Eilen vasta pääsin kokeilemaan uutta RC putkea, vaikka putki ollut jo jonkin aikaa. Valitettavasti tietokoneen sarjaporttiin kytkettävä digijärkkärin ohjauskaapeli meni poikki putken kääntyessä. Ongelmat johtuu siitä, että jalustan läpi menevät johdot jäivät roikkumaan tuohon jalustan ympärille, ja nyt tuo kaapeli jäi johonkin kiinni. Newtonin kanssa ei ole ollut tällaisia ongelmia. Taidanpa vetää kaikki kaapelit pois. Ehkä minäkin osaan sen korjata, täytyy vain juotoskolvi hankkia. Jonkin aikaa täytyy kuvailla tuolla Atikin ccd-kameralla.
Kuva putkesta:
(http://juhis84.kuvat.fi/kuvat/Astronetin%20kuvat/GSO%206%20RC%20ja%20S-W%2080ED_2.jpg/full)
Testimielessä otin eilen kuvan Seulasista 30 sekunnin valotuksella, herkkyys ISO 6400.
http://juhis84.kuvat.fi/kuvat/Astronetin%20kuvat/M45%20Seulaset_GSO%206%20RC_30%20s_ISO%206400.JPG/full
Tänään kokeilin alkuillasta W-O III 0,8x polttovälinlyhentäjää, jolloin valovoimaksi tulee f/7.2. Yllättävän hyvin tuntuu toimivan kun tähdet ovat reunoillakin pistemäisiä, eikä mitään loittorenkaita ole tarvittu. Kuvassa on Mizar tähti 30 sekunnin valotuksella, ISO 800. Molemmat kuvat otettu modatulla Canon 550D kameralla.
http://juhis84.kuvat.fi/kuvat/Astronetin%20kuvat/Mizar_GSO%206%20RC_30%20s_ISO%20800_W-O%20III.JPG/full
Hyvinhän tuo tuntuu piirtävän. Mizarinkin voi päätellä kaksoistähdeksi kaksinkertaisista difraktiopiikeistä. Onko putkelle speksattu komattomn kentän kokoa. Kroppikennolle ainakin piirtää reunaan asti hyvin.
Kaizu
Cloudy Nightsin foorumilaisetkin äänestivät tämän "Astro-Tech: Ritchie Chretien" putken korkealle "Readers Choice: Gear of the Year 2010" gallupissaan (sama putki kuin tämä GSO, myydään vain jenkeissä eri nimellä). Tässä yhden jälleenmyyjän speksit kahdelle eri mallille:
http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/U5QNWB3RKWWL8N3EL99F9DX9A0/product_id/AT6RC (http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/U5QNWB3RKWWL8N3EL99F9DX9A0/product_id/AT6RC) 6"
http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/U5QNWB3RKWWL8N3EL99F9DX9A0/product_id/AT10RC (http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/U5QNWB3RKWWL8N3EL99F9DX9A0/product_id/AT10RC) 10"
Noista tämä pienempi 6" malli on nyt loppuunmyynnissä (link (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4339911/page/1/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)) ja siksi halpa ($299) hinnaltaan.
Onnea ja fotonirikasta tulevaisuutta uudelle putkellesi. Siistin näköinen peli.
Harmittavia nuo rikkoontumiset, toivottavasti kolvi pysyy kädessäsi.
Kysyisin kuitenkin vielä tuon fokusointilaitteen laadusta ja tukevuudesta mielipidettäsi?
Optiikka vaikuttaa olevan kunnossa, oletko kollimoinut sitä jotenkin?
Kiitti vastauksista jo etukäteen...
On ollut työkiireitä niin en ole ehtinyt vastata aikaisemmin. Vain viikonloppuisin pääsen tähtiä kuvaamaan jos on selkeetä.
Tarkennuslaite vaikuttaa mielestäni oikein tukevalta eikä tähdet liiku näkökentässä tarkennusta tehtäessä. Näin käy jos tarkennan newton putken tarkennuslaitetta. Valmistaja lupaa tarkennuslaitteelle 5 kg:n kantavuutta. Eiköhän tuo kestä SBIG:n 8-paikkaisen suodatinpyörän ja ccd-kameran riittävän hyvin.
En ole kollimoinut putkea ollenkaan. En uskalla koskea säätöruuveihin, saisin kollimoinnin vain huonompaan kuntoon.
Orionkin valmistaa samanlaisia kaukoputkia. Pdf tiedostossa kerrotaan selkeästi loittorenkaiden käytöstä sekä putken kollimoinnista.
http://content.telescope.com/rsc/img/catalog/product/instructions/29361.pdf
Lähikuva tarkennuslaitteesta:
(http://juhis84.kuvat.fi/kuvat/Astronetin%20kuvat/6%20GSO%20RC_tarkennuslaite%20ja%20kamera.jpg/full)
Mikäs tuossa putkessa nyt mahtaa olla vialla kun astronomics.com kauppaa sitä tuohon hintaan ja TS listahinta on 499euroa ja pienen väännön jälkeen tippui 299 euroon? Eli aidon RC putken saisi halvemmalla kuin Celestronin C6:n tai Sky Watcherin maksutovin?
