EOS50D modaus

Aloittaja Timpe, 18.03.2011, 21:55:29

« edellinen - seuraava »

Timpe

Joopa joo, tämä modaushomma on nyt polkaistu alkuun ja EOS50D rungon kanssa on taisteltu/taiteltu noin kolme tuntia ja työ on pahasti vaiheessa. Gary Honiksen modausohjeilla pääsee alkuun, mutta kun runko on paremmin auki niistä ei ole juurikaan hyötyä koska EOS50D on kovin erilainen sisuskaluiltaan kuin nuo tonni/sata-sarjalaiset Canonit :undecided:

Lisään tahän alle muutamia kuvia 50D:n sisuskaluista ja näistä ensimmäinen on kohdasta, jossa GH:n ohjeet pettävät ensimmäisen kerran. Tämän kanssa joutuu näet juotoshommiin, jotta työ etenisi:



Seuraava kuva näyttää, mitä tuolta pellin alta löytyi:
Kaksi liitintä/lattakaapelia, jotka pitävät piirilevyä paikallaan vaikka kaikki ruuvit ovat auki. (Osa ruuveista löytyi sitten lattakaapelien alta, joissa oli ainakin kolmea tai neljää erilaista lukitusta käytössä.) Tämän jälkeen pitää vielä irrottaa kortin yläreunassa sen alapinnalla oleva kaapeliliitin = nuo valkoiset irtokaapelit JA VAROA kortin toisen reunan alta pilkistävää punainen/musta parikaapelia, missä on hyvin lyhyt johdotus. Ai niin, tuo valkoinen mutikka keskellä taitaa olla (?) valokaapelin vastaanotin, sillä siihen menevä musta johto/kuitu ei näytä olevan tavallinen kuparikaapeli, vaan jotain ihan muuta. (Omassa tapauksessani se irtosi vahingossa, kun irroitin tuota elektroniikkakorttia. Toivottavasti tuossa ei ollut kiinnityksessä muuta kuin vastaanottimessa oleva tiukka reikä, johon se tyrkätään takaisin!)



Edellisestä selvittyä paljastuu viimein CMOS-kennon alue:



Tässä on lähikuva kennon kiinnityksestä, johon merkitsin nuolilla kennon kiinnitysruuvien paikkoja. Näistä kolme ruuvia on Torx T7 kannalla ja kierrejousien kanssa, joten kennon etäisyydensäätö on tässä. Kenno makaa jousien päällä näitä Torx-ruuvitettuja aluslevyjä vasten, joten mistä tiedän mihin kohtaan kiristän nämä takaisin kennoa uudelleen asentaessani? Tähän vaiheeseen kaipaan lisäneuvoja, kiitos!

Tässä kuvassa näkyy muuten tuo lyhyt punamusta kaapeli, joka on estämässä elektroniikkalevyn irroittamista tuossa aiemmassa kuvassani.



Sitten ne huonot uutiset, sillä rungon sisällä on ylimääräinen ruuvi hukassa!!! :embarrassed:
Se katosi rungon koloihin, kun yritin edetä ykköskuvan vaiheesta eteenpäin ja irroitin CF-korttiliittimen kiinnitysruuveja pykälää liian syvältä. Nyt se on kiilautunut johonkin ahtaaseen koloon siten, ettei se enää helise runkoa käänneltäessä. Tämä vaatii rungon ylimääräistä purkamista, jota olen jo aloitellut pohjan osalta (ei auttanut). Pitää katsoa huomenna, jos kennon irroittaminen auttaisi ruuvin löytymisessä, sillä tuo kameran metallirungon ympärille kasatun elektroniikan purkaminen näyttää varsin kettumaiselta lisätyöltä, argh! :angry:

Edit: Torx-avaimen kokoa muutettu...
- Timo Inkinen

Jyrki

550D:ssä lienee samanlainen viritys kennon etäisyyssäädön kanssa kuin 50D:ssäkin. Gary Honis antaa muutaman vinkin, joiden avulla voi yrittää saada kennon säädettyä takaisin samaan kohtaan kokoamisvaiheessa (kohta 21).
http://ghonis2.ho8.com/rebelmod550Dstep12.html

Itsellä juuri tämä kohta oli syynä  siihen, etten uskaltanut alkaa virittelemään 550D:tä vaan ostin käytetyn 450D:n jossa kennon etäisyys on helppo säätää takaisin paikalleen.
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Nurinniska Observatory

Tuo ruuvien katoaminen vehkeiden sisään on kyllä niin /c:stä kuin vain voi olla... tuttu tunne...

