Tee se itse -aurinkosuodin

Aloittaja Celest1al Sphere, 04.04.2011, 20:58:07

« edellinen - seuraava »

mals77

Olen rakentelemassa, tai siis "rakennuttamassa" aurinkosuodinta. Kun tuon rakennelman heikoin osa on tuo itse kalvo, ajattelin, että onko mahdollista käyttää kaksinkertaista kalvoa (tiheys 5), vai meneekö valotusajat jo liian pitkiksi?

-Mikko-

einari

Jos on kestävyydestä huolissaan, niin voi harkita lasilla varustettua suodatinta.
___
Tapio

mals77

Lasisista suotimista ei taho löytyä soppelia tuuolle 800mm Samyangin telelle. Halkaisijaltaan sopivia kyllä löytyy, mutta "kaula" niissä on turhan pitkä, kun pitäis mahtua jalustapanta rungon loppupäähän, joka ei muutenkaan ole järin pitkä, kohtuuttoman pitkän tarkennusrenkaan vuoksi. Vaihtoehto B on laittaa suodinkalvo kahden pahvikiekon väliin, jolloin itse kalvo olisi vaihdettavissa.

-Mikko-

Jyri Lehtinen

Kalvo on tosiaan siinä mielessä haurasta, että siihen on hyvin helppo saada reikiä aikaan. Toisaalta samaan tapaan on myös isoja lasikiekkoja helppo naarmuttaa. Herkkyyden laadut ovat vain eri suotimissa erilaisia. Lisäksi mahdolliset reiät ja suuremmatkin repeämät kalvossa on helppo korjata soveltamalla maalarinteippiä tai korjauslakkaa. Muutama paikattu täplä suotimessa ei haittaa kuvanlaatua sen enempää kuin kaukoputken apupeilinkään varjostus.

Tuplasuotimen käyttö ei taas oikein onnistu. Syynä on juurikin mainitsemasi valotusaikojen venähtäminen mahdottoman pitkiksi. Normaali aurinkokalvo on tiheyttä ND5, eli se päästää valosta läpi osan 1/10^5=0.00001. Jos pinoaa kaksi tällaista kalvoa päällekkäin, pääsee valoa läpi enää osa 1/(2*10^5)=1/10^10=0.0000000001 eli siis melkoisen vähän. Asiaa voi havainnollistaa myös vertaamalla tarvittavia valotusaikoja. Koska ND5 kalvo päästää valosta läpi osan 0.00001, tarkoittaa se, että saadakseen tämän suotimen läpi yhtä kirkkaan kuvan kuin ilman suodinta, pitää valotusajan olla samassa suhteessa pitempi eli siis 100000 kertainen. Jos siis yhden kalvon läpi kuvatessa saa mieleisensä kirkkauden 1/100 s valotuksella, pitää toisen ND5 suotimen läpi kuvaa valottaa jo 100000/100 s = 1000 s = 17 min. Tällaista voi olla tietenkin hauska kokeilla, mutta ei se kyllä missään mielessä ole käytännöllistä :laugh:

Baaderin aurinkokalvoa saa valokuvauskäyttöön myös ND3.8 vahvuisena. Tämänkin kalvon tapauksessa tuplasuodatus vie liikaa valoa pois. Tämä kalvo siis läpäisee valoa osan 1/10^3.8=0.00016. Asiasta kiinnostuneille jääköön laskutehtäväksi selvittää, kuinka pitkiä valotusaikoja tällaisella järjestelyllä tarvittaisiin vaikkapa verrattuna yksittäiseen ND5 kalvoon.

Omasta mielestäni aurinkokalvon käyttäminen normaaliin tapaan esim. yllä annetun ohjeen mukaan on hyvä ja toimiva ratkaisu. Kalvo on halpaa eikä suotimen askarteleminen (tai sen teettäminen kaverilla tai perheenjäsenellä) ollenkaan hankalaa. Lisäksi kalvosuotimen saa pidettyä hyväkuntoisena vuosikausia, ellei sitä kohtele aivan erityisen kaltoin.

Timi

#19
Hieman epävarman näköinen kiinnitys:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5517_Euro-EMC-Sonnenfilter-mit-Baader-AstroSolar-Folie-219-283mm.html
Muuten saa noin samalla hintaa tuommosen valmiimman tekeleen kuin isompi arkki Baaderin kalvoa suuremmalle putkelle.

Timi

Lainaus käyttäjältä: einari - 30.04.2012, 11:25:37
Jos on kestävyydestä huolissaan, niin voi harkita lasilla varustettua suodatinta.
Vaikuttaneeko kuvauksessa tai muuten mihinkään mitään jos kalvon laittaa vaikka kahden tavallisen ikkunalasikiekon väliin?

Lithos

ikkunalasin laadun huomioon ottaen kyllä vaikuttaa ja paljon.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

jmantyla

#22
Tämmöisen värkkäsin kahdesta muovirenkaasta, olivat jotain rakennusjätettä.

