Juustosämpylän säilymisaika avaruudessa

Aloittaja Kauko Putki, 17.07.2010, 14:23:19

« edellinen - seuraava »

Kauko Putki

Oletuslähtökohta:
Pakataan kinkkujuustosämpylä kasviksineen ilmatiiviiseen polyeteenimuoviin ja sitten edelleen avaruuskapseliin, joka voisi olla esim. lyijyä tms. sähkömagneettisen säteilyn torjumiseksi. Sen jälkeen lähetetään kapseli avaruuteen Maata kiertämään niin "korkealle", että se pysyy radallaan tuhat vuotta. Kapseli säädetään myös sellaiseen optimaaliseen pyörimisnopeuteen, joka estää sen kuumenemisen liikaa miltään puoleltaan.

Kysymys:
Olisiko kinkkujuustosämpylä tuhannen vuoden kuluttua ihmisravinnoksi kelpaavaa syötävää?  Jos ei olisi, minkä vuoksi ei? Kuinka kauan sämpylämme säilyisi syötäväksi kelvollisena esitetyissä olosuhteissa?

naavis

Kinkkujuustosämpylä sisältää bakteereja, jotka hitaasti mutta varmasti lisääntyisivät ja käyttäisivät sämpylän ravinnokseen. Näin ainakin mututuntuma sanoisi.

Reko

Sämpylä säilyisi hyvinkin pitkään bakteereineenkin, mutta siitä leviävä ihana tuoksu houkuttelisi paikalle pieniä vihreitä miehiä. Vielä kun sämpylään alkaa kehittyä vihreää limaa pikkumiehet olisivat päät vihreänä sen kimpussa. En suosittele kokeilemaan sämpylän lähetystä avaruuteen, vaikka se ruoho vihreämpää siellä voisi ollakin. Kokeile sen sijaan lyödä ennätykseni..., nimimerkin takaa se löytyy  :smiley: 

Avaruusmurkku

Lainaus käyttäjältä: naavis - 17.07.2010, 21:43:23
Kinkkujuustosämpylä sisältää bakteereja, jotka hitaasti mutta varmasti lisääntyisivät ja käyttäisivät sämpylän ravinnokseen. Näin ainakin mututuntuma sanoisi.

Entä jos sämpylä saisi ison annoksen ionisoivaa säteilyä jonka jälkeen siirrettäisiin steriilisti kapseliin? Tietääkseni mikään elävä ei selviä tarpeeksi isosta annoksesta ionisoivaa säteilyä.
Why Black holes are black?

Sky-Watcher: Skymax-127 Black Diamond
Canon EOS 550D

jtbo

Lainaus käyttäjältä: SpaceAnt - 20.07.2010, 02:28:50
Entä jos sämpylä saisi ison annoksen ionisoivaa säteilyä jonka jälkeen siirrettäisiin steriilisti kapseliin? Tietääkseni mikään elävä ei selviä tarpeeksi isosta annoksesta ionisoivaa säteilyä.

Mutta selviääkö sämpyläkään?  :shocked:

Kuinka käy ravintoarvolle, maulle ja vitamiineille, jos sämpylän voisi syödäkkin, mutta se olisi kuin ilmaa söisi, niin tällöinhän ei voida puhua ihmisravinnoksi kelpaavasta materiasta, koska siinä ei olisi ravintoa.


einari

Eikös ne bakteerit tarvitse hieman happea ja lämpöä toimiakseen ?
Tosin ovat kai testanneet että 'avaruusbakteerit' kestävät aika koviakin oloja mutta menisivätkö kuitenkin jonkinlaiseen horrokseen ?
___
Tapio

Avaruusmurkku

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 20.07.2010, 02:56:40
Mutta selviääkö sämpyläkään?  :shocked:

Kuinka käy ravintoarvolle, maulle ja vitamiineille, jos sämpylän voisi syödäkkin, mutta se olisi kuin ilmaa söisi, niin tällöinhän ei voida puhua ihmisravinnoksi kelpaavasta materiasta, koska siinä ei olisi ravintoa.


Samaa menetelmää käytetään nykyään ruoan steriloinnissa. Ruoka saa annoksen säteilyä jonka seurauksena bakteerit/loiset kuolevat.
Why Black holes are black?

