IRIS:tä aloittelijalle:AlkuhöpinääIRIS on monipuolinen tehokas ja halpa (freeware) (tähti)kuvienkäsittelyohjelma - sopii niin aloittelijalle, kuin pidemmällle ehtineellekin.
Etenkin Digijärkkärillä kuvaajille "must" softa. No ainakin sitä kannattaa kokeilla. IRIKsen käyttöä rajoittaa sen luotaantyöntävä
käyttöliittymä, joka poikkeaa Windowsiin tottuneelle, mutta ei hätää, yksinkertaisemmin pääset liikkeelle, kun seuraat orjallisesti
seuraavia ohjeita, ja ei aikaakaan kun olet saanut oikeaoppisesti kalibroidun 16 bittisen tähtikuvan!
Kalustovaatimukset:Oletetaan että kuvauskalustoosi kuuluu digijärkkäri + pikkutele tai kaukoputki + jonkinlainen seuranta ja saat enemmän tai
vähemmän seurattuja aikavalotuksia 15 sekunnista ... minuuttien valotuksiin tähtitaivaasta (laajakulmaisilla - alle 55mm obiskoilla
saattaa tulla flättien tasaisuuden kanssa ongelmia) .
Muut vaatimukset:Lisäksi olisi hyvä jos olisi joku kuvienkäsittelyohjelma (Photoshop 6.0 tai uudempi – tai jotain .. ) jolla voi viimeistellä 16 bittisen kuvan.
Ääritapaukseesa
Registax5 (freeware) käy jonkinlaiseen 16 bittisen kuvan viimeistelyyn.
Ennen kuin pääset tositoimiin, pitää sinulla olla kuvia joita käsitellä.
Bias eli offset kuvat (IRIS käyttää nimitystä offset):
Näitä kuvia tarvitsee ottaa periaatteessa vain tämän kerran - biastaso ei muutu.
Jos käytät eri herkkyyksiä , pitää (ehkä,
tästä ei minulla ole varmaa tietoa , kerrotaan kun tiedetään) joka herkkyydelle otta omat
biassit.
Biaskuvat voit kuvata vaikka heti.
Laita kamera tallentamaan kuvat
RAW kuvina , valotusaika minimiin 1/2000 ..1/4000s ... ? Linssisuoja päälle , ja kuvaa vaikka
pimeässä vaatehuoneessa 50... 100 kuvaa.
Tarkoitus on ottaa valottomia kuvia lyhyimmällä mahdollisella valotuksella, joissa on
vain kameran lukukohina. Tallenna kuvat omaan "bias" kansioon.
Biaskuvaus lyhyesti:
- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet (ISO 400 ... 800 ?)
- tallennus RAW kuvina
- Valotusaika kameran lyhyin mahdollinen 1/2000 ..1/4000s ... ?
- linssisuoja päällä - pimeässä komerossa !
- 50...100 kuvaa Flättikuvat:Iltahämärässä , auringonlaskun jälkeen ennen tähtien ilmestymistä taivaalle:
Kamera kiinni optiikassa ( tele tai kaukoputki ) jolla pimeän tullen kuvaat tähtiä. Jos kuvaat telellä, pitää aukkosuhteen F-luku olla sama mikä
tähtiä kuvatessa, samoin herkkyys eli ISO arvo. Tarkenna mahdollisimman kauas horisonttiin - äärettömään. Jos kauimmat kohteet on
vain 50-100m päässä, tarkenna siihen ja siitä viellä summassa hitusen kauemmas, niin ollaan aika lähellä ääretöntä. Anna kameran
valotusautomatiikan hoitaa valotus. Nyt räpsit noin 15...25 kuvaa vaaleasta mahdollisimman tasavaloisesta taivaasta (ei saa olla pilviä, eikä
kuvassa saa olla muuta kuin vaaleaa taivasta - ei lintuja ei mitään.. ) siirrä suuntausta muutama aste joka kuvan jälkeen - tulee tasasempaa
jälkeä, eikä haittaa vaikka putki olisi liikkeessä kesken kuvauksen. Tallenna kuvat omaan "flätti" kansioon
Flättikuvaus lyhyesti:
- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- tallennus RAW kuvina
- valotus: Aukon esivalinta/automaatti valotus ( Canonissa
AV) Täysautomaatti tilassa kamera valitsee itse herkkyyden, joten
se ei käy !!- Sama optiikka, millä myöhemmin kuvaat tähtikuvat
- tarkennus äärettömään- Aukkosuhde (F-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- 15...25 kuvaa (saa olla enemmänkin.)
