin 110mm maksutovilla (Vixen VMC110L) ja SW maksutovin (102). Huomaan, että maksutovella saisi vähän enemmän suurennusta. Helpompi ja pieni koko on maksutovien etu, muuten lienee akromaatti on parempi vai onko?