Tässä kauden päätyttyä on hyvää aikaa jo suunnitella kaluston ehostamista parempien kuvien toivossa. Olen kyllä tyytyväinen muutamiin kuviin ja tietämyksen kehittymiseen ensimmäisen kuvauskauden aikana, mutta hommaa pitää tehostaa ja saantia parantaa.
Eräs pirullinen sudenkuoppa on tarkentaminen kaikkinensa. Jokainen -25 c pakkasessa seisseen SCT:n nuppia pyöritellyt tietää, että hienotarkentaminen on yhtä tuskaa ja osin onnenkauppaa: on lagia ja epämääräisyyttä.
Olenkin jo päättänyt hankkia putken perään ASCOM-yhteensopivan motorisoidun focuserin, jolla tarkentaminen tullaan hoitamaan sisätiloista ensi vaiheessa manuaalisesti FWHM-arvoja tuijotellen ja toivottavasti myöhemmin täysin automaattisesti. Tarkennin pitää mitä ilmeisemmin olla absoluuttisen paikan tietävä (stepperillä) ja softan pitää pelata DSLR:n kanssa (1000d).
Tässä kohtaa loppuukin tietotaito. Tarkentimien, ohjainten ja ohjelmien kombinaatioita on vähintään miljoona. Olisin kiitollinen kokemusta keränneiden mielipiteistä siitä, miten tästä eteenpäin.
Yksi mahdollisuus on vaihtaa fokuseri kokonaan uudeksi Crayfordiksi, kuten Moonlite:
http://www.focuser.com/cgi-bin/dman.cgi?page=category&plugin=dstore.cgi&category=5 (http://www.focuser.com/cgi-bin/dman.cgi?page=category&plugin=dstore.cgi&category=5)
Tai sitten virittää säätölaite nykyisen nupin jatkeeksi, kuten Robofocus:
http://www.robofocus.com/products.htm (http://www.robofocus.com/products.htm)
Molemmat tavat ovat (ainakin nettikirjoitteluiden perusteella) hyviä ja toimivia. Kovin halvaksi ei tule kumpikaan tapa...
Omat kokemukset ovat Moonlite fokuserista (linssiputkessa) ja siitä ei voi liikaa ylisanoja käyttää eli todella upea laite. Sitä voi ohjata "manuaalisesti" käsikapulalla tai tietsikan kautta etänä.Täysin automaattista Focusmax:lla toimivaa laitetta olen vasta rakentelemassa, joten siitä ei vielä kokemuksia.
Näyttävät kyllä laadukkailta kamppeilta nuo Moonliten fokkarit. Hiukkasen alkaa kuitenkin sylettää, kun stepperillä ja kontrollerilla varustettuna hintaa tulisi karvan alta 700 taalaa :shocked: Toisaalta tuossa olisi sitten kokonaisratkaisu valmiina, reducerinkin saa tarkennuslaitteen sisään, ja tähän ei enää käsittääkseni tarvi kuin esim. Focusmax ohjaamaan ja automaattitarkennus on valmis.
Tarkoitatko Jyrki että olet rakentelemassa kontrolleria systeemiin (stepper motor only?), jos täysautomaatti ei vielä toimi?
Lainaus käyttäjältä: getty - 24.05.2011, 10:38:53
Näyttävät kyllä laadukkailta kamppeilta nuo Moonliten fokkarit. Hiukkasen alkaa kuitenkin sylettää, kun stepperillä ja kontrollerilla varustettuna hintaa tulisi karvan alta 700 taalaa :shocked: Toisaalta tuossa olisi sitten kokonaisratkaisu valmiina, reducerinkin saa tarkennuslaitteen sisään, ja tähän ei enää käsittääkseni tarvi kuin esim. Focusmax ohjaamaan ja automaattitarkennus on valmis.
Tarkoitatko Jyrki että olet rakentelemassa kontrolleria systeemiin (stepper motor only?), jos täysautomaatti ei vielä toimi?
