GSO 6" f/9 Ritchey-Chrétien

Aloittaja Juha-Matti Penttilä, 05.03.2011, 21:38:01

« edellinen - seuraava »

Juha-Matti Penttilä

Eilen vasta pääsin kokeilemaan uutta RC putkea, vaikka putki ollut jo jonkin aikaa. Valitettavasti tietokoneen sarjaporttiin kytkettävä digijärkkärin ohjauskaapeli meni poikki putken kääntyessä. Ongelmat johtuu siitä, että jalustan läpi menevät johdot jäivät roikkumaan tuohon jalustan ympärille, ja nyt tuo kaapeli jäi johonkin kiinni. Newtonin kanssa ei ole ollut tällaisia ongelmia. Taidanpa vetää kaikki kaapelit pois. Ehkä minäkin osaan sen korjata, täytyy vain juotoskolvi hankkia. Jonkin aikaa täytyy kuvailla tuolla Atikin ccd-kameralla.

Kuva putkesta:



Testimielessä otin eilen kuvan Seulasista 30 sekunnin valotuksella, herkkyys ISO 6400.

http://juhis84.kuvat.fi/kuvat/Astronetin%20kuvat/M45%20Seulaset_GSO%206%20RC_30%20s_ISO%206400.JPG/full

Tänään kokeilin alkuillasta W-O III 0,8x polttovälinlyhentäjää, jolloin valovoimaksi tulee f/7.2. Yllättävän hyvin tuntuu toimivan kun tähdet ovat reunoillakin pistemäisiä, eikä mitään loittorenkaita ole tarvittu. Kuvassa on Mizar tähti 30 sekunnin valotuksella, ISO 800. Molemmat kuvat otettu modatulla Canon 550D kameralla.

http://juhis84.kuvat.fi/kuvat/Astronetin%20kuvat/Mizar_GSO%206%20RC_30%20s_ISO%20800_W-O%20III.JPG/full
EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera

Kaizu

Hyvinhän tuo tuntuu piirtävän. Mizarinkin voi päätellä kaksoistähdeksi kaksinkertaisista difraktiopiikeistä. Onko putkelle speksattu komattomn kentän kokoa. Kroppikennolle ainakin piirtää reunaan asti hyvin.

Kaizu
Kai Forssen

Timpe

Cloudy Nightsin foorumilaisetkin äänestivät tämän "Astro-Tech: Ritchie Chretien" putken korkealle "Readers Choice: Gear of the Year 2010" gallupissaan (sama putki kuin tämä GSO, myydään vain jenkeissä eri nimellä). Tässä yhden jälleenmyyjän speksit kahdelle eri mallille:
http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/U5QNWB3RKWWL8N3EL99F9DX9A0/product_id/AT6RC 6"
http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/U5QNWB3RKWWL8N3EL99F9DX9A0/product_id/AT10RC 10"

Noista tämä pienempi 6" malli on nyt loppuunmyynnissä (link) ja siksi halpa ($299) hinnaltaan.
- Timo Inkinen

DarkSide

Onnea ja fotonirikasta tulevaisuutta uudelle putkellesi. Siistin näköinen peli.
Harmittavia nuo rikkoontumiset, toivottavasti kolvi pysyy kädessäsi.

Kysyisin kuitenkin vielä tuon fokusointilaitteen laadusta ja tukevuudesta mielipidettäsi?

Optiikka vaikuttaa olevan kunnossa, oletko kollimoinut sitä jotenkin?

Kiitti vastauksista jo etukäteen...

Juha-Matti Penttilä

On ollut työkiireitä niin en ole ehtinyt vastata aikaisemmin. Vain viikonloppuisin pääsen tähtiä kuvaamaan jos on selkeetä.

Tarkennuslaite vaikuttaa mielestäni oikein tukevalta eikä tähdet liiku näkökentässä tarkennusta tehtäessä. Näin käy jos tarkennan newton putken tarkennuslaitetta. Valmistaja lupaa tarkennuslaitteelle 5 kg:n kantavuutta. Eiköhän tuo kestä SBIG:n 8-paikkaisen suodatinpyörän ja ccd-kameran riittävän hyvin.

En ole kollimoinut putkea ollenkaan. En uskalla koskea säätöruuveihin, saisin kollimoinnin vain huonompaan kuntoon.

Orionkin valmistaa samanlaisia kaukoputkia. Pdf tiedostossa kerrotaan selkeästi loittorenkaiden käytöstä sekä putken kollimoinnista.
http://content.telescope.com/rsc/img/catalog/product/instructions/29361.pdf

Lähikuva tarkennuslaitteesta:

EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera

Jarkko.A

Mikäs tuossa putkessa nyt mahtaa olla vialla kun astronomics.com kauppaa sitä tuohon hintaan ja TS listahinta on 499euroa ja pienen väännön jälkeen tippui 299 euroon? Eli aidon RC putken saisi halvemmalla kuin Celestronin C6:n tai Sky Watcherin maksutovin?

Nimimerkki planeettaputki hakusessa :)

einari

Putkessa ei sinänsä taida suurempia vikoja olla.
Olisiko niin että loppuerää tässä kaupataan pois.