Tuota cmos-kennon säätöruuvihommaa voisi myös jatkaa Gary Honisin ohjeista eteenpäin siten, että säätäisi kennon paikan oikeaksi uuden, modatun fokuksen mukaan. Sen voisi tehdä joko kokeellisesti tai ehkäpä laskennallisestikin jos tietäisi uuden filtterisetupin optisen pituuden eron verrattuna vanhaan setupiin. Kun ruuvien nousu tiedetään, uusi fokus saavutettaisiin säätämällä ruuvit tietyn kulman päähän alkuperäisen fokuksen merkeistä, kaikki ruuvit tietysti saman kulmamäärän verran.
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

Lauri Kangas

Filtterin optisen pituuden saa melko riittävällä tarkkuudella mittaamalla lasin paksuuden. Jos lasin taitekerroin on noin 1.5, siirtää lasin poistaminen optiselta polulta tarkennuspistettä kolmasosan lasin paksuudesta kohti objektiiviä.

Timpe

Mittailin tuota kennon korkeutta pohjasta/runkopellistä työntömitalla ennen CMOS:n irroittamista ja tässä ovat oudot tulokset:
(mittasin pohjapellin/Torx-ruuvin aluslevyn yläpinnan välistä korkeuseroa)
 vasen yläreuna = 2,2 mm
 oikea yläreuna = 2,0 mm
 vasen alareuna = 2,7 mm
 oikea alareuna = 2,5 mm
Kenno on siis vinossa runkopeltiin nähden, joten jätin sen takaisin kiinnitettäessä samoihin korkeusarvoihin. G Honis kirjoitti tuossa Jyrkin antamalla sivulla näin:
"These three screws may be fully seated or may not be and they need to be returned to their original position later in order to maintain accurate focus."
Ilmeisesti tuo vinous on ollut tarkoituksellista...

Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 19.03.2011, 12:41:46
Tuo ruuvien katoaminen vehkeiden sisään on kyllä niin /c:stä kuin vain voi olla... tuttu tunne...

Minkäs teet ja tästä tuli sitten lisäongelmia. Purin runkoa lisää ja irroitin mm. yläkannen irti. Tätä tehdessäni ilmeisesti salamakondensaattorin varaus paukahti oikosulkuun kannen alla olevan ohjelman valintakiekon piirilevyn navoissa, kun nämä hipaisivat runkopeltiä kantta irroittaessa. Tästä on kuvakin kirousten saattelemana  :realmad:



Fiksu olisi tietysti irroittanut pari piuhaa ennen kannen irroittamista, mutta eipä tuo tullut mieleen hommaa tehdessäni: (seuraavassa kuvassa on rungon pohjan alta löytynyt piirilevy ja siihen on nuolella merkittynä ne kaksi liitintä, joiden kautta se oikosulkusähkö tuli tuohon ylempään kuvaan)



Tuo paukku teki kai jotain tuhoa ja jollei muuta, niin ainakin poltti sulakkeen (jos näissä sellaisia varokkeita on). En ole toistaiseksi löytänyt tuota ja ensi kokeilussa modauksen jälkeen runko pysyi pimeänä. Tässä on näiltä "sivupoluilta" otettu rakennekuva rungon sisältä yläkannen alta:



Sitten takaisin asiaan eli nyt oli tilaa irroitella CMOS-kennoa ja tässä on kuva rungosta kenno irroitettuna: (tuossa on näemmä etsinkin purettuna sitä kadonnutta ruuvia etsiessäni, sillä se on kadonnut kuin mustaan aukkoon rungon sisälle, grrr...)