Darkkikuvat:Darkki otetaan
samassa lämpötilassa ,
samalla valotusajalla, ja
samalla herkkyydellä (ISO arvo), millä varsinaiset tähtikuvat , ja tietenkin
RAW kuvina. Ainut erotus varsinaisiin tähtikuviin on että näissä kuvissa
kameraan ei saa päästä valoa mistään. Eli kaukoputkeen tulppa, Newton
putkessa pitää putken alaosakin tulpata – peilin takaa reunoilta pääsee putken sisälle valoa ja joissain oloissa myös kameran etsimen kautta voi kennolle
eksyä valoa – sekin pitää silloin tulpata. Joissain tarkentimissa on myös isot välykset tarkentimen rungon ja varsinaisen liikuteltavan fokusointiosan välillä
(esim. OrionOpticks Crayford fokuseri) , tuostakin välistä pääsee valoa putken sisälle, ja valoisaanaikaan tai valaistussa ympäristössä myös on tuostakohdasta
valon pääsy putken sisälle estettävä.
Itse en ole niin hirveän tarkka ollut lämpötilasta, jos on aiempia darkkeja samalla valotusajalla ja
herkkyydellä, ja lämpötila on ollut muutaman asteen sisään sama kuin varsinaiset tähtikuvat, niin olen käyttänyt niitä.
Kun olet ottanut darkkeja, tallenna ne omaan darkki kansioon. Kansion voi nimetä kuvaustiedoilla esim: ”Darkki iso800 5min –15 pakkasta” Jos joskus
myöhemmin kuvaa samoilla asetuksilla – suunnilleen samoissa lämpötiloissa , eikä kerkiä darkkeja ottamaan, niin näitä voi sitten aika
menestyksekkäästi käyttää .
Darkki lyhyesti
- Kuvauslämpötilan on hyvä olla suunnilleen sama (+/- 2...3 asteen sisään) kuin varsinaisten tähtikuvien.
- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- tallennus RAW kuvina
- valotusaika sama mikä varsinaisilla tähtikuvilla
- 4...25 kuvaa (saa olla enemmänkin, pitkillä esim 10min valotuksilla voi aika käydä pitkäksi darkkeja kuvaillessa..)
Varsinaiset tähtikuvat eli "Valot"Tarkenna huolellisesti ! Mikään ole niin tylsää, kun huomata kuvaus illan jälkeen että kuvat on pilalla huonon tarkennuksen takia.
Useissa järkkäreissä on suurennettava LiveView näkymä joka helpottaa suuresti tarkentamista ja Bahitnowin maski on toinen
hyvä tarkennusapu:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3538.0Kuvaa valitsemaasi kohdetta
samalla valotusajalla, ja herkkyydellä 2 tai useampi kuva RAW:ina. Kuvauksessa kannattaa harrastaa ns. dihteröintiä
(
kuvien sirottelua) – tarkoittaa sitä että jokaisen kuvan välillä kohdetta liikutetaan vain muutaman pikselin verran näkökentässä sivusuunnassa
ja ylös tai alas - suunnassa. Homman ideana on se että se auttaa pinotessa kuumien pikselien karsiutumista, mutta varsinkin joissain Canonin
kuvissa esiintyvää raidallisuutta. Saat tasaisemman taustataivaan , silloinkin kun kuvaa ”revitellään” kunnolla. Kyse on hyvin pienistä liikutteluista.
Omien kokemusten mukaan korkea ISO arvo ( 800 ja yli) , ja kova pakkanen ( -15 ja kylmempi) tekee joskus vaakaraitoja kuviin (Canon 350D) .
Tähtikuvaus lyhyesti
- tarkenna huolellisesti
- tallennus RAW kuvina
- herkkyys : sama mikä fläteissä, darkeissa ja biasseissa.
- valotusajat vakiona , sama mikä darkeissa
- sirottele kuvia ( jos mahdollista )
- kuvien määrä; enemmän on parempi- seuranta on oma tieteen /taiteen llaji, seuratkaa miten huvittaa, kunhan seuraatte tarkasti kohdettaKuvausten jälkeen sinulla on omissa kansioissaan esimerkiksi ( käytän tässä esimerkissä kuvaamaani M78 kuvia, joista minulla on ensimmäiset
kunnon kalibrointikuvat olemassa )
seuraavat RAW kuvat:
100 kpl Bias kuvia ISO800 1/4000sek valotuksella
54 kpl flättiä ISO800 1/100sek valotuksella
16 kpl darkkia 4.5min valotuksella -14 pakkasessa ISO800
17 kpl 4.5min valotusta kohteesta M78 -14 pakkasessa ISO800