Hieno kuva ja erityiskehu harvemmin kuvatun kohteen löytämisestä ja taltioimisesta! 
Kannatti kuvata, mutta mitäs tuossa oikein näkyy? Onko tuossa ensin heijastusumu tähden ympärillä ja sitten vedyn emissiosumua kauempana, joten modaamattomalla kameralla kohde jää paljon tätä näkymää vaatimattomammaksi? Kymmenen minuutin osavalotukset vaativat myös sangen pimeän taivaan onnistuakseen. Millä jalusta-systeemillä seurasit tätä, kun 1200mm polttovälillä kohde pysyi kuosissa ilmeisen hyvin? (Putki on verkkokuvassa, jota ei saa linkitettyä tänne.)
Modaamattomalla kameralla ei tosiaan taida tarttua kennolle juuri muuta kuin tuo heijastussumu, sikseen himmeätä tuo punainen sumuaines on. Cartes du Ciel tietää kertoa että tuo alaosan emissiosumu eli laivan runko on DG 17, kirkkaus 16mag ja pintakirkkaus 23,46.
Taivas täällä keskellä metsää sallii vaikka millaisia valotuksia. Kaksi vuotta sitten syksyllä kun olin juuri hankkinut 1000d:n, otin jpeg-kuvan M33-galaksista n.5000 sekunnin valotuksella ja iso-arvolla 800. Siinäkin taustataivas oli enemmän tumma kuin vaalea, mutta kohinan ja satelliittijuovien määrä olikin sitten ihan omaa luokkaansa. Harmi kun olen deletoinut koneeltani ko. kuvan jossain vaiheessa.
Jalustasysteeminä on itserakentamani rautakasa joka kyllä toimii ihan hyvin, mutta itse putken ja seurantaputken välillä on jotain taipumaa joka ei salli pidempiä kuin 10-20 minuutin valotuksia muuhun kuin kaakko-etelä-suuntaan. Epäilen että se liittyy jotenkin tarkennuslaitteeseen, tuollainen normi-Newtonin ohuesta pellistä tehty putki kun ei ole mikään tukevin mahdollinen alusta raskaalle tarkentimelle ja kameralle.