Tässä on EOS 50D:n CMOS-kenno irroitettuna (no problems here):



Ja seuraavassa sama puolivälissä purkamista (ruuvit ovat jo irti, kohta kammetaan litteällä ruuvimeisselillä filtteripakkaa irti nuolilla merkityistä kohdista):



Filtteripakan alapuoli irroituksen jälkeen:



Viimeisenä piti enää irroittaa IR-filsu kehyksestään tuosta oikeanpuoleisesta kehyksestä: (lähtee kirurginveitsellä kampeamalla kohtuullisen helposti irti)



Helppoa kuin heinäteko näiltä viimeisiltä osin, mutta nyt on kasauksen jälkeen hiukan huoli tuosta sulakkeen löytämisestä. Tietääkö joku mistä päin runkoa tuota lähtisi kaivamaan esiin? Mahdollinen tuho piirilevylle on kohdistunut joka tapauksessa tuonne virtalähdepuolelle, koska mm. prosessorikortti oli jo irti vahingon tapahtuessa. Myös bajonetin purkukuvista saattaisi olla apua, kun nyt on jäljellä vain tuo bajonetin ympäristö piilopaikaksi sille kadonneelle ruuville. (Saattaa se ruuvikin olla siellä oikosulkemassa jotain elektroniikkaa, joten työ jatkuu tuolta suunnalta. Runko on nyt käynyt koossa jo kertalleen, mutta ilman minkäänlaista eloa sähköjen suhteen.)

PS. Onko foorumisoftassa muuten mahdollista kasvattaa editori-ikkunan kokoa? Tällaista vastausta kirjoittaessa se on kuin kärpäsen pieru Saharassa... :tongue:
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.03.2011, 17:12:01
Filtterin optisen pituuden saa melko riittävällä tarkkuudella mittaamalla lasin paksuuden. Jos lasin taitekerroin on noin 1.5, siirtää lasin poistaminen optiselta polulta tarkennuspistettä kolmasosan lasin paksuudesta kohti objektiiviä.

Poistettu filsu on 0,6mm paksuudeltaan, joten kennoa tulisi siirtää 0,2 mm alemmaksi (lähemmäksi objektiivia).
- Timo Inkinen

Jyrki

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.03.2011, 17:12:01
Filtterin optisen pituuden saa melko riittävällä tarkkuudella mittaamalla lasin paksuuden. Jos lasin taitekerroin on noin 1.5, siirtää lasin poistaminen optiselta polulta tarkennuspistettä kolmasosan lasin paksuudesta kohti objektiiviä.

Mahtaako tällä olla käytännön kuvaustilanteessa merkitystä  ?
Olen käyttänyt tarkentaessa lisäapuna yhtä Canonille tehtyä softaa ja FWHM arvot näyttäisivät olevan aivan samoja myös modaamisen jälkeen, vaikka tarkennuspisteen siirtymistä ei ole kompensoitu millään tavoin.
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

getty

Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 19.03.2011, 21:14:39
Olen käyttänyt tarkentaessa lisäapuna yhtä Canonille tehtyä softaa ja FWHM arvot näyttäisivät olevan aivan samoja myös modaamisen jälkeen, vaikka tarkennuspisteen siirtymistä ei ole kompensoitu millään tavoin.

Sopiiko kysyä mikä softa on kyseessä?
Pekka Peura, Oulu

Jyrki

Lainaus käyttäjältä: getty - 19.03.2011, 22:01:00
Sopiiko kysyä mikä softa on kyseessä?

APT - Astro Photography Tool
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Nurinniska Observatory

Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 19.03.2011, 21:14:39
Mahtaako tällä olla käytännön kuvaustilanteessa merkitystä  ?