Sky-Watcher: Skymax-127 Black Diamond
Canon EOS 550D

Kauko Putki

Hyviä kommentteja kaikkinensa, mutta toistaiseksi en ole saanut itseäni tyydyttävää vastausta. Pitäisikö tässä ongelmassa lähestyä fyysikkoa vaiko ravintotieteilijää; kenties molempia?
Nimimerkki "naavis" arveli, että sämpylässä olevat bakteerit käyttäisivät sen ravinnokseen "hitaasti mutta varmasti". Anaerobinen eliö on bakteeri tai mikrobi, joka ei käytä kasvaessaan happea. Bakteeria viljeltäessä happea ei saa olla läsnä, joten sitä varten on varattava hapettomat olosuhteet, jotka voidaan luoda jo sämpylää pakattaessa. Anaeorobinen bakteeri voidaan myös tuhota säteilytyksellä ennen avaruuteen lähettämistä, joten naaviksen vastaus tuskin on oikea.
Sämpylän ravintoarvo tai maku ei tietenkään parane tuhannen vuoden aikana, mutta silti kysyn: Mikä/mitkä tekijät poistaisivat avaruussämpylältä sen syötävyyden kerrotuissa olosuhteissa?

naavis

Oma vastaukseni toki sisälsi oletuksen, että sämpylää ei säteilytetä ennen lähettämistä, koska moista ei alkuperäisessä viestissä mainittu. :wink: Lähtötilannehan on ihan eri, jos sämpylä steriloidaan.

Lainaus käyttäjältä: Kauko PutkiPakataan kinkkujuustosämpylä kasviksineen ilmatiiviiseen polyeteenimuoviin ja sitten edelleen avaruuskapseliin, joka voisi olla esim. lyijyä tms. sähkömagneettisen säteilyn torjumiseksi.
Tässä kohtaa tein ehkä vähän typerän oletuksen, että kapseliin/muovipakkaukseen jäisi ilmaa sen sijaan, että sämpylä tyhjiöpakattaisiin.

pepa

Vartti mikrossa, reilusti suolaa sen jälkeen nestetyppeen ja pox avaruuteen. Kyllä säilyy jyijy poterossa. Mutta mitä merkitystä sillä mahtaa olla????????
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

jtbo

Lainaus käyttäjältä: pepa - 20.07.2010, 22:29:12
Vartti mikrossa, reilusti suolaa sen jälkeen nestetyppeen ja pox avaruuteen. Kyllä säilyy jyijy poterossa. Mutta mitä merkitystä sillä mahtaa olla????????

Lähettelisimme tulevaisuuden ihmisille, 'avaruusromua', joka sisältäisi näytteitä tämän ajan 'hengenvaarallisiesta' ravinnosta, eli ikäänkuin aikakapseli, joita jossain on joskus tapana talon perustuksien alle haudata? Kiertoradalle jumittuva astronautti voisi myös noukkia syötävää kiertoradalta, kun yrittää saada ongelman korjatuksi, joka estää paluun maahan?
No, hyödyt ovat ehkä kyseenalaisia, tosin yksi voisi toimia (ainakin ankkalehdessä), mikäli maailma pysyy suht muuttumattomana niin kauan, joku voisi laittaa sämpylän kiertoradalle, joka sitten tuhannen vuoden kuluttua olisi hänen jälkeläisensä omaisuutta, tokihan se olisi huiman arvokas historiallinen eväs, jonka voisi myydä hillittömällä hinnalla jollekkin harvinaista herkkua halajavalle miljardöörille, olisiko se ikäänkuin sijoitettu perintö sitten?  :rotfl:

Kauko Putki

pepa kirjoitti peruskysymyksen johdosta: "Kyllä säilyy ... mutta mitä merkitystä sillä mahtaa olla?"

Peruskysymyksellä voi olla paljonkin merkitystä, riippuen siitä, mistä näkövinkkelistä asiaa tarkastellaan. Yksi perustelu pohdinnalleni oli sellainen, että mitäpä jos "ihmiskunta" (eli tarkoin valittu otos tiedemiehiä- ja naisia) joutuisi muuttamaan pois maapallolta, matkatakseen tuhansia vuosia jollekin toiselle planeetalle, koska Tellus olisi syystä tai toisesta tuhoutumassa lähimpien vuosikymmenten saatossa.
Tällainen matka voisi teknisesti olla hyvinkin toteutettavissa, jos lähtövalmisteluihin olisi riittävästi aikaa ja matkalaisten lukumäärä avaruusaluksessa olisi riittävän suuri, esimerkiksi sata miestä ja sata naista.
Sisäsiittoisuus eli lajin degeneroituminen olisi estettävissä spermapankin avulla ja tuhansien vuosien matkaeväät hoituisivat muutaman kerrostalon kokoisessa "jääkaapissa", joka seuraisi emoalusta. Lähtöalus rakennettaisiin maata kiertävälle radalle 10-20 vuoden aikana. Tuollaisen lähinnä asumiskelpoisen planeetan pitäisi löytyä korkeintaan parinkymmenen valovuoden etäisyydellä nykyisestä Aurinkokunnastamme, jotta matka edes teoriassa voisi olla mahdollinen. Siinä tilanteessa juustosämpylän (tai ylipäänsä ruoan) säilymisaika avaruusolosuhteissa olisi ratkaisevan merkityksellinen. 