Nimimerkki planeettaputki hakusessa :)
Putkessa ei sinänsä taida suurempia vikoja olla.
Olisiko niin että loppuerää tässä kaupataan pois.
Tämä ei välttämättä ole kuitenkaan parhaassa käytössä planeettojen kuvauksekssa koska siinä on aika suuri apupeili
Niin tosiaan. 51% peittää tuo apupeili eli aika reippaasti heikentää kontrastia verrattuna C6:n 37% peittävään apupeiliin tai SW:n 150 pro Maksutovin 26%. tulipahan liikaa vaan ajateltua muita hyviä puolia ja kuitenkin reipasta polttoväliä että järki unohtui. Onneksi täällä muistutetaan jos meinaa ihan väärää laitetta hankkia tiettyyn tarkkaan käyttötarkoitukseen. Kiitokset.
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 27.07.2011, 01:24:07
Niin tosiaan. 51% peittää tuo apupeili eli aika reippaasti heikentää kontrastia verrattuna C6:n 37% peittävään apupeiliin tai SW:n 150 pro Maksutovin 26%. tulipahan liikaa vaan ajateltua muita hyviä puolia ja kuitenkin reipasta polttoväliä että järki unohtui. Onneksi täällä muistutetaan jos meinaa ihan väärää laitetta hankkia tiettyyn tarkkaan käyttötarkoitukseen. Kiitokset.
Onko kontrasti eri asia kuin valovoima? Onko kontrastissa tärkeää vähäisempi airydisk? Eli pienempi apupeili tuottaa vähemmän airydiskiä?
Täysin vapaallakaan pyöreällä aukolla (linssiputkella) ei saada tähden kuvaa yhdeksi pisteeksi vaan syntyy diffraktiokuvio joka koostuu ns. Airyn kiekosta eli sellaisesta levähtäneestä möllykästä sekä sitä ympäröivistä diffraktiorenkaista. Renkaita on periaatteessa ääretön määrä mutta kahden ensimmäisen jälkeen niiden kirkkaus tippuu rajusti.
Pyöreällä aukolla ideaalitilanteessa 84% valosta osuu airy diskiin ja loput menee harakoille diffraktiorenkaisiin. Kun keskelle aukkoa laitetaan apupeili, niin sen syömän valovoiman lisäksi diffraktiokuvio muuttuu niin, että airy diskiin osuu vähemmän kuin tuon 84% fotoneista.
Kun nyt ajatellaan esim. planeetan kuvan muodostuvan niin että planeetan kiekon jokainen pistemäinen osa (joita on ääretön määrä) tuottaa tuollaisen diffraktiokuvion niin lopputuloksenahan on aavistuksen suttaantunut kuva, josta ei enää voi erottaa diffraktiokuvion muotoa varsinkaan, jos planeetan läpimitta on paljon airy diskin läpimittaa eli putken erotuskykyä suurempi.
Tämä suttaantuminen on sitten sitä kontrastin laskemista mutta se ei varsinaisesti tee kuvasta yhtään epätarkempaa sillä erotuskyvyn määrittelevä airy diskin koko on koko ajan sama. Sen sijaan jos planeetan pinnalla on matalakontrastisia yksityiskohtia (esim. saturnuksen pilvivyöt), erottuvat ne huonompikontrastisessa kuvassa vaikeammin.
Kiitos Lauri selvityksestä.
Kysyisin vielä tarkennusta. Jos oletetaan että on kaksi teleskooppia joissa on kummassakin efektiivinen valovoima 10 ja polttoväli vaikkapa 1000mm. Nyt jos ykkösteleskoopissa on 51% apupeili ja kakkosessa on 26% apupeili, niin onko kakkosessa parempi kontrasti?
Riippuu kai vähän mitä meinaat efektiivisellä valovoimalla. Jos puhutaan ihan normaalista geometrisesta valovoimasta eli tuossa tapauksessa apertuuri olisi kummassakin 100mm, niin kyllä pienemmällä CO:lla pitäisi olla parempikontrastinen kuva. Myös valonkeräyskyky on vähän parempi.
http://www.brayebrookobservatory.org/BrayObsWebSite/HOMEPAGE/forum/c-o's.html
Tuolla on vähän kuvia miltä se diffraktiokuvio näyttää eri kokoisilla apupeileillä ja lisäksi käppyröitä siitä miten se kontrasti käytännössä alenee, jos niitä osaa tulkita. Noista käppyröistä näkee että nimenomaan matalan taajuuden eli vähäisten kontrastierojen kohteet ottavat nokkiinsa CO:sta. Kontrastikkaammat (korkean spatiaalisen taajuuden, jos niin voi sanoa) kohteet kuten kuun kraaterit säilyvät lähes ennallaan. Toki kuustakin löytyy jonkin verran matalamman kontrastin yksityiskohtia varsinkin kauempana terminaattorista.