Käytin omaa Canoniani jonkin aikaa ilman korvaavaa suodinta, ja autofocus kerta kaikkiaan tarkensi pieleen. Kuva jäi sumeaksi. Sama juttu mattalasilta tarkennettaessa. Esimerkiksi Zenitarin 16-millisellä ero mattalasifokuksen ja todellisen fokuksen välillä oli useita asteita tarkennusrenkaalla.

edit: Tämä siis täydellä aukolla. Muutaman pykälän verran pienennetyllä aukolla terävyysalue kattoi fokuksien eron.
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

Nurinniska Observatory

Timpe, kannattaa mitata ainakin siinä kuvaan nuolilla merkitsemiesi kahden liittimen, tai siis niistä sen tummemman liittimen foliolla oleva pintaliitoskomponentti, siinä ihan liittimen vieressä. Jospa se vaikka olisi kärähtänyt. Sen kautta on periaatteessa saattanut kulkea suuri oikosulkuvirta. 
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 19.03.2011, 21:14:39
Mahtaako tällä olla käytännön kuvaustilanteessa merkitystä  ?
Olen käyttänyt tarkentaessa lisäapuna yhtä Canonille tehtyä softaa ja FWHM arvot näyttäisivät olevan aivan samoja myös modaamisen jälkeen, vaikka tarkennuspisteen siirtymistä ei ole kompensoitu millään tavoin.

Riippuu. Tuo 0.2mm optisen paksuuden muutos on aika vähän, mutta omissa CCD-virityksissä on ihan millin osista kiinni näyttääkö tähdet hyvältä. Kaukoputkilla (ilman korjauslinssejä) ja optiikoilla joissa koko linssipakka siirtyy tarkennettaessa, ei ole yhtään mitään väliä.

Vanhoissa järkkäreissä ne suotimet olivat monta milliä paksuja ja jos mitään ei laittanut tilalle, jotkut valovoimaiset laajikset saattoivat kokonaan jättää tarkentumatta.

Jyrki

Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 19.03.2011, 22:57:20
Käytin omaa Canoniani jonkin aikaa ilman korvaavaa suodinta, ja autofocus kerta kaikkiaan tarkensi pieleen. Kuva jäi sumeaksi. Sama juttu mattalasilta tarkennettaessa. Esimerkiksi Zenitarin 16-millisellä ero mattalasifokuksen ja todellisen fokuksen välillä oli useita asteita tarkennusrenkaalla.

edit: Tämä siis täydellä aukolla. Muutaman pykälän verran pienennetyllä aukolla terävyysalue kattoi fokuksien eron.

Vähän heikommin valovoimaiset kameralinssit näyttäisivät tosiaan tarkentuvan ihan hyvin automatiikallakin. Minulla modattu kamera on jokatapauksessa pelkästään tähtikuvauskäytössä, joten automaattitarkennuksella ei ole käyttöä.
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Timpe

Tässä tulee sitten viimeisin päivitys aiheeseen.

Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 19.03.2011, 23:06:04
Timpe, kannattaa mitata ainakin siinä kuvaan nuolilla merkitsemiesi kahden liittimen, tai siis niistä sen tummemman liittimen foliolla oleva pintaliitoskomponentti, siinä ihan liittimen vieressä. Jospa se vaikka olisi kärähtänyt. Sen kautta on periaatteessa saattanut kulkea suuri oikosulkuvirta.

Tutkin tuota mahdollista pohjakortin vikaantumista, kun keksin ensin kuinka ne helkkarin 2-3 mm kokoiset johtoliittimet saa auki. Nämä olivat (taas!) erilaiset liittimet ja näiden mekanismi selvisi vasta 4x luupilla. Käytin kirurginveitsen kärkeä tuollaisen liittimen nostamiseen pois "pesästään". Tässä on liitinkuva, joka kertoo tarvittavan:



Saatuani pohjakortin irti rungosta mittasin sen komponentit laajalta alueelta löytämättä tuolta mitään vikaa. Tässä on ilmeisesti käynyt niin, että kondensaattorin lataus on oikosulkeutunut suoraan kameran metallirungon kautta kiertämättä elektronikkalevyllä. Ohessa vielä kuva kortin sisäpuolen liitinalueelta, mihin tuo tälli olisi iskenyt (jos se iski tälle levylle).



