M 63 Auringonkukkagalaksi

Aloittaja Mikko Päivinen, 24.02.2007, 01:10:23

« edellinen - seuraava »

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 22.04.2010, 17:43:57
No nyt alkaa olla kunnon meininkiä sekä nurinniskalla että jyrkillä. Todella hienoja kuvia molemmat. Kyllä se kalibrointi kannattaa, jatka vaan harjoittelua. Omat kokemukset kalibroinnista ovat sellaiset että flätit ovat välttämättömät, darkkien pois jättäminen ei ole vaikuttanut havaittavasti lopputulokseen. Juuri niin kuin lauri hauholla väittikin. Flät darkit ja biassit olen myös ottanut.

CCD:llä kuvattaessa on syytä aina ottaa kaikki kalibrointikuvat. Siis bias, flat ja dark. AINA.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Lauri Kangas

Kodakin kennoilla näin varmasti onkin. Sonyn pikkusilla kennoilla darkkien napsiminen tuntuu kyseenalaiselta saavutettuun hyötyyn nähden, kun ICX285AL:lläkin darkkisignaalia tulee yksi adu kymmenessä minuutissa. Kuumat pikselit lähtee tosi nätisti sirottelemalla.

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 22.04.2010, 22:47:37
Kodakin kennoilla näin varmasti onkin. Sonyn pikkusilla kennoilla darkkien napsiminen tuntuu kyseenalaiselta saavutettuun hyötyyn nähden, kun ICX285AL:lläkin darkkisignaalia tulee yksi adu kymmenessä minuutissa. Kuumat pikselit lähtee tosi nätisti sirottelemalla.

Sitten kun ollaan tietämyksessä sillä tasolla, että tiedetään kenen valmistajan kenno kamerassa on ja paljonko dark signaalia kertyy per sekunti ja vielä ymmärretään tämän merkitys käytännössä, voidaan tehdä asioita soveltaen. Muutoin suosittelen lämpimästi kaikkien kalibrointikuvien ottamista. Tästä poikkeavat ohjeet vain hämmentävät aloittelevan tähtikuvaajan mieltä.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Murtsi

Petri puhuu kyllä asiaa siinä että kaikki kalibrointikuvat kannattaa ottaa jos ei ole parempaa tietoa. puhuin aikaisemmin omista kokemuksista ja nimenomaan DSLR kuvaamisesta. CCD:stä itselläni ei ole kokemusta.

Jussi Koponen

#79
Aloittelin itsekkin kuvailemaan tätä kohdetta. Valotusta on kertynyt 7 tuntia, 60 ja 80 sekunnin pätkissä. Pinoamisaika hirvittivän pitkä, kun näitä kuvia kertyy se 500 kappaletta ja yksi kuva on 30 megatavua.

Kokeilin nyt tuota Dss:n super pixel modea, joka puolittaa resoluution, ja tuntuu nopeuttavan pinoamista. Kokeilen vielä ilman super pikseli systeemiä pinota nuo kuvat, kunhan saan lisää valotusta.

Edit: Tuli vähän liian iso kuva.

J-P

Näyttää hienolta! "Superpikseli" asetuksen käyttö on hyvä juttu, siinä jää pois turha interpolointi värikanavista. Interpolointi kun ei tuo kuvaan mitään uutta informaatota, ainoastaan kasvattaa sen kokoa raskaasti.

Em. johtuu siitä, että kennon pinnalla oleva Bayermatriisi jakaa valon eri värikanaville, RGGB. Vihreän kanavan resoluutio on tuplat muihin nähden, jotka ovat 1/4 ilmoitetusta kennon resoluutiosta. Puuttuva data värikanavissa paikataan "arvaamalla", eli interpoloimalla, jos käytetään normaalia debayerointi metodia.

Jussi Koponen

Lainaus käyttäjältä: J-P - 28.01.2011, 14:45:27
Näyttää hienolta! "Superpikseli" asetuksen käyttö on hyvä juttu, siinä jää pois turha interpolointi värikanavista. Interpolointi kun ei tuo kuvaan mitään uutta informaatota, ainoastaan kasvattaa sen kokoa raskaasti.

