Linssiputkiguidaus vs OAG vaiko kausi ilman guidausta

Aloittaja Jarkko.A, 19.10.2010, 02:07:58

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

USB 1 saattaa olla pullonkaula jos kamera/softa ei osaa käyttää subframeja guidaukseen. Esim. QHY:n megapikselin kuva lienee aika hidasta USB1-portilla. Kannattanee harkita vaikka PCMCIA-paikkaan menevää USB2-korttia.

Timpe

Laitoin sitten tuon Starlight Xpress Lodestarin tilaukseen, kun huomasin että muuan Oululais-virtuoosikin käyttää sitä Meadensa kanssa (link)... :grin:
Ei vaan... tuo Lodestar on noista kameratarjokkaista pienikokoisin (tärkeä pointti pitkän 1500mm Newtonin nokalle asennettaessa) ja herkin kennonsa puolesta himmeille tähdille (tärkeää OAG:n kanssa sährätessä). Lisäksi tuosta löytyy ST4-portti ja sen mukana (toivottavasti) helppo yhteensopivuus jalustani Astro Electronic FS2 goto-ohjaimeen.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.11.2010, 16:36:20
USB 1 saattaa olla pullonkaula jos kamera/softa ei osaa käyttää subframeja guidaukseen. Esim. QHY:n megapikselin kuva lienee aika hidasta USB1-portilla. Kannattanee harkita vaikka PCMCIA-paikkaan menevää USB2-korttia.

Tätä olen miettinyt itsekin, sillä jos USB 2:lla siirto kestää 0,2s, niin USB1.1:llä se taitaa jo venyä 1,5...2s pituiseksi. Tuo vanha läppäri olisi kevyenä/pienikokoisena laitteena muuten ideaali vekotin hukattavaksi tähän käyttötarkoitukseen, mutta nuo porttinopeudet saattavat tulla ongelmaksi. Tuollainen USB2-härpäke löytyisi esim. Verkkokauppa.com:sta 63 eurolla ja puoleen tuosta hinnasta Multitronicilta. Lähti siis tilaukseen sekin jälkimmäisestä liikkeestä...  :smiley:
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 23.11.2010, 18:34:51Takuulla herkempi kuin esim. QHY5 mutta toisaalta sen takia pikselit ovat isommat (huonompi suuntaustarkkuus) ja kennokin vain 1/3" kokoa joka pienentää tilastollista todennäköisyyttä guidetähden löytämiseksi.

Olenkin puhunut läpiä päähäni joten korjattakoon. Lodestarissa näyttää olevan 1/2" kenno eli saman kokoinen kuin QHY:ssä eli yhtä paljon tähtiä löytyy. Lisäksi Lodestarin Exview-kenno on niin ylivoimainen noihin CMOS-rutkuihin verrattuna että suuremmista pikseleistä huolimatta kuva on niin paljon kohinattomampi että tähden paikan laskentatarkkuus saattaa olla jopa parempi kuin noilla pienempipikselisillä. Signaali-kohina-suhde on tuossa keskiön laskemisen tarkkuudessa kaikki kaikessa.

Jyrki

Tässä se Laurin mainitsema Starkin artikkeli jos kiinnostaa perehtyä tarkemmin seurantakameroiden ominaisuuksiin.

http://www.starlight-xpress.co.uk/Lodestar/guiderreview.pdf

t. Jyrki H
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Timpe

Kiitokset vertailun linkistä. Olin tosin lukenut tuon (kun menin hetken mutinan&harkinnan jälkeen maksamaan AstroPhotoInsightin vuosijäsenyyden), mutta tuo linkki lienee hyödyksi muillekin.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.12.2010, 03:19:28
Olenkin puhunut läpiä päähäni joten korjattakoon. Lodestarissa näyttää olevan 1/2" kenno eli saman kokoinen kuin QHY:ssä...
Tuossa vertailussa puhutaan Lodestarin kennon kooksi 1/3" näin sanoin:
"The Lodestar uses a 1/3" Sony ICX429-AL sensor (the same sensor as in the DSI II Pro)...."

