Juustosämpylän säilymisaika avaruudessa

Aloittaja Kauko Putki, 17.07.2010, 14:23:19

« edellinen - seuraava »

pepa

Lämpenemisen estämisen, eli tosikylmän säilytyksen sais pamauttamalla se sämpylä pitkäperioidiselle aurinkoa kiertävälle radalle. Kiertoaika vaikka 500v. Miten vakaana tuo rata sitten pysyis, en tiedä. Mietin komeettojen kulkemista.
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 23.07.2010, 21:04:27
Kuinkas jos sämpyläpaketteja pidettäisiin aluksen luoman varjon puolella, olisiko tuo varjo yhtälailla pätevä varjo kuin maan varjokin vai kenties heikompi, millaisen koon kappaleen tulee omata, että varjostaisi 'täysin' varjoon?

Kyllä se olisi kelvollinen jäähdytystapa.  Varjona toimiva avaruusalus kyllä säteilee absorpoimaansa lämpöä myös sämpylän suuntaan, mutta tämä olisi jo paaaaaljon siedettevämpää tulevaisuuden lounaan kannalta kuin suorassa, tai edes jaksollisessa, auringonpaisteessa säilöminen.  Koska valo kulkee suoraviivaisesti, ei varjostavan kappaleen tarvitse olla mainittavasti sämpylää suurempi.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jtbo

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 24.07.2010, 02:32:14
Kyllä se olisi kelvollinen jäähdytystapa.  Varjona toimiva avaruusalus kyllä säteilee absorpoimaansa lämpöä myös sämpylän suuntaan, mutta tämä olisi jo paaaaaljon siedettevämpää tulevaisuuden lounaan kannalta kuin suorassa, tai edes jaksollisessa, auringonpaisteessa säilöminen.  Koska valo kulkee suoraviivaisesti, ei varjostavan kappaleen tarvitse olla mainittavasti sämpylää suurempi.

Lämpösäteilyähän aurinko säteilee muistaakseni enemmän näkymättömällä spektrillä kuin näkyvällä, mutta sillähän ei sinällään ole paljoa merkitystä, avaruudessa kun ei tule sellaista heijastevaikutusta kuten maassa, jossa auton varjo ei ole likikään yhtä hyvä kuin talon varjo, lämpösäteily heijastuu ympäröivistä pinnoista, lisäksi on materiaa joka toimii välittäjä-aineena, eli ilmaa, tyhjiössä ei ole välittäjä-ainetta eikä heijastumaa siis 'kutistamassa' varjon hyötyä ja kuvittelisin, että jos meillä olisi materiaali joka ei johda yhtään lämpöä ja tehdään kolikon kokoinen varjo kappaleseen, siinä on silloin hurja lämpöero auringon ja varjon välillä, toki kappaleesta varjostimeen ja takaisin kappaleeseen yhä kulkeutuu lämpösäteilyä joka lämmittää varjoista kohtaa, mutta se on merkittävästi vähäisempää, kuin maassa ja mikäli kappale on kokonaan varjossa siihen tällöin kohdistuisi huomattavan vähäinen lämpövaikutus.

Toki olen voinut käisttää jotain väärinkin, kun tuo säteilyn syvin olemus ei ole ihan kristallinkirkkaana päässäni, käsitän sen kuitenkin radioaaltojen omaisena peilaavana ja heijastelevana ilmiönä.

Kovin haastavaahan ei tuollaisen varjostaminen olisi, voisiko siinä hyödyntää jopa aurinkopurjetta jonka edessä sitten tuo varasto sijaitseisi, mitenkään suurestihan sitä ei tarvitseisi liikuttaa koska jos nyt ajatellaan suhteellisen pitkää avaruusmatkaa, niin auringon säteily tulee liki samasta suunnasta jatkuvasti alukselle.