En siis löytänyt mitään mitattavissa olevaa tai visuaalista vauriota tuolta alueelta.
Ja nyt kun tuo pohjakortti oli poissa, löytyi myös (viimein) se kadonnut ruuvi kiilautuneena hyvään piiloon  :grin:



Kasasin tuon jälkeen rungon taas kerran ja nyt sain virrat kytkettyäni lyhyen vilahduksen ylänäytölle, jossa luki sekavia merkintöjä sieltä täältä pitkin LCD-näytön segmenttejä. virta-LED:ikin vilahti kerran pari kun kääntelin virtakytkintä kiinni/auki. Muuta eloa en saanut, mutta tämäkin oli positivista siinä mielessä, että runko sai kuin saikin sähköä ainakin joksikin aikaa. Olen nyt purkanut/kasannut noita lattakaapeliliittimiä useampaan kertaan, mutta kameran boottaus ei edisty tästä mihinkään. Päinvastoin, nyt se on taas täysin pimeänä. Olen myös kiillottanut kevyesti liittimien liitinkontakteja kirurginveitsen kärjellä, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta mihinkään. Kaikki liittimet ovat myös varmasti kiinni ja pohjassa saakka ja nyt alkavat omat keinot vähitellen loppumaan ja kamera on yhden pykälän lähempänä ammattihuoltoa (jos tuollakaan suostuvat tekemään mitään näille modatuille yksilöille?) :undecided:

Ai niin, samalla kun purin tuota runkoa auki kennolle saakka, niin laskin sitä kennoa hiukan alemmaksi (-0.2 mm) Torx-ruuveja kiristämällä jotta tämä toisi fokusta paremmin kohdalleen IR-filtterilasin poiston jälkeen. Tässä on lopuksi vielä kuva tuosta lattakaapeliliittimestä, joka on nyt yhtenä epäilyn kohteena (samoin kuin ne kannen lattakaapeliliittimet, jotka tuovat virtakytkimen kääntämistiedon tuolle prosessorikortille. Onko näiden mekaanisestä kestävyydestä tietoa?



Jälkiviisautena vielä lainaus aiemmasta kirjoittelustani rungon modauksen riskeistä:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.03.2010, 12:59:14
Luin tuon http://ghonis2.ho8.com/rebelmod450d1.html ohjeistuksen läpi tällaisena asiaa ennen kokeilemattomana henkilönä + elektroniikka-asentajan ammattitaidon omaavana. Pari asiaa ja mahdollista pulmakohtaa nousi esiin:
1.) osien hukkaaminen ja kasaus väärin (paljon pieniä ruuveja etc.)
2.) liiallisen voiman käyttäminen ja vahinkovaurioiden tekeminen kameran rakenteisiin/elektroniikkaan (purkuvaiheessa)
3.) mahdolliset piiloviat (mm. staattisen sähkön purkautumisesta aiheutuvat ESD-ongelmat ja lattakaapelien liittimien mekaniikkakestävyys arveluttavat)

Tyon tekeminen vaatinee rauhallisen/häiriöttömän tilan ja systemaattisen luonteen tekijältään, mutta on varmaankin suoritettavissa onnistuneesti noiden ohjeiden perusteella. Lopputuloksen laatu riippuu sitten tekijän taidoista, mutta on yhden purku/kasauskerran verran tehtaan laatua heikompaa. Ylimääräiselle hukkakameralle tuollaisen voisi tehdäkin, muttei sille ainoalleen.

Sanoisin että, aika tarkkaan olen tiennyt tämänkin homman mielettömyyden jo noin vuosi sitten...  :realmad:
Puolustukseni on sanottava, että edelläkävijän tie on kivinen sillä EOS50D:n modauksesta ja purkamisesta ei tainnut olla purkukuvia vielä saatavilla netissä ennen tätä projektia. Nytpä tuokin puute on korjattu.
- Timo Inkinen

Nurinniska Observatory

olethan tarkistanut ympäriinsä sen kortin missä on palojälkiä, siis tämän:



Jos siihen on vaikka tullut tinasilta joka päästää virtaa väärään paikkaan?

Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/