Käytännössä Lodestarin kennon "pikseli-lävistäjä" on 8mm tienoilla, kun LVI SmartGuiderissa sama mitta on noin 6mm (mittasin kummatkin työntömitalla). Vertailussa mainittu 1/3" vaikuttaa oikealta mitalta jos yhden tuuman (25,4mm) jakaa kolmeen osaan. LVI SmartGuiderin kenno vaikuttaisi olevan 1/4" kokoinen samalla laskennalla, vaikka sen technical specifications väittääkin kooksi 1/3" ("Mono 1/3 Aptina MT9V032").
Mittasin itse kennon lävistäjän koon pikselien mukaan, enkä ottanut hukkatilaa mukaan kennon reunoilta... mitä valmistajat mahtavat mittailla näissä lukemissaan?

Käytännön kokemusta tuon Lodestarin käytöstä ei vielä ole tullut, koska tähtiaikani on mennyt 180/1800mm MCT:n kanssa ja muutenkin täällä etelässä on maksettu "pilvisakkoa" laitehankinnoista oikein urakalla. Eikä tilanne tämän suhteen näytä helpottavan, jos Lauri hankkii myös tämän kameran... :tongue:
- Timo Inkinen

Meade-mad

Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Lauri Kangas

No mitäs kummaa. Näin jossain lodestarin manuaalin jossa puhuttiin half inch formaatista? Ja joo, kennon kokohan ei selviä mittaamalla. Tuo tuumamittahan kertoo, minkä halkaisijaisessa putkessa ko formaatille sopiva optiikka oli 60 vuotta vanhoissa tv-kameroissa.

Lauri Kangas

Ei, kyllä se vain on datasheetinkin perusteella puolen tuuman formaatti tuo ICX429AL. Käynyt siis Starkilla käpy revikassaan. 8mm diagonaali on nimenomaan puolen tuuman kennoissa. Kennon lävistäjä on yleensä noin kaksi kolmasosaa formaatin nimellisestä mitasta, mutta ei aina.

Timpe

Jep, on näemmä hämäävän monisäikeinen juttu tuokin, mutta itselleni pääasia on että Lodestar on parempi guiderikameraksi OAG-systeemeihin kuin LVI:n vastaava CCD-viritys. Olkoon sen kennokoko mikä tahansa...  :laugh:
- Timo Inkinen

Timpe

Otin tänään ensimmäistä kertaa tuntumaa Starlight Xpress Lodestarin ja OAG:n käyttöön 300/1500mm Newtonissa.
Tuli lähinnä kokemuspisteitä ilman konkreettisia tuloksia:
* OAG:n fokus SXL:lle tuli katsottua ja todettua, että SXL:lle tarvitaan reilusti enemmän loittoja kuin LVI SmartGuiderille samassa systeemissä. Lisäksi tarkennusta varten kannattaa tehdä kaulus SXL:n ympärille, jottei se mene "liian syvälle" OAG:n 1.25" okulaaripitimeen.
* Läppärinraato, USB2-liitäntäkortti ja Starlightin ohjelmat toimivat ongelmitta -20°C pakkasessa 2h ajan, mutta läppärin (mm. taso-ohjainlevyn) käyttö paljain sormin pimeässä "sukkaa" ja pahasti (olin säätänyt läppärin näytön tummille sävyille ja näppäimistö oli pimeässä).
* Myös SXL toimii ja löytää tähtiä seurantaikkunaansa, kun sen osoittaa sopivaan kohtaan, missä näitä on tarjolla OAG:lle. OAG on oikeasti niin "rampa" systeemi 1500mm polttovälillä, että niitä tähtiä sai etsiä okulaarinäkymässä katsellen ja OAG:tä pyöritellen.  Erillisen ohjainputken käyttömukavuus on siis mennyttä aikaa, snif... :cry: (Lodestarin kaapelitkin ovat mallia "rautalanka" tässä pakkasessa.)
* Guidausohjelman oletusparametrit olivat nekin kelvottomia, mutta SXL sentään yritti ohjata jalustaa kehnolla menestyksellä ja kaiken tämän näki guideriohjelman ruudusta. Pitää siis muuttaa sekä jalustan sidereal-asetuksia että ohjelman guidaus-parametreja, mutta tämän kokeilun takia on sentään aavistus mihin suuntaan.