Katsotaan jos löytäisin vielä yhden saitin jossa oli ihan konkreettisesti näytetty käppyröiden sijaan mitä tuollainen kuvio tekee esim. planeettojen kuville.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 28.07.2011, 18:54:06
Katsotaan jos löytäisin vielä yhden saitin jossa oli ihan konkreettisesti näytetty käppyröiden sijaan mitä tuollainen kuvio tekee esim. planeettojen kuville.
Olisiko tämä linkki, joka on mulla kirjanmerkeissä pysyvästi?
http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html (http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html) (Diffraction Pattern of Obstructed Optical Systems)
Tämä kyseinen putki yksilö taisi tulla minulle pienen mutkan kautta tuolta tähtibasaarista.
Tietääkö joku onko tähän saatavilla polttovälin supistajaa. Järkkärillä olis tarkoitus kuvata ?
Veijo T
Tuossa taisi ihan alkumetreillä olla mainintaa reducerista.
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 08.01.2012, 19:56:36
Tuossa taisi ihan alkumetreillä olla mainintaa reducerista.
Kari
No niinpäs näytti olevan.
Ja ilmeisesti se on tuollainen, voisikohan Juha-Matti jolla tämä putki alkujaan oli kertoa kokemuksia tuosta lyhentäjästä, ja pitääkö olla vielä kentän tasaaja.
http://www.365astronomy.com/william-optics-08x-reducerflattener-for-zs66-p-61.html (http://www.365astronomy.com/william-optics-08x-reducerflattener-for-zs66-p-61.html)
Putki ei ole vielä tullut minulle. Pöyhin tässä välissä miljoona laatikkoa ja siellä näytti olevan yksi supistaja, saapa nähdä käykö se.
Tuolla näyttää olevan pari lyhentäjää myös.
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2445_GSO-6--f-9-Ritchey-Chr-tien---152-1370mm-RC---AKTION.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2445_GSO-6--f-9-Ritchey-Chr-tien---152-1370mm-RC---AKTION.html)
Veijo T
Lainaus käyttäjältä: VeijoT - 08.01.2012, 20:55:27
No niinpäs näytti olevan.
Ja ilmeisesti se on tuollainen, voisikohan Juha-Matti jolla tämä putki alkujaan oli kertoa kokemuksia tuosta lyhentäjästä, ja pitääkö olla vielä kentän tasaaja.
http://www.365astronomy.com/william-optics-08x-reducerflattener-for-zs66-p-61.html (http://www.365astronomy.com/william-optics-08x-reducerflattener-for-zs66-p-61.html)
Putki ei ole vielä tullut minulle. Pöyhin tässä välissä miljoona laatikkoa ja siellä näytti olevan yksi supistaja, saapa nähdä käykö se.
Tuolla näyttää olevan pari lyhentäjää myös.
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2445_GSO-6--f-9-Ritchey-Chr-tien---152-1370mm-RC---AKTION.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2445_GSO-6--f-9-Ritchey-Chr-tien---152-1370mm-RC---AKTION.html)
Veijo T
Olen kyllä tyytyväinen tuon polttovälinlyhentäjän tuottamaan kuvanlaatuun, koska tähdet ovat pistemäisiä reunoillakin. M 100 galaksi ketjusta löytyy esimerkkikuva, jossa on tuota lyhentäjää käytetty. Tuossa lyhentäjässä on vielä kentän tasaaja.
Löysin netistä muutaman toisen käyttäjän tekemän arvion putkesta:
http://www.spacebanter.com/showthread.php?p=1038410
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4260289/Main/3973696
PS. GSO:lta on tulossa alkuvuoden aikana 16" RC putki, taitaa olla liian painava putki Paramount MX jalustalle.
http://www.andrewscom.com.au/site-content-section-10-guansheng.htm
Kiitoksia Juha-Matti linkeistä. Varsin hyvin tuo toimii polttovälin supistajan kanssa myös.
Tuossapa tuo sinun entinen putki on koko vertailussa, varsin laadukkaan oloiselta vaikuttaa, testikuvia en voinut ottaa, kun lunta tulee niin että ei näe 200m pitemmälle.
Sen verran kokeilin omaa ( Timo-Pekan lyhentäjää Artjärvellä kirpputorilta ostettu ) ehkä 0.6 - 0.8 tuo supistaa polttoväliä, näkyy kuvan alaosassa, en tiedä missä putkessa sitä on käytetty.
