Ikharos 102mm F7 ED

Aloittaja Make, 12.03.2011, 00:51:26

« edellinen - seuraava »

Make

Tämmöinen putki on tulossa Ian Kingiltä: http://www.iankingimaging.com/show_products.php?category=171. Etusivulla http://www.iankingimaging.com on myös kuva putkesta ja linkkejä sillä otettuihin kuviin. Kyseessä on kaksielementtinen ED-putki, jonka lasilaatu on FK-61 eli hieman heikompi kuin esim. FPL-53, jota Skywatcher 100ED:ssä käytetään. Kapeakaistakuvauksessa, jota varten putken hankin, tällä erolla ei ole merkitystä. Putken mukana tulee sitä varten suunniteltu 0.8x polttovälin lyhennin / kuvakentän tasoittaja, jonka avulla putken valovoimaksi tulee F5.6. Hinta lyhentimen kanssa = £575 = n. 676 euroa on mielestäni melko kohtuullinen.

Verrattuna Skywatcherin 100ED- tai 120ED-putkiin Ikharos 102 ED:ssä on merkittävä etu: tarkennin on paljon jämerämpi 3-tuumainen Crayford. Tällä on suuri merkitys CCD-kuvauksessa. Katsotaan sitten, kun saan otettua ensivalon, miten tarkennin toimii käytännössä.

Putken valmistaja on tunnettu optiikan OEM-paja Kunming Optics (http://www.united-optics.com/), joka tekee tavaraa Orionille jne. Valmistajan sivulla on pari kuvaa tästäkin putkesta, jota myydään sekä 2- että 3-tuumaisella tarkentimella: http://www.united-optics.com/Products/Telescope/ED_Telescope/102mm_F-7_ED.html. Tämän putken 2-tuumaisella tarkentimella varustettuja sisarmalleja ovat mm:

Laittelen lisää tietoa, kun saan putken käsiini ensi viikolla.

Edit: sisarmallien tarkentimet 2-tuumaisia, eivät itse putket
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Make

Putki tuli viime perjantaina, mutta vasta nyt ehdin laittamaan vähän kuvia. Tarkoitus olisi huomenna järjestää "kaksintaistelu": GSO 150/750 newton vastaan Ikharos 102mm ED eli kuvata peräkkäin sama kohde molemmilla putkilla. Katsotaan, onnistuuko.

Putken paino henkilövaa'alla: 5.4 kg (mukana pannat ja lohenpyrstö).

Putki pisimmillään 82cm:


Lyhimmillään 60cm:


Polttoväli 714mm, ED doublet:


Paksut putkirenkaat = jämäkät  :azn:


Tarkennin on melkoinen vonkale; vertailukohtana tikkuaski ja 13mm Baader hyperion:


Tarkentimen leveys nupista nuppiin = 19cm:


Tälle putkelle sovitettu 0.8x lyhennin/tasoittaja, jolla polttoväliksi muodostuu 571mm (F5.6):
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Jyrki


Onneksi olkoon uuden perheenjäsenen johdosta  :azn: ...siistin näköinen peli.
Mielenkiintoista nähdä vertailun tuloksia.

Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

TuRe

#3
Ostin noin vuosi sitten saman putken Orion USA ED 102/714 mm- nimellä. Lisäksi OAG 34 mm + Kit - adapterit ja field flattener- tasoittajan. En ole vielä päässyt paljoakaan kuvaamaan, mutta alustavasti putki on todella hyvää laatua.
Tein kuvaussuojan alkuun Newtonia varten, joten tilat käyvät hieman ahtaaksi linssiputkella. Vaatii korkeamman jalustan ja leveämmät seinät.
Odotan mielenkiinnolla vertailukuviasi.

Tarkennus: Orion putkeni on tosiaan 2" fokuserilla varustettu Orion-Premium.
Tuomo Repo

Timpe

Onnittelut uudesta putkesta!
Tuollainen laadukas "pieni" linssiputki on sangen kaunis katsella ja muutoinkin näppärä kokonaisuus tällaisen Newton-miehen silmiin, joten odotan myös uteliaisuudella kuinka 102mm apertuuri riittää kuvauskäyttöön. Tuosta kokeilusta on odotettavissa mielenkiintoinen vertailu, sillä esteetön linssiputki on toisaalta piirun verran edellä näitä "peitteellisiä" ratkaisuja (kuten Cassegrainit/Newtonit etc.). Ennakkoveikkauksena sanoisin, että kisassa ei synny juurikaan eroa määrällisesti, mutta laadullisesti kylläkin :wink:
- Timo Inkinen

Make

Kiitos onnitteluista!