Lyhyesti: jos erillisellä ohjainputkella ja LVI Smartguiderillakin harrastettiin akrobatiaa, niin kyllä sitä saa harrastaa OAG:lläkin tämän laitepakkauksen kanssa,  kun OAG-portti heiluu ties missä asennossa Newtonin nokalla. Guidaus ON viheliäistä puuhaa ja harjoitukset jatkuvat sään niin salliessa! :lipsrsealed:
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 15.01.2011, 23:15:27
* Myös SXL toimii ja löytää tähtiä seurantaikkunaansa, kun sen osoittaa sopivaan kohtaan, missä näitä on tarjolla OAG:lle. OAG on oikeasti niin "rampa" systeemi 1500mm polttovälillä, että niitä tähtiä sai etsiä okulaarinäkymässä katsellen ja OAG:tä pyöritellen.  Erillisen ohjainputken käyttömukavuus on siis mennyttä aikaa, snif... :cry: (Lodestarin kaapelitkin ovat mallia "rautalanka" tässä pakkasessa.)
* Guidausohjelman oletusparametrit olivat nekin kelvottomia, mutta SXL sentään yritti ohjata jalustaa kehnolla menestyksellä ja kaiken tämän näki guideriohjelman ruudusta. Pitää siis muuttaa sekä jalustan sidereal-asetuksia että ohjelman guidaus-parametreja, mutta tämän kokeilun takia on sentään aavistus mihin suuntaan.

Samoissa merkeissä jatketaan... (tulin hetkeksi pakkasesta koneen ääreen lämmittelemään).  Nyt putken pitäisi olla guidauksessa ja kameran kuvaamassa 3 minuutin valotuksia kohteesta :wink: Tämä saavutus tuli noin 1,5 tunnin säätämisen jälkeen -8 C pakkasessa eli tässä sitä naputellaan näppäimistöä näpit yhä jäässä. Seurantatähtiä etsin urakalla OAG:n sallimalta alueelta ja pyöritin kamerarunkoa okulaaripitimessa pitäen samalla kohdetta ruudun keskellä, kunnes OAG-portissa olevasta okulaarista näkyi jotain tähden kaltaista. Sitten Lodestar okulaarin tilalle ja tarkennus suunnilleen kohdalleen Lodea okulaariholkissa siirtäen ja läppärin ruutua tuijotellen. Nyt Lodestarin ohjelmassa näkyi yksinäinen tähti kennon ruudun reunalla (1s valotusajalla) ja sen muoto näytti vielä tarkennettunakin kaksoistähdeltä eli numerolta 8 (=OAG-portin kiusoja?). Päätin tyytyä tuohon ja käskytin guiderin seuraamaan tätä tähden kuvajaista käyttäen 2s valotusaikaa. Saa nähdä hyppiikö seurauksen lukitus nyt 8:n päästä päähän, mutta ainakin ohjainohjelman ikkunassa tähden indikaattori näytti pyörivän 2x2 pikselin kokoisen alueen sisällä näillä uusilla ohjausparametreilla (=ei siis karannut enää ruudusta ulos 20 s kuluessa, kuten aiemmin).

