Komakallio (B65)

[Lauri Kangas]

Askarreltu pieni sateensuoja kopin ulkopuolelle jäävälle ketjun osalle. Ketju on kyllä ruostumatonta mutta rulla ei. Katsotaan kestääkö näin. Tämä kuva muuten katon liikkeitä valvovasta IP-kamerasta.

Jos joku aikoo apinoida meiltä tuon rakenteen niin tehkää ihmeessä jo katontekovaiheessa ko. jatkolärpäke, niin tulee vähän hienompi. 



Katon moottoroinnissa edetään viimeistelyjen kanssa. Tehdään kolmen napin (auki, kiinni, hätäseis) käyttöliittymä ovensuuhun, mutta hätäseissin releohjaus tuottaa vielä tenkkapoota. Huomenna taas testailemaan.

Tilattiin aikoja sitten testiin US5881 Hall-antureita, mutta taidetaankin tilata jotain vähän paremmin koteloituja malleja kokeiltavaksi. Mitä ilmeisimmin sähköpyörien jarrukahva-anturit voisi soveltua tähän hommaan hyvin.

[Ville Puoskari]

Kannattaisiko tuohon rullalle olla oma lämpövastus? Voisin kuvitella että voi tuurillaan jäätyä kiinni.

-V

[Lauri Kangas]

Tuskin se jäätyy jos ei kastukaan, eikä jää lumen alle. Sen sijaan kiskoille kyllä suunnitellaan lämmitystä. Ei vaan ehkä ole tämän kesän homma vielä.

[pnuu]

Näyttää lippa olevan aika lyhyt ja ratas aika lähellä sen ulkoreunaa. Ehkä joku (irrotettava) päätylevy toisi lisäsuojaa pitkittäin tulevalle satellee.

[Ville Puoskari]

Tai vaikka kuminen lipare siihen joka myötäilisi kiskon reunaa?

-V

[Lauri Kangas]

Joo, kyllä tuota päätylätkääkin jo vähän piirreltiin mutta katsotaan nyt kehkeytyykö tarve vai ei.

Tänään saatiin johdotettua lokaalit käyttelynapit paikalleen.





Nappulaboksi on tuotu ovensuuhun ja on kiinni 8-karvaisella verkkokaapelilla. Auki/kiinni-napit ovat suoraan kiinni arduinon pinneissä, hätäseis-napissa on kaksi kontaktia joista toinen välittää painalluksen arduinolle, toinen sulkee releellä moottorishieldille menevät sähköt kokonaan. Tuon verkkokaapelin irtoaminen/katkeaminen tekee saman kuin hätäseissin painaminen.

Arduinon ja akun luona on vielä vähän siistimistä...



Löytyi ihan sopivan kokoinen lääkekaappi näille rensseleille. Pitää vain porata kasa läpivientejä seinään ja teipata jotain vihreän ristin päälle, ettei kukaan tule etsimään sieltä aspiriinia.

[Lauri Kangas]

Nyt on lääkekaappi kondiksessa, läpiviennit tehty ja piuhat järjestyksessä.



Kaapin päältä menee piuhat käyttönapeille, moottorin enkooderille ja moottorin sähköille. Käyttämättömissä läpivienneissä on paikka kakkosmoottorille (katon lukitsemiseen) sekä kahdelle hall-anturille jotka asennetaan lähipäivinä. Kaapin sivulla on USB-läpivienti ja CTEKin ylläpitolaturi tuolle lyijyakulle.

Tämän myötä saatiin vihdoin katon kontrolleri kiinteästi kiinni Raspberry piihin ja kotimatkalla pysähdyttiin kilometrin jälkeen pientareelle suorittamaan ensimmäinen oikeasti etäkäyttöinen katon avaaminen ja sulkeminen.  Hyvin toimi.

Ollaan myös pikkuhiljaa täytetty koppia jos jonkin näköisillä antureilla ja datankeruulla. Esim. tuolta kattokontrollerilta saadaan talteen tieto lääkekaapin lämpötilasta jotta nähdään meinaako akku jäätyä. Talteen jää myös akun jännite ja katon liikuttamisen virrankulutus. Onkos teidän tähtitornissa kahdeksaa lämpöanturia? 