Tuosta lähtisi nyt tuo sininen putki pois edullisesti, kukahan tekis hyvän tarjouksen, on myynnissä tuolla tähtibasaarissa, jos on kamerassa kuvanvakaaja ( Sony / Pentax ) niin noilla pienillä putkilla voi ottaa kuvia käsivaralta. Ne on melko kevyitä, ja edessä oleva korjauslasi tekee ne myös fyysisesti varsin lyhyiksi.
Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/Objektiivit/slides/GSO-RC-1370mm.jpg)
Testasin täydenkuun aikaan ensimmäistä kertaa GSO 6" Ritchey Chrétien putken toimintaa H-alpha suotimen kanssa, Tosi hyvin piirtää tähdet reunaan asti. Mutta Alnitak tähti tekee tuollaisen heijastuma renkaan, johtuneeko käytetystä suotimesta.
Tuo kuva on rajaamaton kuva.
Veijo T
Edit:
Tuossa alemassa hevosenpää kuvassa käytin 0.5 x polttovälin supistajaa, joka ei kuitenkaan näytä sopivan oikein kunnolla tälle putkelle, tuo jättää tuollaisia valorenkaita, jotka lähtee kuvan keskeltä reunoille päin. Joissakin sumukuvissa nuo ei näy niin paljon esim Rosette sumussa käytin tätä.
(http://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2012/slides/Horsehead.jpg)
Saisikohan noita valorenkaita korjattua fläteillä?
Taisin jo toisaalla ehdottaa, että renkaat ovat varmaankin Newtonin renkaita (http://en.wikipedia.org/wiki/Newton's_rings). Näitä pääsee joskus optiikasta riippuen syntymään kun kuvataan monokromaattisessa valossa. Olen itse välillä kärsinyt näistä kun olen kuvannut aurinkoa Coronado-aurinkoputkella barlow-linssin kanssa.
Selviä newtonin renkaita. Lääkkeenä voi kokeilla jotain tällaista: http://www.astrosurf.com/buil/us/iris/fringe/fringe.htm
Mielestäni 0,5x lyhentäjä on liian voimakas digijärkkäreille, pitäisi käyttää vähemmän lyhentävää. Tuo soveltunee paremmin pikku kennoille.
Tein uuden adapterin tuolle polttovälin supistajalle, edellisessä sovitteessa oli hieman jännityksiä joka aiheutti noita Newtonin renkaita. Noin 0.5 mm joutui viilaamaan että sain supistajan mahtumaan tuohon NEX adapterin sisään.
Kuvakentästä päätellen tuo supistaja on noin 0.65 - 0.7 kertoimella.
Tuossa eräs linkki kuinka nuo Newton renkaat syntyy, itse sain niitä kerran syntymään kun modadun kameran "pölynravistus" lasi ja Baderin suodin ei mahtuneet sovinnolla kennon edessä olevaan kehykseen.
http://www.youtube.com/watch?v=IzI0oo7KSUo (http://www.youtube.com/watch?v=IzI0oo7KSUo)
Koskahan pääsee taas tähtitestiä kokeilemaan tällä kokoon panolla. Tuossa kuvassa nuo muutaman kilometrin päässä olevat mastonvalot ei venähtäneet kuvakentän reunoilla, joten saattaa toimia.
Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/GSO/slides/FocalReduser_H-alpha.jpg)
(http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/GSO/slides/Mastonvalot.jpg)
No niin, tuli sitten ostettua tämä putki itselleni tarkoituksena tutustua RC putken sielunelämään tarkemmin kuin vain netistä lueskelemalla. Apertuuri on kyllä pieni joten en odota kovinkaan mahdotonta suorituskykyä vaan tarkoitus on paneutua kollimoinnin opetteluun ihan käytännössä. Hinta oli sopiva ettei ainakaan kovin korkealta tipahda, eri asia olisi opetella kalliilla välineillä joihin ei sitten uskaltaisi kunnolla edes koskea. Joskus tulevaisuudessa olisi sitten tarkoitus laittaa jokin isompi RC putki (jos vain lakkaisi köyhtymästä)...
Kollimoinnin harjoittelun aloittelin jo viime viikolla ja alla on yksi testikuva, kuvaa ei ole käsitelty muuta kuin kevyesti levelsillä tasoitettu histogrammia koska kuun loiste värjäsi taustan sinertäväksi. Foorumikuva toimii linkkinä hieman suurempaan versioon (2400x1600 855kt).
(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/2013-01-22_capella_9651_180s_fk.jpg) (https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/2013-01-22_capella_9651_180s.jpg)
Kollimoinnista jotain juttua toisaalla http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11251.msg105242#msg105242