Kuinkahan suuri esimerkiksi kuun heijastama lämpösäteily on? Valoahan se tunnetusti heijastaa varsin hyvin, kuten jokainen on havainnut, joutuisikohan ottaamaan humioon noiden taivaankappaleiden vaikutusta, sillä pitkällä avaruusmatkallahan ehdotonta olisi hyödyntää tuota linkoefektiä kulkuvälineen nopeuden kasvattamiseksi nopeasti ja jos taivaankappaleista heijastuisi lämpöä, niin pitäisi hieman suunnitella tuota varjostusta sen varalle.

Aurinkopurjeitahan on aina esitetty asennettavaksi eteen, mutta mikäänhän ei estä asentamasta moista taakse, konstruktio on vain haastavampi, sillä tarvitaan jonkinlaiset jäykät tuet sekä jonklainen mekaaninen ohjaus jolla hoituu tarvittaessa suuntaus, purjehan ei tiedä onko se edessä vai takana, se välittää joka tapauksessa voimaa, kunhan purjeen muut ominaisuudet ovat olemassa ja näin ollen purjeella olisi huomattavasti helpompaa varjostaa tuollainen 'varasto'.

Avaruudessa on kätevää, kun on kylmää ja kuumaa aika helposti saatavilla, tarvitaan vain vähän luovuutta ja saadaan toiselta puolelta otettua lämmitysenergia alukseen ja toiselta puolelta jäähdytys, noihin ei tarvita juurikaan tehdä keinotekoisesti lämpöä tai kylmää, samoin kuin Suomessa ei tarvittaisi suurena osana vuodesta juuri lainkaan energiaa jääkaapin jäähdyttämiseen, kun kylmän saa ulkoakin. Ilmanvaihdonkin voisi jossain määrin hoitaa aluksessa sopivilla elementeillä, joissa lämpötilaero pistää ilman liikkumaan ja kun kylmää että lämmintä on liki rajattomasti saatavilla, niin noiden hyödyntämisellä voisi olla jotain merkitystä pisemmillä matkoilla, toki tarvitaan hyvä välittäjäaine ja rakenne tuskin kestäisi ilmakehään laskeutumista, mutta tuollainen kuvailtu alushan pitäisi rakentaakkin kiertoradalla, ei sadan hengen alusta maasta voi laukaista oikein huonostikkaan.

Vaan siltikin voisiko se sämpylä toimia ravintona kaikesta tästä mahdollisesta huolimatta? Home, kuolleen kasvin/lihan jne hajoaminen, onko ne täysin olemattomia asioita noin kylmässä kuinka kylmään sen nyt saakaan?

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 24.07.2010, 03:41:41
Kuinkahan suuri esimerkiksi kuun heijastama lämpösäteily on? Valoahan se tunnetusti heijastaa varsin hyvin, kuten jokainen on havainnut, joutuisikohan ottaamaan humioon noiden taivaankappaleiden vaikutusta, sillä pitkällä avaruusmatkallahan ehdotonta olisi hyödyntää tuota linkoefektiä kulkuvälineen nopeuden kasvattamiseksi nopeasti ja jos taivaankappaleista heijastuisi lämpöä, niin pitäisi hieman suunnitella tuota varjostusta sen varalle.
Siis Kuu on musta ja heijastaa valoa huonosti, n.10%.

Kaizu
Kai Forssen

jtbo

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 25.07.2010, 00:28:25
Siis Kuu on musta ja heijastaa valoa huonosti, n.10%.

Kaizu

Niin, no, kuvissa harmaa, taivaalla keltainen, kuukivet usein sisältää vähintään jonkinverran mustaa, aika paljon ovat harmaita, osa ihan pitkälti mustiakin, jokin näkemys linkissäkin http://www.dslreports.com/forum/remark,16822681 :wink:

Hyvin valon heijastuminen suhteellinen käsite siitä 10% heijastumisesta huolimatta se jopa langettaa varjoja täällä maassa, tietty enemmän tuokin taitaa olla vain osoitus auringon huimasta tehosta. Kuu heijastaa  kaiketi näkyvää valoa sen 10% tai sitten tuo on näkyvä + näkymätön. Kuinka se heijastaa lämpösäteilyä? Kuinka maa tai Mars/Marsin kuut heijastaa lämpösäteilyä? Onko noilla mitään merkitystä sämpyläboksin lämpötilaan?