Pesin renkaat ja porasin ruuvinreiät, minkä jälkeen kalvon voi puristaa renkaiden väliin. Halkaisija 130 mm peittää hyvin 125 mm linssin ja viritelmä sopii huurreputken sisälle.
Mekaaninen puoli on nyt kunnossa, sitten pitäisi opetella aurinkokuvien jälkikäsittely.

Edit. Lisätään vielä, että AstroSolar -kalvon pienellä rypistymisellä ei näytä olevan mitään vaikutusta kuvaan. Eikä isoja ryppyjä edes tule, kun kalvon puristaa kahden renkaan väliin. Sen sijaan mikään ei auta, jos Aurinko on pilvien ja sateen takana Venuksen ylikulun aikaan, kuten sääennusteet nyt lupaavat.

Jorma M.
Kangasala

Timi

#23
Oma versio aurinkosuotimesta AstroSolar D3,8 kuvauskalvolla, eli punamultamaalipytyn uusiokäyttöä, halkaisija melko sopiva C9,25 putkelle.
Täytyy vielä tehdä tuohon etupuolelle kartongista tms. mustaksi maalattu rinkula joka painattaa kalvon lopullisesti tiiviisti pytyn pohjaa vasten, kosketussuojakin pitänee jotenkin väsätä ettei vahingossa töki herkkää kalvoa puhki.
Ripa käy kuminauhan kanssa hyvin pitämään paikoillaan putken suulla, kannattaa kuitenkin ennen putken suuntausta varmistaa että kokonaisuus varmasti on pohjassa ja pysyy paikoillaan eikä "lipsu".
Ei aivan täydenaukon (halk. 19cm) suodin mutta tuskin lie paljon merkitystä kuvauksessa.








Ja päivitystä projekti aurinkosaaviin, leikkasin ja tein sopivan aukon toisen ämpärin pohjaan jonka kiinnitin ruuveilla tuohon ensimmäiseen rakennelmaan niin saa kalvon tasaisesti kiinni ja bonuksena suojakehystä etupuolelle, jätän maalaamatta niin eipähän kuumu auringossa niin paljoa kuin mustaksi maalattu tekisi.

Valmis suodin SCT:lle.








micko

Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 04.04.2011, 20:58:07




Oletkos tyytyväinen tähän ratkaisuun? Suunnittelin itse lähes samanlaista ja mietin olisiko kannattavaa. Ei tarvisi leikelläkään kalvoa ja kalvo jää helposti vaihdettavaksi, jos se menee rikki.
Mikko Laine
Mosstack, koodaamani tähtipinoamissofta
Blogini
Kaikki kuvani on otettu yhdistelmällä Canon EOS 1100D, 200/2.8L II USM ja Eq3-2 ellen ole toisin sanonut.

koo_mikko

#25
Heipähei,

Rakentelin Astro Solarista kameran objektiiviin (Sigma 150-500mm) sopivan filtterin aurinkokuvaukseen. Ei tuolla putkella oikein kaukoputkien rinnalle pääse, mutta kuuta kokeillut aiemmin kuvata, ja miksei aurinkokin voisi onnistua tällä logiikalla. Kuva:



Yksi kysymys Baaderin Astro Solar kalvosta tosin olisi. Kalvo jäi melko venytettyyn tilaan liimauksen kuivuessa ja pahvin muotoutuessa, joten kuinka vaarallista tuo on?

Kaikkialla varoitetaan venyttämästä, mutta vaikuttaako venytys näkymän/kuvan laatuun vai suoraan turvallisuuteen? Kalvoa voisi nyt parhaiten kuvata sanalla rummunkalvo... En haluasi riskeerata, joten vastauksista tähän turvallisuus-asiaan olisin kovasti kiitollinen.

EDIT. Purin vielä viritelmän ennenkuin liimaukset kuivui kokonaan, hiukan joutui voimaa käyttämään että sai kalvon irti = lisää rasitusta ja venytystä. Nyt kuitenkin kalvo sopivan löysällä viritelmässä. Silti mietityttää uskaltaako käyttää ollenkaan tuosta venytyksestä johtuen?

EDIT-2. Kiitoksia vastauksista, nyt vain testailemaan :)

mikko

Lithos

Itselläni KO. tila korjaantui parin päivän ja parin käytön jälkeen itsekseen, ehkä näin käy tässäkin tapauksessa.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Jyri Lehtinen

Itsekin tein parit ensimmäiset aurinkosuotimeni kevyesti pingottamalla. Kuten todettua, on kalvolla tapana löystyä kohtuullisen väljäksi pienessä ajassa. Kaikki koskaan aurinkokalvolla tapaamani vauriot ovat olleet rehellisesti repeämiä. Minkäänlaista valmistusvaiheen venytyksestä johtuvaa kalvon rappeutumista en ole nähnyt. Kyseessä on näkemykseni mukaan pitkälti varoitus, jolla pyritään välttämään kalvon vahingoittumista.

Kontju

Kellään vinkkiä minkälaisen maalipytyn tai kanisterin voisi ottaa uusiokäyttöön suodattimen rungoksi, kun sisähalkaisija pitäisi olla SW 150:n ulkohalkaisijaan sopiva, eli vajaa 19 cm?