[Timo Kuhmonen]

Omassa kellarissa olisi aikanaan ollut käytetty Rittalin lukittava rosterikotelo, olisi joutanut luovuttaa tuohon käyttöön.... Mutta hyvä että joku kotelo löytyi, lääkekaappikin kelpaa

Miten käy silloin, jos on esim katto on auki ja virrat katkeaa Komalliolta
-> pitääkö käydä käsin sulkemassa katto jokaisesta suojasta ?
-> vai saako kyseisen kopin katon kiinni varmennusakun jänniteillä, jos moottorin syöttö sitä kautta...?

[vehnae]

Kopissa on sähkökatkojen varalta UPS kuvauslaitteiden suojana sekä erillinen lyijyakku kattomoottorille ja -kontrollerille (Arduino). UPS on kytketty USB:llä havaintosuojaa ohjaavaan Raspberry PI:hin, joka tietää tätä kautta milloin töpselistä tulee virtaa ja milloin ei. Lyhyisiin sähkökatkoihin meidän ei tarvitse reagoida, mutta jos sähkökatko kestää pidempään (minuutteja; tarkka raja on vielä määrittelemättä), huomaa raspi sen ja toteaa että nyt pitäisi laittaa pillit pussiin. Kuvauskoneilla on kussakin SGP:ssä kiinni meidän oma ASCOM SafetyMonitor -ajuri joka kyselee jatkuvasti tilaa tuolta raspilta, jolloin kun sieltä tulee viesti että tilanne on 'unsafe' niin kukin SGP lopettaa kuvausohjelman ja ajaa putken parkkiin. Kun viimeinenkin putki on parkissa (meillä tulee vielä erilliset optiset sensorit parkkiasennon varmentamiseen) niin raspi komentaa kattokontrolleria sulkemaan katon ja unten mailla olevat tähtikuvaajat voivat kääntää rauhassa kylkeä.

Muut Komakallion kopit ovat toistaiseksi aika paljon manuaalisempia :-).

ps. Tuollaiselle pienelle rosterikaapille voisi olla käyttöä eräässä toisessa projektissa, jos sellainen lojuu nurkissa ylimääräisenä ja siitä haluaisi eroon niin saa viestitellä.

[naavis]

Olemme tähän mennessä hoitaneet rakennusporukan keskinäisen kommunikoinnin IRC:ssä ja Whatsapp-ryhmässä, mutta nyt olemme harkinneet Whatsappin vaihtoa Telegram-pikaviestimeen. Olen hissuksiin koppiautomaation edetessä kirjoittanut koppia varten Telegram-bottia, jolta voi kysellä esimerkiksi sääoloja tähtitornilla tai onko katto auki vai kiinni. Haaveissa olisi saada Telegrammiin (muiden toimintavarmempien kommunikaatiomuotojen ohessa) ilmoitus aina kun koppi aukeaa tai jos tulee joku virhetilanne.

[Lauri Kangas]

Taas edistysaskeleita. Johdotettiin hall-anturit paikalleen.



Kummallekin hall-anturille on oma magneetti joista toinen on printatulla telineellä kiinni katossa.



Nyt katto toimii mukavasti antureiden perusteella, eli kun avatessa magneetti ohittaa anturin, kattoa aletaan hidastaa pysähdykseen. Kun sulkiessa kohdataan magneetti, hidastetaan etanavauhtiin jolla ajetaan kiinni asti. Jos anturi ei jostain syystä huomaa magneettia, enkooderin rajat hoitavat samat hidastelut viime hetkellä. Mekaanisia rajakytkimiä ei ole.

Lisäksi otettiin vihdoin käyttöön moottori joka lukitsee katon paikalleen työntämällä 50mm tankoa kakkosnelosen sisään.



Moottorin alla näkyy lisäksi mikrokytkin joka on koko kattohärvelin ainoa mekaaninen rajakytkin. Siitä ei välity tieto katon kontrollerille, se on vain varmistamassa että lukkomoottoria voi ajaa ainoastaan silloin kun katto on kiinni ja reikä on kohdalla. Muissa tilanteissa moottorin sähköt on katki.

Moottorilla on työntövoimaa noin sata kiloa, joten ei haluta sen työntelevän puoliksi auki olevaa kattoa kiskoiltaan. 

Lisäksi työn alla on hieno ledinauhavalaistus (punainen/valkoinen) koppiin, ei enää tarvitse lyödä päätään pimeässä.