Em. johtuu siitä, että kennon pinnalla oleva Bayermatriisi jakaa valon eri värikanaville, RGGB. Vihreän kanavan resoluutio on tuplat muihin nähden, jotka ovat 1/4 ilmoitetusta kennon resoluutiosta. Puuttuva data värikanavissa paikataan "arvaamalla", eli interpoloimalla, jos käytetään normaalia debayerointi metodia.


Kiitos kehuista!

Eikös asia ole kuitenkin niin, että tuo galaksi olisi sillä täydellä resoluutiolla cropattavissa suuremmaksi?

J-P

Ei, Superpikselikuva on täysresoluutiossa. "oikea" koko on kasattu interpoloimalla. Parempaan lopputulokseen pääsee skaalamalla SP-kuvaa, vaikka 200%, hyvällä algoritmillä, esim. Photarissa.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: J-P - 28.01.2011, 18:48:31
Ei, Superpikselikuva on täysresoluutiossa. "oikea" koko on kasattu interpoloimalla. Parempaan lopputulokseen pääsee skaalamalla SP-kuvaa, vaikka 200%, hyvällä algoritmillä, esim. Photarissa.

Ei se ihan noin ole. Jos superpikselikuva tehdään niin että jokaisesta 2x2 pikselistä kennolla tehdään kuvaan yksi pikseli jonka väriarvoiksi tulevat ko. ryhmän punainen pikseli, sininen pikseli ja kahden vihreän pikselin keskiarvo, niin kyllä siinä ihan vähän spatiaalista dataa elikkäs paikkaerotuskykyä menetetään (mutta ei paljon), siitä syystä että nuo neljä pikseliä jotka nyt kasattiin yhdeksi sijaitsivat alunperin ihan vähän eri paikoissa. Skaalaamalla tälläista kuvaa 200-prosenttiseksi "hyvällä algoritmilla" tehdään ihan samaa interpolaatiota niille ylimääräisille pikseleille, mutta perustuen siihen dataan jonka paikkaerotuskykyä on superpikselikuvan kasaamalla hieman heikennetty (eli huonomman datan pohjalta).

Pitää nyt kuitenkin muistaa, että ei kameroiden omat eikä raw-konvertterien interpolointialgoritmit suinkaan ole mitenkään huonoja tai tyhmiä vaan varsin edistyneitä, eritoten Variable Number of Gradients -interpolointi. Jos raw-kuvasta tehtäisiin värikuva vaikka bilineaarisella suurennoksella värikanavista, siitä tulisi ihan kamala. Lisää voi lueskella vaikka täältä: http://www.stark-labs.com/craig/articles/assets/Debayering_API.pdf

Noista hyvistä suurennusalgoritmeista valmiille kuvalle kannattaa varmaan suosia Lanzcosia, luulisin?

mickut

DSS:ssä on one-shot-värikuvaajille mukava Bayer Drizze moodi, jossa jokaiseen kohdepikseliin laitetaan kunkin kohdalle osuvan bayer-matriisin solun väristä dataa, ja suurella ruutumäärällä yhdistettynä ruutujen ditherointiin kuvien välissä pitäisi teoriassa saada OSC-kameroista paras mahdollinen laatu ulos. DSS:n omilla sivuilla noista on hyvät kaaviolliset esimerkit.

-Antti

J-P

Juu lauri, totta, mutta spatiaalisen resoluution menetystä ei käytännössä tapahdu, koska molemmat GG-kanavat lasketaan mukaan ja niiden aukot täydentyvät, kun ne pinotaan yhteen..
Jos käsitellään nykyaikaisen xxmegapikselikameran dataa interpoloituna satoja 30-300s frameja, niin siinä loppuu hermot ja muistitila.

Itse ratkaisin aikoinaan em. ongelman OSC kameraa käyttäessäni (QHY8) antamalla IRIS-ohjelman jakaa kuva RGGB kanaviin ja pinoamalla kanavat erikseen. Empiiristen testien perusteella, mm. tähden FWHM-arvoon ja muihin mitattaviin suureisiin perustuen, lopputulos oli huomattavasti parempi, kuin kameran tai kolmannen osapuolen debayer algoritmejä käyttäen.