Yritin tänään laittaa putket "kaksintaisteluun", mutta pilvet tulivat juuri sopivasti katsomaan uutta tulokasta, kuinka ollakaan  :realmad: . No, tämähän oli arvattavissa uuden putken kanssa  :wink:.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Make

#6
Viime yönä pääsin viimein testaamaan GSO 150/750 newtonia ja Ikharos 102 ED:tä 0.8x lyhentäjällä rinnakkain.

MaximDL antoi seuraavat polttovälit ja pikseliskaalat (SBIG ST8300M, bin 1x1):

  • GSO: FL 755.0 mm, 1.48"/Pixel
  • Ikharos: FL 574.1 mm, 1.94"/Pixel

Testikohteeksi valitsin 10 minuutin valotuksen M51:n L-suotimen läpi. L-suodin on kovin haaste linssiputkelle, jonka lasilaatu ei ole aivan kirkkainta kärkeä. Tarkensin GSO:n Focusmaxilla ja Ikharoksen käsin, joten uusi tulokas joutui antamaan tasoitusta. Alla oleville kuville olen tehnyt levels-säädön ja gammakorjauksen, mutta darkit, flatit, biakset jne on jätetty tekemättä.

GSO: Koko kenttä TÄÄLLÄ.


Ikharos: Koko kenttä TÄÄLLÄ.


Mielestäni itse kohteessa ei ole muuta eroa kuin skaala; polttovälistä johtuen Ikharoksen kuva on 77% GSO:n kuvasta. Paljon suurempi ero on tähtien laadussa ja vinjetoinnin määrässä Ikharos 102 ED:n hyväksi. Tutkikaapa molempien täysien kenttien nurkkia, niin huomaatte, että Ikharos tekee kaikkialla hyvää jälkeä  :azn:. Molemmissa on tosin hieman napasuuntausvirheestä johtuvaa venymistä.

Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

einari

Kyllä Ikarus näyttää vievän pidemmän korren - enemmän yksityiskohtia ja paremman näköiset tähdet.
Olisi mielenkiintoista nähdä myös miltä digijärkkärillä/väriccd-kameralla otetut kuvat näyttäisivät.
___
Tapio

Jyrki


Kiitoksia, mielenkiintoinen vertailu.
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Lauri Kangas

Hyvä vertailu. Olen käyttänyt tosi monenlaisia kuvausvehkeitä joista (varsinkaan optiikoista) en itse omista suurinta osaa. Kaluston vaihtuessa pysyy itse jotenkuten kärryillä mikä eri laitteissa on hyvää ja huonoa, mutta näin vertailukelpoisia testejä on harvoin päässyt tekemään. Tällaisten vertailuparien julkaisu on siis korvaamatonta infoa harrastusyhteisölle.

Timpe

Kiitos vertailukuvista ja luulenpa että olet hankintaasi hyvin tyytyväinen :cheesy:
Ikharos näyttää piirtävän tarkemmin ja tekevän kontrastikkaampia kuvia kuin tuo peiliputki, mutta tästä ei voi vetää varmoja päätelmiä ennen kuin kuvat on skaalattu samaan kokoon (1:1 galaksin suhteen). Näkyisivätkö GSO:n apupeilin/peilinpitimen aiheuttamat diffraktiot tuolla tavoin loppukuvan laadussa vai onko tuossa kyse vain mittakaavaerosta... hmmm? Vai onko tuo Ikharos juuri tuon verran helpompi kuorma jalustan seurannalle, jotta eroa syntyy tarkkuudessa?
- Timo Inkinen

mistral

#11
   GSO:n efektiivinen valovoima taitaa olla vähän pienempi kuin F5, kun apupeilin pinta-ala vähennetään pääpeilin pinta-alasta. Kuitenkin, vaikka tämä otettaisiin huomioon, on GSO:n valovoima suurempi kuin Ikaroksen. Eli, pitäisiköhän Ikaroksella valottaa vajaat 10% pitempään kuin GSO:lla? Jos on näin, parantaisi se Ikaroksen kuvaa vielä pikkuisen. :smiley:

PS. Eihän tämä vielä ollutkaan selvä. Pinnotteet peileissä saattaa syödä tuon 10% pois  :undecided:  Siis, jos on jotkut HILUX pinnotteet, tuo 10% voi pitää paikkansa, mutta peruspinnotteilla menee kyllä valovoimat melkein samoiksi.

Make

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.03.2011, 19:08:38
Kiitos vertailukuvista ja luulenpa että olet hankintaasi hyvin tyytyväinen :cheesy:
Ikharos näyttää piirtävän tarkemmin ja tekevän kontrastikkaampia kuvia kuin tuo peiliputki, mutta tästä ei voi vetää varmoja päätelmiä ennen kuin kuvat on skaalattu samaan kokoon (1:1 galaksin suhteen). Näkyisivätkö GSO:n apupeilin/peilinpitimen aiheuttamat diffraktiot tuolla tavoin loppukuvan laadussa vai onko tuossa kyse vain mittakaavaerosta... hmmm? Vai onko tuo Ikharos juuri tuon verran helpompi kuorma jalustan seurannalle, jotta eroa syntyy tarkkuudessa?