Erillistä seurantaputkea kaipailen edelleenkin, kun jouduin luopumaan aikomastani sommittelusta seurantatähden puutteen takia. Tämä johtunee 1500mm:n polttovälistä ja kapeasta kuvakulmasta vai onko tämä normaalia kiusaa OAG:n kanssa sährätessä? Kuvauskohteeni oli Perseuksessa, mistä luulisi seurantatähtiä löytyvän ihan hyvin. Seurannan korjaus ei ole helppoa läppärin avustamanakaan, näemmä... :undecided:
- Timo Inkinen

TuRe

Ei OAG-linssiputkiguidaus normaalilla guidauskameralla ole huono  seurantatähtien löytymisen kannalta. Saattaa olla, että tuo Sinun polttovälisi on se hankaluutta tuova seikka.
Minun 700 mm linssiputkella ja OSSAG:lla löytyy n.10-20 seurantatähteä helposti.
Tuomo Repo

Timpe

Ok, kiitos tiedosta :smiley: Lodestarilla on se hyvä puoli, että jos tähtiä löytyy ohjelman ikkunaan, niin niitä voi käyttää guidaamiseen koska Starlight Expressin ohjelmasta löytyvät riittävät valotussäädöt ja muut vivut seurantatähden optimointiin ennen sen lukitusta seurantatähdeksi. Eilisillan testiseurantakin onnistui yllättävän hyvin (lopputulos oli samaa tasoa Smartguiderin kanssa), vaikka tuon systeemin parametrit ja sovitus jalustalleni ovat vielä kaukana parhaasta ja seurantatähtenä oli se 8:n muotoinen hässäkkä.

Tutkailin myös lisää verkkoa ja tuolta löytyi pari mielenkiintoista linkkiä OAG:n tuunaamiseen:
http://tech.groups.yahoo.com/group/autoguiding/message/7784 How do I align an OAG pickoff mirror?
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4025873/Main/4012353 Off axis guider for autoguiding (OAG-tähtien muodosta juttua)
Näyttää siltä, että tämä(kin) asia täytyy opetella kantapään kautta ja virittää systeemit vähitellen optimikuntoon.

Olen kuitenkin eniten huolissani oman setuppini taipumista yms., koska kamerakenno oli jälleen vinossa ja sen toisen nurkan tähdet tuottivat enemmän muotovirhettä kuin toisen nurkan. Tästä pitänee kirjoitella toinen ketju, kun pääsen paremmin kartalle missä tuon suhteen mennään. Ilmeisesti 91.5mm on kovin pitkä valon kulkutie, jonka päässä kamerakennon sijainti on hyvin tarkka kallistumistaan... :undecided:
- Timo Inkinen

Tane

 Laitan tähän mitä olen havainnut käyttäessäni 8x 50 etsinputkiguidausta ja nyt vastikään aloittaessani OAG-guidauksen. Ensinmainitulla löytyvät seurantatähdet hyvin, ne on ikäänkuin siinä tarjottimella. OAG ei anna sellaista tähtienrypästä, mutta se tarvitsee herkän kameran. Jos putkella on valovoimaa, lyhyt polttoväli, asia paranee.
Käytän vanhaa Celstronin OAG:tä, kamerana DMK-21 618 ja kaukoputki on Newton 305/ 1130. F suhde siis 3,7. Näillä löytyy hyvin seurantatähti. Huomasin foorumilta Timpen neuvon, hän oli tuohonkin ehtinyt paneutua, että OAG on tarkistettava laserilla ettei jää apupeilin varjoon.
Kun etsinputkiguidauksessa oli vaikeaa saada valotukset tulemaan kohdalleen, eli siirtyivät helposti niin OAG:llä näkyy joka kuva tulevan prikulleen samaan paikkaan...Tuo oli minulle yllätys. En tietenkään tuomitse etsinputkiohjausta, kun kapine on oikein linjassa ja "pultattu" kunnolla. Esimerkiksi f/8 linssiputkessani on sitä pakko käyttää koska putken valovoima ei riitä OAG:lle...
Celestron C14,

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Tane - 11.09.2013, 04:08:26
Esimerkiksi f/8 linssiputkessani on sitä pakko käyttää koska putken valovoima ei riitä OAG:lle...

Olen käyttänyt OAG:tä ongelmitta 254/2000mm RCT:llä eli F8 putkella ja myös sillä kapeakenttäisellä Santel 180/1800mm MCT:llä eli F10 putkella. Oikeampi ilmaisu kuuluisi siis, ettei seurantakamerasi herkkyys riittänyt OAG:lle.
- Timo Inkinen