Tarkennus haltuun?

Aloittaja getty, 23.05.2011, 20:49:59

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.05.2011, 23:02:18
...hirveä köntti pääpeilin takana aiheuttaa sen että efektiivinen polttoväli kasvaa (ilman reduceria C8 pitenee noin kahteen ja puoleen metriin)...

Uskon kyllä että erillinen Crayford on paras ratkaisu myös Cassegraineille, mutta nyt tuo jatko meni hiukan yli hilseen :huh:
Newton-miehellä on luulo siitä, että on ihan sama, mistä kohtaa sen valokartion katkaisee (tai kääntää sivulle), sillä putken polttoväli pysyy samana koko ajan, vaikka fokuksen paikka siirtyykin enempi/vähempi sivummalle putken kyljestä katsoen. Onko noissa SCT-putkissa siis jotain outoa valon fysiikkaa, joka lisää optisen systeemin sisäistä polttoväliä sen mukaan kuinka paljon loitonnusta putken taakse sitten tuleekin? Eikö näissäkin putkissa valokartion pituus (ennen okulaaria tai kameran kennoa!) pysy yhtä pitkänä riippumatta siitä, mistä kohtaa valo kääntyy takaisin SCT:n peilien takia?

Jos SCT:n taakse lisätään liian pitkä Crayford, on tällöin SCT:n pääpeiliä tuotava vastaavan mitan verran "ylöspäin" putkessa, jotta valokartion pituus riittäisi uuden Crayfordin tarpeisiin ja fokuspiste tulisi tarkennuslaitteen säätöalueen sisälle. Sisäinen blondini ei nyt suostu ymmärtämään, kuinka tämä muuttaisi putken efektiivistä polttoväliä esim. C8:n tapauksessa 2500 milliin, joten paukautatko sopivalla tiedolla allekirjoittanutta päähän, jotta tuo blondini vaikenee  :tongue:

t. nimim. "Oman Maksutovinsa tulevan Crayford-fokkarin mittoja liiankin kanssa miettinyt..."
- Timo Inkinen

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.05.2011, 23:18:35
Newton-miehellä on luulo siitä, että on ihan sama, mistä kohtaa sen valokartion katkaisee (tai kääntää sivulle), sillä putken polttoväli pysyy samana koko ajan, vaikka fokuksen paikka siirtyykin enempi/vähempi sivummalle putken kyljestä katsoen. Onko noissa SCT-putkissa siis jotain outoa valon fysiikkaa?
Newtonin apupeili on taso joten putken polttoväli on sama kuin pääpeilin polttoväli.  Cassegrainissa putken polttoväli saadaan samoin kuin kahden linssin systeemissä (löytyi pölyisestä lukion fysiikan kirjasta), eli ihan tavallista fysiikkaa.

1/f=1/f1+1/f2-d/fi x f2. f= systeemin polttoväli, f1 = ensimmäisen peilin tai linssin polttoväli, f2 = toisen peilin tai linssin polttoväli ja d = linssien tai peilien välinen etäisyys.

Kaizu
Kai Forssen

Meade-mad

Eli Cassegrain on eräänlainen zoom objektiivi.

Cassegrain LOMO AZT-27 putkessa on pääfokus apupeiliä liikuttelemalla ja hienofokus pääpeilin takana. Kun apupeiliä liikutellaan ääriasentoihin, kuvan koko polttotasolla muuttuu. Systeemi on ilmeisesti optimoitu kuitenkin vain yhdelle pääpeilin ja apupeilin väliselle etäisyydelle. Voisi olettaa että optimoitu etäisyys ko. putkessa on se missä laitteen laakafilmikamera on fokuksessa äärettömään. Kuva ilmeisesti huononee kun apupeili siirretään kumpaan suuntaan hyvänsä tuosta optimipisteestä. Tästä seuraa että pääpeilin takana oleva tarkennuslaite ei saisi juurikaan muuttaa putkelle optimoitua pituutta.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Kaizu

Lisäksi hajavaloa estävät varjostintötteröt toimivat oikein vain lähellä alkuperäistä polttoväliä. Jos fokusta siirretään eteenpäin (lähemmäs kohdetta) alkaa apupeilin vierestä näkyä taustataivas ja päinvastaisessa tapauksessa varjostetaan pois osa hyötysignaalista eli valovoima pienenee.