Tämä ei välttämättä ole kuitenkaan parhaassa käytössä planeettojen kuvauksekssa koska siinä on aika suuri apupeili
___
Tapio

Jarkko.A

Niin tosiaan. 51% peittää tuo apupeili eli aika reippaasti heikentää kontrastia verrattuna C6:n 37% peittävään apupeiliin tai SW:n 150 pro Maksutovin 26%. tulipahan liikaa vaan ajateltua muita hyviä puolia ja kuitenkin reipasta polttoväliä että järki unohtui. Onneksi täällä muistutetaan jos meinaa ihan väärää laitetta hankkia tiettyyn tarkkaan käyttötarkoitukseen. Kiitokset.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 27.07.2011, 01:24:07
Niin tosiaan. 51% peittää tuo apupeili eli aika reippaasti heikentää kontrastia verrattuna C6:n 37% peittävään apupeiliin tai SW:n 150 pro Maksutovin 26%. tulipahan liikaa vaan ajateltua muita hyviä puolia ja kuitenkin reipasta polttoväliä että järki unohtui. Onneksi täällä muistutetaan jos meinaa ihan väärää laitetta hankkia tiettyyn tarkkaan käyttötarkoitukseen. Kiitokset.

Onko kontrasti eri asia kuin valovoima? Onko kontrastissa tärkeää vähäisempi airydisk? Eli pienempi apupeili tuottaa vähemmän airydiskiä?

Lauri Kangas

Täysin vapaallakaan pyöreällä aukolla (linssiputkella) ei saada tähden kuvaa yhdeksi pisteeksi vaan syntyy diffraktiokuvio joka koostuu ns. Airyn kiekosta eli sellaisesta levähtäneestä möllykästä sekä sitä ympäröivistä diffraktiorenkaista. Renkaita on periaatteessa ääretön määrä mutta kahden ensimmäisen jälkeen niiden kirkkaus tippuu rajusti.

Pyöreällä aukolla ideaalitilanteessa 84% valosta osuu airy diskiin ja loput menee harakoille diffraktiorenkaisiin. Kun keskelle aukkoa laitetaan apupeili, niin sen syömän valovoiman lisäksi diffraktiokuvio muuttuu niin, että airy diskiin osuu vähemmän kuin tuon 84% fotoneista.

Kun nyt ajatellaan esim. planeetan kuvan muodostuvan niin että planeetan kiekon jokainen pistemäinen osa (joita on ääretön määrä) tuottaa tuollaisen diffraktiokuvion niin lopputuloksenahan on aavistuksen suttaantunut kuva, josta ei enää voi erottaa diffraktiokuvion muotoa varsinkaan, jos planeetan läpimitta on paljon airy diskin läpimittaa eli putken erotuskykyä suurempi.

Tämä suttaantuminen on sitten sitä kontrastin laskemista mutta se ei varsinaisesti tee kuvasta yhtään epätarkempaa sillä erotuskyvyn määrittelevä airy diskin koko on koko ajan sama. Sen sijaan jos planeetan pinnalla on matalakontrastisia yksityiskohtia (esim. saturnuksen pilvivyöt), erottuvat ne huonompikontrastisessa kuvassa vaikeammin.

mistral

Kiitos Lauri selvityksestä.

Kysyisin vielä tarkennusta. Jos oletetaan että on kaksi teleskooppia joissa on kummassakin efektiivinen valovoima 10 ja polttoväli vaikkapa 1000mm. Nyt jos ykkösteleskoopissa on 51% apupeili ja kakkosessa on 26% apupeili, niin onko kakkosessa parempi kontrasti?

Lauri Kangas

#11
Riippuu kai vähän mitä meinaat efektiivisellä valovoimalla. Jos puhutaan ihan normaalista geometrisesta valovoimasta eli tuossa tapauksessa apertuuri olisi kummassakin 100mm, niin kyllä pienemmällä CO:lla pitäisi olla parempikontrastinen kuva. Myös valonkeräyskyky on vähän parempi.


http://www.brayebrookobservatory.org/BrayObsWebSite/HOMEPAGE/forum/c-o's.html

Tuolla on vähän kuvia miltä se diffraktiokuvio näyttää eri kokoisilla apupeileillä ja lisäksi käppyröitä siitä miten se kontrasti käytännössä alenee, jos niitä osaa tulkita. Noista käppyröistä näkee että nimenomaan matalan taajuuden eli vähäisten kontrastierojen kohteet ottavat nokkiinsa CO:sta. Kontrastikkaammat (korkean spatiaalisen taajuuden, jos niin voi sanoa) kohteet kuten kuun kraaterit säilyvät lähes ennallaan. Toki kuustakin löytyy jonkin verran matalamman kontrastin yksityiskohtia varsinkin kauempana terminaattorista.

Katsotaan jos löytäisin vielä yhden saitin jossa oli ihan konkreettisesti näytetty käppyröiden sijaan mitä tuollainen kuvio tekee esim. planeettojen kuville.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 28.07.2011, 18:54:06
Katsotaan jos löytäisin vielä yhden saitin jossa oli ihan konkreettisesti näytetty käppyröiden sijaan mitä tuollainen kuvio tekee esim. planeettojen kuville.

Olisiko tämä linkki, joka on mulla kirjanmerkeissä pysyvästi?
http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html  (Diffraction Pattern of Obstructed Optical Systems)
- Timo Inkinen

VeijoT

Tämä kyseinen putki yksilö taisi tulla minulle pienen mutkan kautta tuolta tähtibasaarista.

Tietääkö joku onko tähän saatavilla polttovälin supistajaa. Järkkärillä olis tarkoitus kuvata ?

Veijo T

GaryP

Tuossa taisi ihan alkumetreillä olla mainintaa reducerista.

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...