Jos on valmis vähän askartelemaan ja koodaamaan, stepperimoottorista ja esimerkiksi Arduinosta on aika helppo kasata tarkennusmoottori ja kontrolleri sille, hintaa tulee <50 euroa. :laugh: Itselläni on EQ2-jalustan seurantamoottorista tehty fokusmoottori ja sille Arduinosta tehty kontrolleri ja Pythonilla kirjoitettu ajuri. Mekaaninen kiinnitys vain vielä puuttuu. Ehkä kesän aikana sitten...!
Lainaus käyttäjältä: getty - 24.05.2011, 10:38:53
Näyttävät kyllä laadukkailta kamppeilta nuo Moonliten fokkarit. Hiukkasen alkaa kuitenkin sylettää, kun stepperillä ja kontrollerilla varustettuna hintaa tulisi karvan alta 700 taalaa :shocked: Toisaalta tuossa olisi sitten kokonaisratkaisu valmiina, reducerinkin saa tarkennuslaitteen sisään, ja tähän ei enää käsittääkseni tarvi kuin esim. Focusmax ohjaamaan ja automaattitarkennus on valmis.
Tarkoitatko Jyrki että olet rakentelemassa kontrolleria systeemiin (stepper motor only?), jos täysautomaatti ei vielä toimi?
Moonliten fokuserit eivät tosiaan ole sieltä halvimmasta päästä, sillä laadusta joutuu maksamaan. Toisaalta halvemmallakin voi aivan hyvin rakentaa toimivia kokonaisuuksia.
Ensin pitää päättää haluaako uusia SCT:n oman fokuserin uudella Crayfordilla vai rakentaa laitteen joka pyörittää nykyistä fokuserin nuppia (kuten Robofocus)
Täysin automaattisen tarkennuksen rakentaminen vaatii:
- moottorin (mielellään stepperi) joka pyörittää fokuseria.
http://tienda.lunatico.es/epages/Store.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/Store.Lunatico/Products/CMT03
- yksikön jolla kontrolloidaan moottoria.
http://www.rigelsys.com/
http://tienda.lunatico.es/epages/Store.sf/en_GB/?ObjectPath=/Shops/Store.Lunatico/Products/ACNSEL02
- sekä tietsikan, jolla hallinnoidaan ohjainyksikköä ja tarkennussoftaa (kuten FocusMax).
http://users.bsdwebsolutions.com/~larryweber/
FocusMax:n toimii kuitenkin ainoastaan Maxim:lla tai CCDSoftilla, joten näistä tulee helposti lisäkustannuksia.
Olen pyörittänyt nykyistä systeemiä tietsikalla käyttäen apuna Backyard EOS softaa (halpa) sekä Rigel Systemin ohjainyksikköä. Fokuserissa ei ole tällä hetkellä stepperimoottoria vaan tavallinen DC moottori, joka ei ole paras mahdollinen yhdistelmä FocusMaxin kanssa. Systeemi on kuitenkin hyvin helppo tarkentaa "manuaalisesti" etänä tietsikan avulla, joko FWHM:tä tai live view:ta hyväksi käyttäen.
Menin kuitenkin tilaamaan vähän aikaa sitten uuden kameran, jossa on mukana CCDSoft. Ja kun ennestään koneelta löytyy SkyX, niin ajattelin korvata DC moottorin stepperillä ja laittaa yhdistelmän pyörimään FocusMax:in avulla.
Lähempänä naaviksen budjettia mutta hieman vähemmällä koodauksella/säätämisellä selvinnee Shoestringin tuotteilla.
http://www.store.shoestringastronomy.com/products_fc.htm
Suosittelen myös JMI:n fokusointiratkaisuja.
http://www.jimsmobile.com/chart_focuser_comparison.htm
Hei
Tässä myös hyvä vaihtoehto.
http://www.robofocus.com/products.htm
EDIT Huomasin Jyrkin jo maininneen tämän, joten voin vain suositella.