Potnapekka

Jos on tarkoitus kuskata ruokaa toista aurinkokuntaa asuttavalle sivilisaatiolle matkaeväiksi niin eiköhän olisi järkevämpää kuskata juustosämpylän raaka-aineita ts. happea, hiiltä, typpeä, rikkiä jne. + elämän siemeniä joiden avulla ko. raaka-aineista kasattaisiin ruokaa sitä mukaa kun sitä tarvitaan. Ruoansulatuskanavan toisesta päästähän samat raaka-aineet palautuisivat uudelleen kiertoon joten kokonaismäärä olisi paljon pienempi kuin jos aterioitaisiin galaktisessa Mc Donaldsissa.

Kun vitamiinit ja maut tuotettaisiin paikanpäällä kulutuksen mukaan niin lopputulos olisi varmaan parempi tai ainakin halvempi kuin 1000 vuoden säilykkeissä.

Kuttuja tuskin kannattaisi ottaa mukaan. Eiköhän japanissa kehitetä pian bakteerikanta joka tekee viemärijätteestä kutunjuustoa. :laugh:


Pekka

Kaizu

Juustosämpylän rakennusaineet löytynevät useimmista aurinkokunnista joten pelkkä resepti riittää. Sen saa siirrettyä valon nopeudella.

Kaizu
Kai Forssen

Potnapekka

Kyllä minua ainakin alkais nälättää jo neljän ensimmäisen valovuoden matkalla vaikka liikkuisin reseptin nopeudella ja saattais olla että perillä ei enää sämpylää tarvittais.

Pekka

Kaizu

Jos liikut lähes valon nopeudella, ei sinun omaa aikaasi kulu juuri ollenkaan (vaukka meidän muiden mielestä teetkin matkaa neljä vuotta). Riittää kun syöt tukevasti lähtiessä ja perille päästyäsi alat ensi töiksesi leipoa sämpylöitä.

Kaizu
Kai Forssen

Kauko Putki

Kaizu kirjoitti:
"Jos liikut lähes valon nopeudella, ei sinun omaa aikaasi kulu juuri ollenkaan (vaikka meidän muiden mielestä teetkin matkaa neljä vuotta). Riittää kun syöt tukevasti lähtiessä ja perille päästyäsi alat ensi töiksesi leipoa sämpylöitä."

Teoriassa se menee noin, kuten Kaizu kirjoitti. Käytännössä (suhtiksen mukaan) kappaleen (lue: avaruusluotaimen) kiihdyttäminen valon nopeuteen vaatii äärettömän paljon energiaa. Toisin sanoen ihmiskunnalla ei (nykytiedon mukaan) ole edes teoriassa mahdollista rakentaa valon nopeudella (tai edes "lähes" sitä) liikkuvaa luotainta.
Toisekseen meitä lähinnä oleva tähti (Alpha Centauri, n. 4 valovuotta) ei kelpaa kohteeksi, koska sillä ei tiettävästi ole ihmiselle soveliasta planeettakuntaa.


Kaizu

Emme tiedä Alpha Centaurilla olevan planeettoja sen vuoksi että nykymenetelmillä vain hyvin lähellä kiertävät massiiviset planeetat voidaan havaita sekä ne jotka kulkevat emotähtensä ja meidän välistä. Sama koskee juustosämpylöitä.

Kaizu
Kai Forssen

jtbo

Siinähän olisi Iranilaisten avaruusohjelmaan uusi sulka hattuun, kun pistäisivät maan kiertoradalle sämpyläboksin kiertämään varjoisalla puolella tuhanneksi vuodeksi, 'pian' saataisiin käytännössä kokeiltua miten se säilyy  :cheesy:

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: Kauko Putki - 17.07.2010, 14:23:19
Oletuslähtökohta:
Pakataan kinkkujuustosämpylä kasviksineen ilmatiiviiseen polyeteenimuoviin ja sitten edelleen avaruuskapseliin, joka voisi olla esim. lyijyä tms. sähkömagneettisen säteilyn torjumiseksi. Sen jälkeen lähetetään kapseli avaruuteen Maata kiertämään niin "korkealle", että se pysyy radallaan tuhat vuotta. Kapseli säädetään myös sellaiseen optimaaliseen pyörimisnopeuteen, joka estää sen kuumenemisen liikaa miltään puoleltaan.
Kysymys:
Olisiko kinkkujuustosämpylä tuhannen vuoden kuluttua ihmisravinnoksi kelpaavaa syötävää?  Jos ei olisi, minkä vuoksi ei? Kuinka kauan sämpylämme säilyisi syötäväksi kelvollisena esitetyissä olosuhteissa?