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Kauko Putki - 17.07.2010, 14:23:19
Kapseli säädetään myös sellaiseen optimaaliseen pyörimisnopeuteen, joka estää sen kuumenemisen liikaa miltään puoleltaan.

Tällä ei nähdäkseni ole merkitystä.  Jatkuvassa Auringon paisteessa oleva (aktiivisesti jäähdyttämätön) kapseli asettuu mustan säteilijän mukaiseen tasapainolämpötilaan, joka maan kiertoradalla olisi n. 400K eli semmoiset 125C.  Jos kapseli on välillä maan takana varjossa, lämpötila fluktuoi tämän ylärajan ja jonkin alemman lämpötilan välillä -- alaraja riippuu siitä kuinka pitkään kapseli on varjossa, eli tarkemmin sanottuna siitä millaiselle radalle kapseli sijoitetaan.

Lainaa
Kysymys:
Olisiko kinkkujuustosämpylä tuhannen vuoden kuluttua ihmisravinnoksi kelpaavaa syötävää?  Jos ei olisi, minkä vuoksi ei? Kuinka kauan sämpylämme säilyisi syötäväksi kelvollisena esitetyissä olosuhteissa?

Lyijykapselissa kosmisen säteilyn vaikutus voitaneen jättää huomiotta, joten merkittävät erot Maan päälle jätettyihin verrokkisämpylöihin nähden ovat avaruussämpylän lämpötila, ja kaasun (hidas) kulkeutuminen kelmun läpi?  Koska jälkimmäistä ei avaruudessa tapahdu, uskaltaisin väittää että avaruussämpylä säilyy paremmin kuin maanpäälliset verrokit.  Sitä säilyisikö se 1000v *syötävänä* en osaa arvata -- mutta niin tai näin, lopullisen ruokailupäätöksen vielä tuhannenkin vuoden päästä tekisin samoin kuin nyt, eli nenällä nuuskien ja silmin tarkastellen :-)
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jtbo

Nenä on veikeä vekotin, yksi ongelma nuuskimisessa on, että vaikkapa 20 vuoden matkaamisen jälkeen saattaa ilmassa olla vaikka mitä hajuja, joihin nenä on sopeutunut 'normaaleina' ja sämpylän nuuskimisesta tehty johtopäätös voisi olla hyvinkin erilainen kuin nuuskimisen tulos maan päällä ulkoilmassa.

Kuinkas jos sämpyläpaketteja pidettäisiin aluksen luoman varjon puolella, olisiko tuo varjo yhtälailla pätevä varjo kuin maan varjokin vai kenties heikompi, millaisen koon kappaleen tulee omata, että varjostaisi 'täysin' varjoon?

Kauko Putki

jtbo kirjoitti:
"Kuinkas jos sämpyläpaketteja pidettäisiin aluksen luoman varjon puolella, olisiko tuo varjo yhtälailla pätevä varjo kuin maan varjokin vai kenties heikompi, millaisen koon kappaleen tulee omata, että varjostaisi 'täysin' varjoon?"

Joo, siis ihan oikea huomio siinä mielessä, että peruskysymyksessäni lähdin siitä, että juustosämpylälle luotaisiin lähtökohtaisesti parhaimmat mahdolliset olosuhteet avaruudessa säilymisen kannalta, niin bakteorologisesti kuin kylmyyden/kuumuuden tai sähkömagneettisen säteilynkin kannalta. Eli kuinka pitkään täysin optimaaliset olosuhteet avaruudessa saanut juustosämpylä säilyy ihmisravinnoksi kelpaavana? ketarax antoi jo edellä ihan kelpo vastauksen, mutta siinäkin lähinnä lämpötilan suhteen voisi olla vielä kehittelyn varaa (vrt. jtbo:n kysymys). Ketaraxin asiantuntemuksella mainitsema +120 C olisi varmaankin liian kuuma lämpötila, jolloin sämpylän (juusto/liha/vilja ym) solurakenne todennäköisesti hajoaisi ja muuttuisi mössöksi, mutta jtbo:n varjo/aurinko/varjo-yhdistelmä oikealla tavalla "annosteltuna" saattaisi olla ratkaisu lämpötilakysymyksessä.