Monipuolinen ja tarkka laite.
t vesa_k
Kiitoksia vinkeistä, alkaa asiat selvitä hieman. Tässä nyt näkyy olevan parikin mahdollista linjaa seurattavaksi, itse väkästellen tai taalat tiskiin ja valmista pöytään.
Esim. Arduinon saisin kyllä pyörittelemään putken tarkennusnuppia stepperillä manuaaliohjauksessa, mutta ASCOM-ajurin koodaaminen tulevaisuutta ajatellen jää kyllä multa tekemättä. Kiinnostava tuo naaviksen Python-ajuri, josta kyllä kuulisi mielellään enemmänkin.
Seletekin kontrolleri vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jospa menisikin aluksi keskitietä ja rakentaisi stepperipohjaisen mekaniikan putken vakionuppiin ja hoitaisi Seletekillä ohjauksen. DIY-virityksen voi sitten vaihtaa tarvittaessa moottori-Crayfordiin, jos homma ei pelaa kunnolla. Hintakaan ei ole ihan mahdoton ja laajennusvaraa löytyy.
Foorumilaisilla näyttää Seletekkiä olevan, joten miten on pelannu? Millä softalla komennatte sitä?
Lainaus käyttäjältä: getty - 24.05.2011, 19:27:35
Kiinnostava tuo naaviksen Python-ajuri, josta kyllä kuulisi mielellään enemmänkin.
Voin paremmalla ajalla laittaa ajurit vaikka jakoon. Vähän niissä on vielä viilailtavaa, mutta tällä hetkellä stepperiä voi jo pyöritellä ajurin kautta vaikka MaximDL:ssä.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 24.05.2011, 19:32:08
Voin paremmalla ajalla laittaa ajurit vaikka jakoon. Vähän niissä on vielä viilailtavaa, mutta tällä hetkellä stepperiä voi jo pyöritellä ajurin kautta vaikka MaximDL:ssä.
Tämä olisi kyllä enemmän kuin ystävällisesti tehty! Vastavuoroteorian mukaan jos tarvit mekaniikan toteutuksessa sorvi/jyrsinapuja, niin täältä pesee.
Lainaus käyttäjältä: getty - 24.05.2011, 19:27:35
Jospa menisikin aluksi keskitietä ja rakentaisi stepperipohjaisen mekaniikan putken vakionuppiin ja hoitaisi Seletekillä ohjauksen.
Sivusta mietin sitä, että millaiset välykset (mirror flopit yms.) tuossa SCT:ssä on? Ei kai se moottoroitu tarkennus osaa korjata sitä, jos pääpeili liikahtaa säädön lopuksi vielä hiukan johonkin suuntaan, kun osat asettuvat paikalleen? Täältä siis ääni erilliselle Crayfordille, jonka ei tarvitse olla edes kovin pitkäliikkeinen säädöiltään (karkeatarkennukset voisi tehdä pääpeilillä, lukita sitten pääpeilin (jos mahdollista) ja käyttää lopuksi moottoroitua Crayfordia hienosäätöön).
SCT:n nuppisäätö on myös mielestäni surkein tapa lähteä hienotarkennusta rakentelemaan, kuten
Timpe tuossa hyvin pohjusti. Ehdottomasti erillinen tarkennin moottorilla, niin ei mene koko yö
tarkennuksen kanssa kiroillessa... Kaikki kokeilemani pääpeiln siirrolla tarkennettavat systeemit
kärsivät ongelmasta eli hervottomasta välyksestä.
SCT:n perään tulevassa crayfordissa on omat ongelmansa, mutta se on silti paras ratkaisu. Mekaniikassa kannattaa panostaa laadukkaaseen fokuseriin jonka voi ostaa kaupasta. Tarvittavat himmelit sen motorisointiin voi sitten ihan hyvin pykätä ite jos rahkeita on. Niiden kanssa ei ole läheskään niin kriittistä. Toisaalta jos ostaa tarpeeksi hyvän fokuserin niin motorisointikustannukset valmiilla palikoilla ovat myös aika mitättömät loppuhintaan nähden.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.05.2011, 23:16:11
SCT:n perään tulevassa crayfordissa on omat ongelmansa, mutta se on silti paras ratkaisu...