Kaizu
Kai Forssen

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.05.2011, 23:18:35
Jos SCT:n taakse lisätään liian pitkä Crayford, on tällöin SCT:n pääpeiliä tuotava vastaavan mitan verran "ylöspäin" putkessa, jotta valokartion pituus riittäisi uuden Crayfordin tarpeisiin ja fokuspiste tulisi tarkennuslaitteen säätöalueen sisälle.

Niinkuin muut jo vihjasivat niin syyllinen on tietysti SCT:n kupera apupeili. Kuvailemallasi tavalla toimisi cassegrain tasomaisella apupeilillä, mutta siinä olisi ongelmana puolet halkaisijasta peittävä apupeili ja se, että putki olisi vain puolikkaan polttovälin pituinen (SCT on viidesosan). f/2 pääpeilin liikauttaminen liikuttaa tarkennustasoa viisinkertaisen määrän ja samalla systeemille laskettu efektiivinen polttoväli muuttuu.

Timpe

Kiitos kaikille vastanneille. Allekirjoittaneen sivistys on tältä osin ollut aukossa ;) kun skippasin lukiossa fysiikan opinnot ja muut tiedot aiheesta ovat enempi empiiristä kokeilua.
Tuossa omistamassani Santel Maksutov Cassegrainissa on kiinteä pääpeili, joten vastaavaa zoomausta ei esiinny sen kanssa tarkennettaessa. Tällöin putkeen vaihdettavan Crayfordin on vain "sopeuduttava" tähän tilanteeseen ja noudatettava mahdollisimman hyvin putken alkuperäistä optista suunnittelua toimiakseen järkevällä tarkennusalueella. Näin ajatellen tuo kiinteäpeilinen Rumak Santel toimii kuten tavallinen Newton-putki oman tasopeilinsä kanssa, joten on se Anatoly Sankovich aikamoinen vempula, kun on tämän mallin suunnitellut  :grin:

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.05.2011, 09:26:53
Lisäksi hajavaloa estävät varjostintötteröt toimivat oikein vain lähellä alkuperäistä polttoväliä. Jos fokusta siirretään eteenpäin (lähemmäs kohdetta) alkaa apupeilin vierestä näkyä taustataivas ja päinvastaisessa tapauksessa varjostetaan pois osa hyötysignaalista eli valovoima pienenee.

Tämän takia siis Starlight Instrumentsilla on tämä tynkä SCT-malli tarjolla.
- Timo Inkinen

getty

Lähdetäänpä köyhäillen liikkeelle. Pyörittelin sorvissa sovitteen C8:n vakionupin paikkaan. Stepperi (jonka etupala kuvassa) tulee pyörittelemään suoraan tarkennusakselia, ohjaus Arduinolla ja käsikapulalla. Kaiken järjen mukaan saan ainakin hoidettua tarkentamisen sisältä käsin tulevana kautena.
Pekka Peura, Oulu

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: getty - 21.06.2011, 15:54:03
Stepperi (jonka etupala kuvassa) tulee pyörittelemään suoraan tarkennusakselia, ohjaus Arduinolla ja käsikapulalla. Kaiken järjen mukaan saan ainakin hoidettua tarkentamisen sisältä käsin tulevana kautena.

Edellisellä sivulla naavis mainosti Arduinolle tehtyä tietsikka-ajuria joka taisi myös olla ihan ascom-yhteensopiva fokuseri. Tuolla voisi siis ohjata tarkennusta mistä tahansa oikeasta softasta, vaikka automaattisesti focusmaxilla.

naavis

Tosiaan, en tainnut muistaa laittaa koodiani jakoon. Yritän huomenna ehtiä laittaa kaiken tarvittavan tänne.

Timo Kuhmonen

Lainaus käyttäjältä: getty - 21.06.2011, 15:54:03
Lähdetäänpä köyhäillen liikkeelle. Pyörittelin sorvissa sovitteen C8:n vakionupin paikkaan. Stepperi (jonka etupala kuvassa) tulee pyörittelemään suoraan tarkennusakselia, ohjaus Arduinolla ja käsikapulalla. Kaiken järjen mukaan saan ainakin hoidettua tarkentamisen sisältä käsin tulevana kautena.
Mielenkiintoinen projekti... Onko sinulla C8 putkessa tarkennusnupin akseli miten jäykkä talviolosuhteissa ?
Omassa C8:ssa talvella on tuntuma tahmeampi, lienee rasvojen jäykistymisen syytä.