"Ilmatiivis polyeteenimuovi" tuskin riittää pitämään ilmaa sisällään tuhatta vuotta. Ei tarvita kuin aluksi muutaman molekyylin hävikki päivässä, auringon säteilyn aiheuttama materian haurastuminen ja sen aiheuttama molekyylihävikin nopeutuminen - 1000 v päästä on yksi ja sama oliko sitä pakettia vai ei. Tarkoittaa sitä että kaikki vesi joka sämpylässä on (sitä on yllättävän paljon, muuten) kiehuu pois ja sämpylistä tulee kylmäkuivattu, salaatteineen juustoineen päivineen. Sama juttu tapahtuu mikrobeille, jotka joko kuolevat tai sitten menevät pakkashorrostilaan, jossa niiden solut suojautuvat kylmältä. Tässä muodossa mikrobit ovat lähestulkoon tuhoutumattomia jos eivät kärtsää auringonvalossa, ainakin näin meidän aikaskaalassamme.

Jarmo

Kauko Putki

Kaizu kirjoitti:
"Sama koskee juustosämpylöitä."

Kaizu ei siis ota vakavasti tätä aihetta. Kuitenkin kysymys on pohjimmiltaan siitä, että ennemmin tai myöhemmin ihmisen on lähdettävä maapallolta, jos aikoo säilyä lajina olemassa; voi olla, että jo sadan vuoden kuluttua; voi olla, että vasta viiden tuhannen vuoden kuluttua; voi olla, että joskus muuna ajankohtana.
Edessä on siis ajallisesti vähintään tuhansien vuosien avaruusmatkan haaste sille pienelle ydinyhteisölle, joka reissuun lähtee. Siinä tilanteessa on tasan kaksi mahdollisuutta:

1. Otetaan eväät mukaan jo lähtiessä, tai
2. Valmistetaan ravinto matkalla tarpeen mukaan.

Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu hyvin akateemiselta, koska maanviljely tai karjanhoito vaatisivat liian laajat massiiviset käytännön puitteet matkalle mukaan otettaviksi. Ruoan säilöminen olisi teknisesti helpompi vaihtoehto. Atomeista tai alkuaineista tapahtuva ruoan valmistus on älyllistä hölynpölyä.

Jarmo kirjoitti:
"Ilmatiivis polyeteenimuovi" tuskin riittää pitämään ilmaa sisällään tuhatta vuotta. Ei tarvita kuin aluksi muutaman molekyylin hävikki päivässä, auringon säteilyn aiheuttama materian haurastuminen ja sen aiheuttama molekyylihävikin nopeutuminen - 1000 v päästä on yksi ja sama oliko sitä pakettia vai ei."

Jarmo ei tainnut lukea huolellisesti ketjua läpi, koska kirjoittaa muun muassa "auringon säteilyn aiheuttamasta materian haurastumisesta"; juuri sähkömagneettinen säteily ym. haittatekijät eliminoidaan jo ennen matkalle lähtöä.

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Kauko Putki - 27.07.2010, 14:52:30
Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu hyvin akateemiselta, koska maanviljely tai karjanhoito vaatisivat liian laajat massiiviset käytännön puitteet

Ravinnoksi kelpaavaa voidaan jo nyt valmistaa koeputkessa, joten lienee parempi pakata matkalle alkuaineilla merkittyjä tankkeja. Tosin siinä vaiheessa kun lähdemme tähtienväliselle matkalle, saatamme syödä vaikka elektroneita ... :>
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/