Tarkoitatko ongelmilla tarkennuslaitteen kohdistusta optiselle akselille (sen mahdollista vaikeutta) vai jotain ihan muuta?
Noihin kollimointijuttuihin en ole ihan hirveästi ehtinyt sekaantua. Nyt kuin muistelen maksutov-säätöjesi sinnikkyyttä, niin kieltämättä tuokin voi osoittautua kinkkiseksi. Lähinnä hirveä köntti pääpeilin takana aiheuttaa sen että efektiivinen polttoväli kasvaa (ilman reduceria C8 pitenee noin kahteen ja puoleen metriin) ja reducerin kanssa käytettäessä pitäisi periaatteessa olla ihme virityksiä joilla se liikkuu tarkennuspakan ja kameran mukana. Sitten kun on kauheasti tavaraa perässä niin voi jo tulla vipuvarsiongelmia. Mutta niinkuin sanottu, se on silti paras ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.05.2011, 23:02:18
...hirveä köntti pääpeilin takana aiheuttaa sen että efektiivinen polttoväli kasvaa (ilman reduceria C8 pitenee noin kahteen ja puoleen metriin)...
Uskon kyllä että erillinen Crayford on paras ratkaisu myös Cassegraineille, mutta nyt tuo jatko meni hiukan yli hilseen :huh:
Newton-miehellä on luulo siitä, että on ihan sama, mistä kohtaa sen valokartion katkaisee (tai kääntää sivulle), sillä putken polttoväli pysyy samana koko ajan, vaikka fokuksen paikka siirtyykin enempi/vähempi sivummalle putken kyljestä katsoen. Onko noissa SCT-putkissa siis jotain outoa valon fysiikkaa, joka lisää optisen systeemin sisäistä polttoväliä sen mukaan kuinka paljon loitonnusta putken taakse sitten tuleekin? Eikö näissäkin putkissa valokartion pituus (ennen okulaaria tai kameran kennoa!) pysy yhtä pitkänä riippumatta siitä, mistä kohtaa valo kääntyy takaisin SCT:n peilien takia?
Jos SCT:n taakse lisätään liian pitkä Crayford, on tällöin SCT:n pääpeiliä tuotava vastaavan mitan verran "ylöspäin" putkessa, jotta valokartion pituus riittäisi uuden Crayfordin tarpeisiin ja fokuspiste tulisi tarkennuslaitteen säätöalueen sisälle. Sisäinen blondini ei nyt suostu ymmärtämään, kuinka tämä muuttaisi putken efektiivistä polttoväliä esim. C8:n tapauksessa 2500 milliin, joten paukautatko sopivalla tiedolla allekirjoittanutta päähän, jotta tuo blondini vaikenee :tongue:
t. nimim.
"Oman Maksutovinsa tulevan Crayford-fokkarin mittoja liiankin kanssa miettinyt..."
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.05.2011, 23:18:35
Newton-miehellä on luulo siitä, että on ihan sama, mistä kohtaa sen valokartion katkaisee (tai kääntää sivulle), sillä putken polttoväli pysyy samana koko ajan, vaikka fokuksen paikka siirtyykin enempi/vähempi sivummalle putken kyljestä katsoen. Onko noissa SCT-putkissa siis jotain outoa valon fysiikkaa?
Newtonin apupeili on taso joten putken polttoväli on sama kuin pääpeilin polttoväli. Cassegrainissa putken polttoväli saadaan samoin kuin kahden linssin systeemissä (löytyi pölyisestä lukion fysiikan kirjasta), eli ihan tavallista fysiikkaa.