Esimerkkinä tämä kuva, jonka resoluutio oli kymmenistä kokeilemistani menetelmistä paras, on tehty em. menetelmällä. Lisäksi kuvan vihreä kanava on pinottu 2xdrizzle menetelmällä DSS-ohjelmalla, koska dataa oli tuplasti ja se oli "lomittaista" RGGB matriisista johtuen.
(Muut kanavat vain skaalasin 2X.)

http://astroanarchy.blogspot.com/2011/01/ic-1396-reprocessed.html
Kuvattu OSC-kameralla, QHY8, Tokina 300mm AT f2.8 linssi täydellä aukolla.

1:1 kuvan voi ladata täältä nähtäväksi, pakattu TIFF: http://www.mediafire.com/?6t3puw9aqnn27lc

Edit,
200% skaaluksen mainitsin, koska jos vättämättä haluaa kuvan kooksi kameran ilmoittaman pikselimäärän, niin skaalaamalla ylläolevalla tavalla käsiteltyä kuvaa, saa saman lopputuloksen, kuin raahaamalla koko prosessointiketjun interpoloitua dataa mukana, mutta ilman datamäärän aiheuttamaa tuskaa.


Jyrki

Lainaus käyttäjältä: J-P - 28.01.2011, 14:45:27
Näyttää hienolta! "Superpikseli" asetuksen käyttö on hyvä juttu, siinä jää pois turha interpolointi värikanavista. Interpolointi kun ei tuo kuvaan mitään uutta informaatota, ainoastaan kasvattaa sen kokoa raskaasti.

Em. johtuu siitä, että kennon pinnalla oleva Bayermatriisi jakaa valon eri värikanaville, RGGB. Vihreän kanavan resoluutio on tuplat muihin nähden, jotka ovat 1/4 ilmoitetusta kennon resoluutiosta. Puuttuva data värikanavissa paikataan "arvaamalla", eli interpoloimalla, jos käytetään normaalia debayerointi metodia.


Tämä oli hyvä vinkki. Kokeilin eilen pinota kuvia DSS:llä ns. normaalisti sekä superpikseli metodilla ja lopputulos oli laadullisesti aivan yhtä hyvä. Ainoa ero oli superpikseli kuvan selvästi pienempi file.

t. Jyrki H
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Gronjyr

Kuvailin auringonkukkaa tässä yhtenä yönä. Valotusta kertyi 4,5 tuntia. Ei kyllä päässyt vielä kohinasta eroon. Lisää valotusta ja/tai pidemmät yksittäisvalotukset, kunhan saisi jalustaa vähän säädettyä.
Täytyy katsoa jaksaako vielä jatkaa tämän valottamista, kun noita galakseja on kevättaivas täynnä.

Tässä linkki melkein täyden kentän kuvaan.

http://i285.photobucket.com/albums/ll57/gronjyr/Astro%20gallery/Galaxies/m63_laaja4h.jpg

SW 200/1000 + 1000D mod + MPCC + HEQ5 (guidattuna etsin ja QHY5)
Valotus 135x2min, ISO 800



Jyrki G
Jyrki Grönroos
12" F4 newton (DIY)
EQ6 pro (zero backlash mod)
https://www.astrobin.com/users/JyrkiGronroos/
http://greenroseastro.kuvat.fi

Timpe

Hieno kuva jo tässä vaiheessa, sillä ei tuo 135x2min = 4,5h sentään ihan mitätön valotus ole :grin:
- Timo Inkinen

Ransu

#89
Tässä minun otos viime yöltä 2h 14min valoa C8:lla, guidattu 100/660 linssiputkella+barlow ja synguider.  Canon EOS1000D ilman filttereitä, iso 1600 4min osavalotuksilla. Cropattu sopivammaksi ja samalla sain kuuman nurkan pois. Olen itse tyytyväinen tähän kuvaan, sain tuota käsittelyäkin paremmin hallintaan. Valoa piti ottaa nelisen tuntia, mutta tuli tietysti töpättyä, olin ihan varma ettei linssiputki ota jalustaan (seuraavaksi varmistan kokeilemalla) No ottihan se.. tiukasti kiinni jalassa kun menin katsomaan. No en huomannut ainkaan vielä mitään vauriota putkessa tai jalustassa. Pitäisi saada aikaiseksi jatkopalikan hankinta tai tekeminen tuohon jalustaan.
Edit: kuvaa säädetty, p+v värisokea..

Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/