Mietin,että jaksaako stepperi hyvin pyörittää akselia. Jos on kokeiltu ja toimii, niin OK.
Tästä ketjusta voi olla omiiin rakenteluprojekteihin hyviä vinkkejä...

getty

Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 22.06.2011, 14:19:01
Mielenkiintoinen projekti... Onko sinulla C8 putkessa tarkennusnupin akseli miten jäykkä talviolosuhteissa ?
Omassa C8:ssa talvella on tuntuma tahmeampi, lienee rasvojen jäykistymisen syytä.

Kyllä se tosiaan jäykäksi vetää -20 asteen jälkeen, ja aika näyttää jaksaako tuo motti pyörittää kaikissa olosuhteissa. Pitänee varmaan softassa ottaa torque-mode käyttöön alemmissa lämpötiloissa. Jätin protoon sen verran kehitysvaraa, että tarvittaessa saan kiinni vaikka vaihteistollisen stepperin. Rasvatkin tietenkin voisi putkeen vaihtaa, mutta en oikein tohdi purkaa vielä putkea atomeiksi.
Pekka Peura, Oulu

naavis

Sain viimein aikaiseksi paketoida kirjoittamani fokuseriajurin jakelumuotoon.

Viestin liitteenä on paketti, joka sisältää sekä tarvittavan Arduino-koodin että fokuserin python-ajurin. Pelkän Arduinon lisäksi käytin Motor Shield -lisäpalikkaa, joka mahdollistaa stepperien, DC-moottorien ja servojen helpon ohjaamisen. Python-koodi tarvitsee toimiakseen ainakin py32win- ja pyserial-kirjastot.

Ajuri täytyy "asentaa" suorittamalla Server-hakemistosta register.bat-tiedosto. Ajurin voi myös poistaa käytöstä ajamalla samasta hakemistosta unregister.bat. Arduinon käyttämä COM-portti täytyy kirjoittaa suoraan koodiin Register-metodiin. Portin oletusarvo on 18. En ole vielä ehtinyt kirjoitella graafista setup-ikkunaa, josta portin voisi vaihtaa lennosta. Portin muuttamisen jälkeen täytyy luultavasti ajaa unregister.bat ja register.bat uudelleen.

Kirjoittamani koodi ei ole missään nimessä valmista, mutta se ainakin viime käyttökerralla tuntui toimivan, ja koodia voi hyvin käyttää aihiona muihin vastaaviin projekteihin.

Kiitokset vielä mickutille avusta koodin kanssa. :cheesy:

getty

Oulun korkeudella on vielä aikaa rakentaa. Rupesi mietityttämään riittääkö stepperin vääntö suoralla vedolla, kun viime talvenakin tarkennusnuppia sai ihan kunnolla vääntää -30 asteessa. No, joku jalustan rimpula sai luovuttaa matovaihteensa projektiin, ja nyt ei kyllä ainakaan väännöstä jää kiinni. Seuraavaksi sähkötöiden ja ohjelmoinnin pariin.

Naavikselle kumarrus! Teen tämän ensin käsikäyttöiseksi, mutta tarkoitus on koettaa myös tuolla koodilla ja ihan kuvaussoftasta kasin.
Pekka Peura, Oulu

naavis

Ostin keväällä SW200/1000-putken, jossa on DC-moottorifokuseri. Olen tämän saanut toimimaan koneelta käsin Shoestringin FCUSB-palikalla, mutta vähän houkuttaisi kiinnitellä tuo seurantamoottorina toiminut askelmoottori fokuseriin ja ohjailla sitä tuolla arduinohässäkällä. Katsellaan jos saisin talven aikana tehtyä. :grin:

getty

Nyt pyörii stepperi potikan tahtiin. Kytkentä on hieman ööh.. experimentaalisessa tilassa, mutta alkuperäinen tavoite lienee saavutettu. Eteen ja taakse kulkee n. 0-120rpm ja potikan keskellä ollaan pysähdyksissä. Jostain kumman syystä en tahdo saada tuota kovempia kierroksia, ja pienestä välityksestä johtuen tarkennusliike on melko hidas. Mulla ei ole motor shieldiä, joten naaviksen koodi ei ole ihan suoraan implementoitavissa, mutta katsotaan mitä tästä tulee.
Pekka Peura, Oulu