1/f=1/f1+1/f2-d/fi x f2. f= systeemin polttoväli, f1 = ensimmäisen peilin tai linssin polttoväli, f2 = toisen peilin tai linssin polttoväli ja d = linssien tai peilien välinen etäisyys.
Kaizu
Eli Cassegrain on eräänlainen zoom objektiivi.
Cassegrain LOMO AZT-27 putkessa on pääfokus apupeiliä liikuttelemalla ja hienofokus pääpeilin takana. Kun apupeiliä liikutellaan ääriasentoihin, kuvan koko polttotasolla muuttuu. Systeemi on ilmeisesti optimoitu kuitenkin vain yhdelle pääpeilin ja apupeilin väliselle etäisyydelle. Voisi olettaa että optimoitu etäisyys ko. putkessa on se missä laitteen laakafilmikamera on fokuksessa äärettömään. Kuva ilmeisesti huononee kun apupeili siirretään kumpaan suuntaan hyvänsä tuosta optimipisteestä. Tästä seuraa että pääpeilin takana oleva tarkennuslaite ei saisi juurikaan muuttaa putkelle optimoitua pituutta.
jk
Lisäksi hajavaloa estävät varjostintötteröt toimivat oikein vain lähellä alkuperäistä polttoväliä. Jos fokusta siirretään eteenpäin (lähemmäs kohdetta) alkaa apupeilin vierestä näkyä taustataivas ja päinvastaisessa tapauksessa varjostetaan pois osa hyötysignaalista eli valovoima pienenee.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.05.2011, 23:18:35
Jos SCT:n taakse lisätään liian pitkä Crayford, on tällöin SCT:n pääpeiliä tuotava vastaavan mitan verran "ylöspäin" putkessa, jotta valokartion pituus riittäisi uuden Crayfordin tarpeisiin ja fokuspiste tulisi tarkennuslaitteen säätöalueen sisälle.
Niinkuin muut jo vihjasivat niin syyllinen on tietysti SCT:n kupera apupeili. Kuvailemallasi tavalla toimisi cassegrain tasomaisella apupeilillä, mutta siinä olisi ongelmana puolet halkaisijasta peittävä apupeili ja se, että putki olisi vain puolikkaan polttovälin pituinen (SCT on viidesosan). f/2 pääpeilin liikauttaminen liikuttaa tarkennustasoa viisinkertaisen määrän ja samalla systeemille laskettu efektiivinen polttoväli muuttuu.
Kiitos kaikille vastanneille. Allekirjoittaneen sivistys on tältä osin ollut aukossa ;) kun skippasin lukiossa fysiikan opinnot ja muut tiedot aiheesta ovat enempi empiiristä kokeilua.
Tuossa omistamassani Santel Maksutov Cassegrainissa on kiinteä pääpeili, joten vastaavaa zoomausta ei esiinny sen kanssa tarkennettaessa. Tällöin putkeen vaihdettavan Crayfordin on vain "sopeuduttava" tähän tilanteeseen ja noudatettava mahdollisimman hyvin putken alkuperäistä optista suunnittelua toimiakseen järkevällä tarkennusalueella. Näin ajatellen tuo kiinteäpeilinen Rumak Santel toimii kuten tavallinen Newton-putki oman tasopeilinsä kanssa, joten on se Anatoly Sankovich aikamoinen vempula, kun on tämän mallin suunnitellut :grin:
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.05.2011, 09:26:53
Lisäksi hajavaloa estävät varjostintötteröt toimivat oikein vain lähellä alkuperäistä polttoväliä. Jos fokusta siirretään eteenpäin (lähemmäs kohdetta) alkaa apupeilin vierestä näkyä taustataivas ja päinvastaisessa tapauksessa varjostetaan pois osa hyötysignaalista eli valovoima pienenee.
Tämän takia siis Starlight Instrumentsilla on tämä tynkä (http://starlightinstruments.com/shop/product_info.php?products_id=358&osCsid=41de107bc1ae9a3f3647bb615615498a) SCT-malli tarjolla.