Timpe, kyllä alustavasti näytttää siltä, että syytä tyytyväisyyteen on  :azn:. Täytyy kokeilla ehdottamiasi skaalaustestejä. Luulen, että painoero ei selitä parempaa seurantatulosta (GSO: 5.9 kg, Ikharos: 5.4kg), sillä MaximDL:ssä seurannan virheet olivat samaa luokkaa (0.13 pikseliä RMS). Minullahan on duomount, jossa Scopos 80/480 linssiputki on Lodestarin edessä. Sen sijaan differentiaalinen taipuma kuvaus- ja ohjausputken välillä on Ikharoksella paljon pienempi jämäkämmän tarkentimen, putken ja putkirenkaiden ansiosta. Tässä oli GSO:n suurin heikkous. Kokeilin huvikseen eilen 15 ja 20 minuutin valotuksia ja nekin näyttivät hyviltä Ikharoksen kanssa. GSO:lla 20 minuutilla tulee yleensä RA-suunnassa soikeita tähtiä.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Make

Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.03.2011, 19:46:34
  GSO:n efektiivinen valovoima taitaa olla vähän pienempi kuin F5, kun apupeilin pinta-ala vähennetään pääpeilin pinta-alasta. Kuitenkin, vaikka tämä otettaisiin huomioon, on GSO:n valovoima suurempi kuin Ikaroksen. Eli, pitäisiköhän Ikaroksella valottaa vajaat 10% pitempään kuin GSO:lla? Jos on näin, parantaisi se Ikaroksen kuvaa vielä pikkuisen. :smiley:

PS. Eihän tämä vielä ollutkaan selvä. Pinnotteet peileissä saattaa syödä tuon 10% pois  :undecided:  Siis, jos on jotkut HILUX pinnotteet, tuo 10% voi pitää paikkansa, mutta peruspinnotteilla menee kyllä valovoimat melkein samoiksi.

Hyviä pointteja, joihin oheiset linkit antavat vastauksia. Näissä olen ottanut pikselien ADU-tilastot M51-galaksin keskeltä (katso Average-lukua (keskimääräinen 16-bittinen harmaasävy)):
GSO:n ADU-arvot 10 minuutin valotuksella.
Ikharoksen ADU-arvot 10 minuutin valotuksella.

Ihmeellistä kyllä, näyttää siltä, että Ikharos on 40% valovoimaisempi  :rolleyes:. Epäilen tätä tulosta. Yksi mahdollinen selitys on se, että taivaalle hiipi putkien vaihtamisen välissä heikkoa pilveä, johon en visuaalisesti kiinnittänyt huomiota. Tämä täytyy vielä varmistaa "penkissä" ottamalla kontrolloituja flatteja. Toinen seikka on se, että minulla on ollut viime aikoina GSO:n nokalla 40cm pituinen sametilla vuorattu "huurreputki", joka estää hajavaloa varsin tehokkaasti. Ikharoksen huurreputki on selvästi lyhyempi, joten se saattaa olla alttiimpi tällaiselle ei-toivotulle valolle.

Tässä vielä malliksi Ikharoksen erottelukykyä M3:a kuvattaessa. Kysessä on yksittäinen 60 sekunnin valotus, jolle en tehnyt muuta kuin leikkasin "irti" keskeltä isoa kuvaa ja tein levels- ja curves-säädöt (ei darkkeja, flattejä, terävöintejä jne).

Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Make - 25.03.2011, 23:15:14
Sen sijaan differentiaalinen taipuma kuvaus- ja ohjausputken välillä on Ikharoksella paljon pienempi jämäkämmän tarkentimen, putken ja putkirenkaiden ansiosta. Tässä oli GSO:n suurin heikkous.

Tästähän se selitys löytyikin Ikharoksen parempaan seurantatulokseen. Newton-peiliputket ovat tosiaankin sellaisia taipuilevia "vempuloita", joissa on n+1 mahdollisuutta differentiaalitaipumiin :undecided: (Foorumilaisista lähinnä Nurinniskan Terolla ja Timo Kantolalla taitavat olla sellaiset Newtonit, joissa taipumat ovat eliminoitu jo kohtuullisen hyvin, mutta kummatkin ovat tehneet sen eteen töitä julmetusti.) Siirryttyäni erillisestä seurantaputkesta off-axis-systeemeihin, voin sanoa että vasta nykyinen OAG-laitteistoni on parantanut taipuma-tilanteen liki siedettävälle tasolle eli nyt on jäljellä enää varsin lyhyt matka taipumassa kahden kamerakennon välillä. :rolleyes:
- Timo Inkinen