[wm-x]

Olettepas olleet ahkeria! Kateellisena katselen tuota osaamista. Hienoa kun teette asiat viimeisen päälle oikein, moni voi ottaa siitä mallia 

[Ville Puoskari]

Lyijyakuista sen verran, että pakkaskestävyyttä saa lisää huomattavasti akunlämmittimillä. Tuppaavat hyytymään, mulla riittää yhdeksi yöksi 12v / 15Ah akut (kolme akkua) nippa nappa jos aamuun asti kuvaan ja on kova pakkanen (alle -25C). Sitten kun lämpiävät niin taas riittää virtaa. Luulisi myös pidentävän käyttöikää.

Mutta hyvähän se on puskista huudella että tehkää näin. Aika harvalle observatoriolle voi laittaa tekstarin Suomessa. Hieno projekti!

-V

[Lauri Kangas]

Olettepas olleet ahkeria! Kateellisena katselen tuota osaamista. Hienoa kun teette asiat viimeisen päälle oikein, moni voi ottaa siitä mallia 

Tekemällä oppii, ennen tätä projektia ei edes osattu sahata suoraan.  Ammattiosaaminen rajoittuu meillä ohjelmointiin ja laskemiseen, mutta näissä hommissa saa hyvää harjoitusta elektroniikkaan ja muuhun mukavaan. Ratkaisevaa on pitää rima korkealla ja väsymättä googlettaa, mistä päin kiinaa löytyy riman ylittämiseen sopivat osat.

Kaikki aiheeseen liittyvä koodihan löytyy meiltä täältä https://github.com/komakallio ja sitä voi vapaasti käyttää omissa projekteissa. Kunhan ehditään niin tehdään varmaan jotain ohjeitakin.

Lyijyakuista sen verran, että pakkaskestävyyttä saa lisää huomattavasti akunlämmittimillä. Tuppaavat hyytymään, mulla riittää yhdeksi yöksi 12v / 15Ah akut (kolme akkua) nippa nappa jos aamuun asti kuvaan ja on kova pakkanen (alle -25C). Sitten kun lämpiävät niin taas riittää virtaa. Luulisi myös pidentävän käyttöikää.

Meillä vähän helpottaa ettei tarvitse käytellä kuvauslaitteistoja noista akuista. Akun tarkoitus on vain varmistaa että katto saadaan kiinni myös sähkökatkon sattuessa. Sen pitäisi myös olla aina täynnä, kun on jatkuvasti kiinni ylläpitolaturissa.

Jatkuvaa kuormaa akussa on vain Arduino (n. 100 mA) ja hätäpysäytyksen rele (70 mA), joten ilman laturia akun tyhjenemiseen menee useita päiviä. Katon avaaminen/sulkeminen kuluttaa normaalitilanteessa 1 A ja kestää kaksi minuuttia. Lukkomoottori vie 0.3 A ja pyörii viisi sekuntia kerrallaan. Tästä syystä katsottiin että vaikka akkua lämmittämällä saisi varmaan akusta enemmän kapasiteettia pakkasella, niin meillä ei taida olla sille mitään tarvetta. Tuo tarvittava määrä sähköä pitäisi akusta lähteä -25C:ssäkin, niin kauan kun akku on ehjä.

Mutta laitettiin kuitenkin kaappiin tuo lämpöanturi niin voidaan tutkia asiaa sillä silmällä. Myös akun jännite saadaan tietää arduinon välityksellä. Tietysti mielessä kävi jo laittaa arduino ohjaamaan akkulämmitintä aina kun on liikaa pakkasta. 

[vehnae]

Mainittakoon vielä että kuvauslaitteita pyörittävän UPSin (APC Back-UPS) sijaan on vähän eri tilanne. Siinä on nimittäin ikävä ominaisuus että se laittaa pillit poikki kun lämpötila laskee riittävän alhaiseksi. Siis totaalisen poikki, katkaisten kaikki sähköt. Tämä ei ole kovin toivottavaa (käynyt viime talvina pari kertaa kovilla pakkasilla), joten meidän elektroniikkakaappia on tarkoitus hieman eristää ja varustaa termostaatilla ja laitekaappilämmittimellä. Lisäksi ajatus on käyttää ulkolämpötilaa myös "safety"-kriteerinä, jolloin etäkuvaus ei onnistu / päättyy liian kovilla pakkasilla. Täällä etelässä näitä -25C öitä ei onneksi montaa ole vuodessa.