Lähdetäänpä köyhäillen liikkeelle. Pyörittelin sorvissa sovitteen C8:n vakionupin paikkaan. Stepperi (jonka etupala kuvassa) tulee pyörittelemään suoraan tarkennusakselia, ohjaus Arduinolla ja käsikapulalla. Kaiken järjen mukaan saan ainakin hoidettua tarkentamisen sisältä käsin tulevana kautena.
Lainaus käyttäjältä: getty - 21.06.2011, 15:54:03
Stepperi (jonka etupala kuvassa) tulee pyörittelemään suoraan tarkennusakselia, ohjaus Arduinolla ja käsikapulalla. Kaiken järjen mukaan saan ainakin hoidettua tarkentamisen sisältä käsin tulevana kautena.
Edellisellä sivulla naavis mainosti Arduinolle tehtyä tietsikka-ajuria joka taisi myös olla ihan ascom-yhteensopiva fokuseri. Tuolla voisi siis ohjata tarkennusta mistä tahansa oikeasta softasta, vaikka automaattisesti focusmaxilla.
Tosiaan, en tainnut muistaa laittaa koodiani jakoon. Yritän huomenna ehtiä laittaa kaiken tarvittavan tänne.
Lainaus käyttäjältä: getty - 21.06.2011, 15:54:03
Lähdetäänpä köyhäillen liikkeelle. Pyörittelin sorvissa sovitteen C8:n vakionupin paikkaan. Stepperi (jonka etupala kuvassa) tulee pyörittelemään suoraan tarkennusakselia, ohjaus Arduinolla ja käsikapulalla. Kaiken järjen mukaan saan ainakin hoidettua tarkentamisen sisältä käsin tulevana kautena.
Mielenkiintoinen projekti... Onko sinulla C8 putkessa tarkennusnupin akseli miten jäykkä talviolosuhteissa ?
Omassa C8:ssa talvella on tuntuma tahmeampi, lienee rasvojen jäykistymisen syytä.
Mietin,että jaksaako stepperi hyvin pyörittää akselia. Jos on kokeiltu ja toimii, niin OK.
Tästä ketjusta voi olla omiiin rakenteluprojekteihin hyviä vinkkejä...
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 22.06.2011, 14:19:01
Mielenkiintoinen projekti... Onko sinulla C8 putkessa tarkennusnupin akseli miten jäykkä talviolosuhteissa ?
Omassa C8:ssa talvella on tuntuma tahmeampi, lienee rasvojen jäykistymisen syytä.
Kyllä se tosiaan jäykäksi vetää -20 asteen jälkeen, ja aika näyttää jaksaako tuo motti pyörittää kaikissa olosuhteissa. Pitänee varmaan softassa ottaa torque-mode käyttöön alemmissa lämpötiloissa. Jätin protoon sen verran kehitysvaraa, että tarvittaessa saan kiinni vaikka vaihteistollisen stepperin. Rasvatkin tietenkin voisi putkeen vaihtaa, mutta en oikein tohdi purkaa vielä putkea atomeiksi.
Sain viimein aikaiseksi paketoida kirjoittamani fokuseriajurin jakelumuotoon.
Viestin liitteenä on paketti, joka sisältää sekä tarvittavan Arduino-koodin että fokuserin python-ajurin. Pelkän Arduinon lisäksi käytin Motor Shield (http://www.ladyada.net/make/mshield/index.html) -lisäpalikkaa, joka mahdollistaa stepperien, DC-moottorien ja servojen helpon ohjaamisen. Python-koodi tarvitsee toimiakseen ainakin py32win- ja pyserial-kirjastot.
Ajuri täytyy "asentaa" suorittamalla Server-hakemistosta register.bat-tiedosto. Ajurin voi myös poistaa käytöstä ajamalla samasta hakemistosta unregister.bat. Arduinon käyttämä COM-portti täytyy kirjoittaa suoraan koodiin Register-metodiin. Portin oletusarvo on 18. En ole vielä ehtinyt kirjoitella graafista setup-ikkunaa, josta portin voisi vaihtaa lennosta. Portin muuttamisen jälkeen täytyy luultavasti ajaa unregister.bat ja register.bat uudelleen.
Kirjoittamani koodi ei ole missään nimessä valmista, mutta se ainakin viime käyttökerralla tuntui toimivan, ja koodia voi hyvin käyttää aihiona muihin vastaaviin projekteihin.
Kiitokset vielä mickutille avusta koodin kanssa. :cheesy:
Oulun korkeudella on vielä aikaa rakentaa. Rupesi mietityttämään riittääkö stepperin vääntö suoralla vedolla, kun viime talvenakin tarkennusnuppia sai ihan kunnolla vääntää -30 asteessa. No, joku jalustan rimpula sai luovuttaa matovaihteensa projektiin, ja nyt ei kyllä ainakaan väännöstä jää kiinni. Seuraavaksi sähkötöiden ja ohjelmoinnin pariin.
Naavikselle kumarrus! Teen tämän ensin käsikäyttöiseksi, mutta tarkoitus on koettaa myös tuolla koodilla ja ihan kuvaussoftasta kasin.
Ostin keväällä SW200/1000-putken, jossa on DC-moottorifokuseri. Olen tämän saanut toimimaan koneelta käsin Shoestringin FCUSB-palikalla, mutta vähän houkuttaisi kiinnitellä tuo seurantamoottorina toiminut askelmoottori fokuseriin ja ohjailla sitä tuolla arduinohässäkällä. Katsellaan jos saisin talven aikana tehtyä. :grin:
Nyt pyörii stepperi potikan tahtiin. Kytkentä on hieman ööh.. experimentaalisessa tilassa, mutta alkuperäinen tavoite lienee saavutettu. Eteen ja taakse kulkee n. 0-120rpm ja potikan keskellä ollaan pysähdyksissä. Jostain kumman syystä en tahdo saada tuota kovempia kierroksia, ja pienestä välityksestä johtuen tarkennusliike on melko hidas. Mulla ei ole motor shieldiä, joten naaviksen koodi ei ole ihan suoraan implementoitavissa, mutta katsotaan mitä tästä tulee.
Hain tietoa foorumilta moottoroituun tarkennukseen siirtymisestä ja tämä ketju osoittautui hyväksi monipuolisen tietosisältönsä puolesta. Ylläpito, kannattaisiko tämä aihe kiinnittää pysyväksi tämän alueen alkuun, niin ei tarvitsisi etsiä niin pitkään muiden viestiketjujen seasta olennaista?
Sitten itse aiheeseen, sillä liikun näet Laurin kanssa samoilla aaltopituuksilla tässä projektissani...
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.05.2011, 23:16:11
Mekaniikassa kannattaa panostaa laadukkaaseen fokuseriin jonka voi ostaa kaupasta. Tarvittavat himmelit sen motorisointiin voi sitten ihan hyvin pykätä ite jos rahkeita on...
Ei tosin tainnut toteutua tuo loppulauseen ajatus, kun menin tilaamaan "FTF2020BCR (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&product_id=206)" ja "MKIT20 (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&keyword=MKIT20&category_id=0&product_id=81)" nimiset osat Starlight Instrumentilta omaan 300/1500mm Newton putkeeni. Jospa tällä pääsisi eroon nykysysteemini yksinopeustarkennuksen työläydestä... :grin: (Tutkailin osien hintoja verkosta ja totesin, että tilaaminen rapakon takaa taitaa nyt olla kuitenkin hiukan halvempaa kuin TS:ltä tässä tapauksessa. Rakentelua en ajatellut harrastaa tällä kertaa, kun tuo lämpötilakompensointi houkutteli kovasta hinnasta huolimatta.)